Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 11

KOUL 129 Se Pahn Dadaurete

Ke Kak Doulahte Papah Siohwa Mendahki Nsensuwed

Ke Kak Doulahte Papah Siohwa Mendahki Nsensuwed

“Ke . . . kin nannanti pwehki mwarei.”KAUD. 2:3.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Kitail kak doulahte papah Siohwa mendahki kitail kin mworus de nsensuwedla.

1. Kapai dah kan me kitail ahneki pwehki atail iang wia kisehn sapwellimen Siohwa pwihn?

 KITAIL uhdahn paiekihda atail wia kisehn sapwellimen Siohwa pwihn erein imwin rahn apwal pwukat. Mour nin sampah wet kin wie apwahpwalla, ahpw Siohwa ketikihong kitail riatail Kristian kan pwehn sewese kitail. (Mel. 133:1) E ketin sewese kitail en ahneki mouren peneinei nsenamwahu. (Ep. 5:33–6:1) Oh e ketikihong kitail erpit me kitail anahne pwehn dadaur pahn kahpwal kan oh ahneki peren.

2. Dahme kitail anahne wia, oh dahme kahrehda?

2 Ahpw kitail anahne doadoahk laud pwehn papah Siohwa ni lelepek. Dahme kahrehda? Ele met pwehki kitail kakete nsensuwedkihla dahme meteikan nda de wia. Kitail pil kin mworusala ni atail kin wiahda sapwung kan, ahpw mehlel ma kitail kin pwurupwurehng wia met. Kitail anahne pousehlahte papah Siohwa, (1) ni riatail Kristian men eh kansensuwehdihkitailla, (2) ni atail pwoud eh kansensuwehdihkitailla, oh (3) ni atail mworuskihla atail sapwung kan. Nan iren onop wet, kitail pahn kilang dahme kitail kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en aramas silimen nan Paipel me kin lelepekte nan soangen irair pwukat.

LELEPEKOHNGETE SIOHWA NI RIOMW MEN EH KANSENSUWEDIHIUKALA

3. Kahpwal dah me sapwellimen Siohwa aramas akan kin lelohng?

3 Kahpwalo. Ekei riatail Kristian kan kin wia soahng kan me kin kalidoarih kitail. Ekei ele kin wia soahng ehu me kansensuwedihkitailla de sohte kin kadek ong kitail. Elder kan pil kin wiahda sapwung. Soahng pwukat kak kahrehiong ekei en peikasalki ma mehlel met iei sapwellimen Koht pwihn. Irail sohte doulahte iang riarail Kristian kan “miniminpene” papah Koht. Ele irail uhdihsang koasoiong irail kan me kansensuwedihirailla de uhdihsang iang mihting kan. (Sep. 3:​9NW) Ia duwe, elen loalokong ehu met? Tehk dahme kitail kak sukuhlkihsang emen nan Paipel me pil lelohng soangen kahpwal kohte.

4. Kahpwal dah kan me wahnpoaron Pohl lelohng?

4 Mehn kahlemeng en Paipel. Wahnpoaron Pohl ese me rie Kristian kan sohte unsek. Karasepe, ekei nan mwomwohdisohn Serusalem sohte kamehlele me ih tohnpadahk men ni arail tuhwong. (Wiewia 9:26) Ekei ndahki soahng suwed kan me kahrehiong meteikan en sohla likih ih. (2 Kor. 10:10) Pohl kilang elder men wiahda pilipil sapwung ehu me kakete kahrehiong meteikan en dipekelekel. (Kal. 2:​11, 12) Emen kompoakepah keren, Mark, uhdahn kansensuwedihala ih. (Wiewia 15:​37, 38) Pohl kakete mweidohng soahng pwukat en kahrehiong ih en dehr werekiong irail me kansensuwedihala ih. Ahpw e kin doulahte kesempwalki rie Kristian kan oh kin papah Siohwa ni lelepek. Dahme sewese Pohl en doulahte papah Siohwa?

5. Dahme sewese Pohl en karanihte rie Kristian kan? (Kolose 3:​13, 14) (Pil kilang kilel.)

5 Pohl poakohng rie Kristian kan. Ni Pohl eh poakohng meteikan, met sewese ih en medemedewehte kaidehn arail soh unsek kan, ahpw arail irair kaselel kan. Limpoak kin sewese Pohl en wia dahme e ntingihedi nan Kolose 3:​13, 14. (Wadek.) Medewehla mwomwen Pohl eh mahkohng Mark. Mendahki Mark kohkohsang Pohl ni tepin eh seiloak en misineri, Pohl sohte nsensuwedte pahn Mark. Mwuhr, ni Pohl eh ntinglahng mwomwohdisohn Kolose, e kapingahki Mark eh wia ienge tohndoadoahk kesempwal men, “utupen nsenamwahu laud” ong ih. (Kol. 4:​10, 11) Erein eh selidi nan Rom, Pohl peki ma Mark kak kohla sewese ih. (2 Tim. 4:11) E sansal me Pohl mahkohng rie kan oh karanihte irail. Dahme kitail kak sukuhlkihsang Pohl?

Mie sawehwehpene ehu nanpwungen Pohl, Parnapas, oh Mark. Ahpw mwuhr, Pohl sohte kolokol eh lingeringer, oh perenki iang Mark doadoahk (Menlau kilang parakrap 5)


6-7. Dahme kak sewese kitail en pousehlahte poakohng riatail kan mendahki arail sohte unsek? (1 Sohn 4:7)

6 Mehn kasukuhl. Siohwa kupwurki kitail en doulahte kasalehiong riatail Kristian kan limpoak. (Wadek 1 Sohn 4:7.) Ma riatail men sohte kasalehda irair en Kristian ong kitail, kitail kak likih me e sohte uhdahn men kamedekihala kitail oh e songosong en wia dahme Siohwa mahsanih me pwung. (Lep. Pad. 12:18) Koht ketin poakohng sapwellime ladu lelepek kan mendahki arail sapwung kan. Mendahki atail wiahda sapwung kan, e kin ketin pousehlahte wia kompoakepatail oh sohte engiengda pahtail. (Mel. 103:9) Ia uwen kesempwal kitail en kahlemengih Samatailo me kin ketin kasalehda mahk!—Ep. 4:32–5:1.

7 Pil tamataman me ni imwio eh kerendohr, kitail anahne karanihte riatail Kristian kan. Kitail kak kasik me kalokolok pahn laudla. Kitail kakete selidi pwehki atail pwoson. Ma met wiawi, kitail pahn anahne riatail Kristian kan laudsang mahs. (Lep. Pad. 17:17) Medewehla dahme wiawihong Josep, a elder men nan Spein. Ih oh brother teikan selidi pwehki arail soupoupali. E koasoia, “Kiht koaros mihte wasakis oh ekei pak se kin kalidoarihada emenemen. Se anahne mahkpene oh kanengamahiong emenemen. Met kin sewese sen miniminpene oh pere emenemen. Se mi nanpwungen me selidi teikan me sohte kin papah Siohwa. Ehu pak, pehie ohla oh kidikidpene oh I sohte kak doadoahngki. Emen brother ko lopworada ei likou oh sewesehkin ie soahng kan me I anahne. I kin kehn limpoak mehlel ni ahnsou me I keieu anahne.” Ia uwen met eh wia kahrepe mwahu en kapwungala kahpwal kan nanpwungatail ahnsou wet!

LELEPEKETE NI OMW PWOUD EH KANSENSUWEDIHIUKALA

8. Kahpwal dah me pwopwoud kan kin lelohng?

8 Kahpwalo. Mouren pwopwoud koaros kin ahneki kahpwal kan. Paipel mahsanih me pwopwoud kan pahn ahneki “apwal ong paliwararail.” (1 Kor. 7:28) Dahme kahrehda? Pwehki ohlo oh liho sohte unsek, ara irair kan oh dahme ira mwahuki oh sohte mwahuki wekpeseng. Ara tiahk de wasa me ira tikida wekpeseng. Ele mwuhr, ira diarada soangen irair kan me ira sohte kilang mwohn ara pwopwoudida. Soahng pwukat kakete kahrehda kahpwal. Mwein ira kin kapwukoahki emenemen kahpwal kan nan ara mouren pwopwoud mendahki ira koaros wiahda sapwung oh ira anahne doadoahkpene pwehn kapwungala kahpwal ko. Ira pil kin tepida medewe me ira anahne tohrohrpeseng de mweipeseng. Ahpw ia duwe, ira pahn nsenamwahula ma ira tohrohrpeseng de mweipeseng? b Kitail pahn sukuhlki duwen emen nan Paipel me kin doulahte papah Siohwa mendahki e kin lelohng kahpwal laud nan eh mouren pwopwoud.

9. Kahpwal dah me Apikail lelohng?

9 Mehn kahlemeng en Paipel. Apikail pwoudiki Napal me Paipel mahsanih kin lemei oh sakanakan. (1 Sam. 25:3) E apwal ong Apikail en mi rehn soangen ohlo. Ia duwe, mie ahl mengei ehu me Apikail kak mweikihsang eh pwoudo? Ahnsou mwahu kohwong ih ni Depit, me mwuhr wiahla nanmwarki en Israel, kodohng kemehla eh pwoudo pwehki eh kasarowehdi ih oh nah ohl ako. (1 Sam. 25:​9-13) Apikail kakete tangasang oh mweidohng Depit en kemehla Napal. Ahpw e sohte wia met, e peki rehn Depit en dehr kemehla Napal. (1 Sam. 25:​23-27) Dahme kahrehda e wiahki met?

10. Dahme kahrehda Apikail doulahte papah Siohwa mendahki eh mouren pwopwoud uhdahn apwal?

10 Apikail poakohng Siohwa oh wauneki sapwellime koasoandi kan me pid mouren pwopwoud. Mwein e ese dahme Koht mahsanih ni eh ketikihong Adam eh pwoudo Ihp. (Sen. 2:24) Apikail ese me mouren pwopwoud wia mehkot sarawi mwohn silangin Siohwa. E men kaperenda Koht, oh met ele kamwakid ih en wia soahng koaros pwehn doarehla tohnimweo, iangahki eh pwoudo. E mwadangete wiahda soahng kan pwehn kauhdi Depit en dehr kemehla Napal. E pil men pekimahngki sapwungo me kaidehn ih me wiahda. E sansal me Siohwa ketin poakohng lih menet me kommwad oh sohte roporop. Dahme ohl oh lih pwopwoud kan kak sukuhlkihsang mehn kahlemeng en Apikail?

11. (a) Dahme Siohwa ketin kasik sang pwopwoud kan? (Episos 5:33) (b) Dahme ke sukuhlkihsang mwomwen Carmen eh doadoahk laud pwe eh mouren pwopwoud en dehr ohla? (Pil kilang kilel.)

11 Mehn kasukuhl. Siohwa ketin kupwurki pwopwoud kan en wauneki koasoandi en pwopwoud mehnda ma met apwal. Ia uwen Koht eh kin kupwurperenkihda ni eh mahsanih pwopwoud kan ar nannanti laud pwehn kapwungala arail kahpwal kan oh kasalehiong emenemen limpoak oh wahu. (Wadek Episos 5:33.) Medewehla mehn kahlemeng en Carmen. Sounpar weneu mwurin eh pwopwoudida, Carmen tepida onop Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan oh mwuhr papidaisla. Carmen koasoia, “Ei pwoudo sohte mwahuki ei pilipilo. E tepida luwangki ei kin kohla iang mihting oh nantihong papah Siohwa. E kin kauwe ie oh nda me e pahn kohkohsang ie.” Mendahki met, Carmen kin doulahte papah Siohwa nan eh mouren pwopwoud. Erein sounpar 50, e kin doadoahk laud pwehn poakohng oh wauneki eh pwoudo. E pil koasoia, “Erein sounpar tohto, I wehwehkihla mwahu pepehm en ei pwoudo oh koasoiong ih ni kadek. Pwehki I ese me mouren pwopwoud sarawi mwohn silangin Siohwa, I wia uwen ei kak pwehn pere met. I sohte song en kohkohsang ei pwoudo pwehki I poakohng Siohwa.” c Ma kahpwal kan kin pwarada nan omw mouren pwopwoud, ke kak likih me Siohwa pahn ketin utung oh seweseiuk en doulahte papah ih.

Dahme ke sukuhlkihsang Apikail eh men wia dahme e kak pwehn doarehla tohnimweo? (Menlau kilang parakrap 11)


LELEPEKTE NI OMW KIN MWORUSKIHLA OMW SAPWUNG KAN

12. Kahpwal dah me kitail kakete lelohng ma kitail wiahda dihp laud ehu?

12 Kahpwalo. Kitail kin uhdahn nsensuwedla ma kitail wiahda dihp laud ehu. Paipel mahsanih me dipatail kan kak kahrehiong kitail en “koluhla oh mworusala.” (Mel. 51:​17NW) Emen brother me adaneki Robert kin doadoahk laud sounpar tohto pwehn kak wiahla sounsawas men. Ahpw e wiahda dihp laud ehu oh pohnese me e kansensuwedihada Siohwa. E koasoia, “Ni ei wehwehkihda dahme I wiahda, kadeikpen loalei kin uhdahn kapwunodei ie. Mwurin mwo, I uhdahn nsensuwedla. I sengiseng oh kapakapohng Siohwa. I taman ei medewe me Koht sohte pahn pwurehng karonge ei kapakap kan pwehki ei kansensuwedihala.” Ma kitail wiahda dihp laud ehu, ele kitail kin mworusala oh tepida medewe me Siohwa ketin likidmelieikitailla. (Mel. 38:4) Ma ke ahneki soangen pepehmo, medewehla emen nan Paipel me kin doulahte papah Siohwa mendahki e wiahda dihp laud ehu.

13. Dihp laud dahieu me wahnpoaron Piter wiahda, oh sapwung dah teikan me e wiahda mwohn mwo?

13 Mehn kahlemeng en Paipel. Pwohngo mwohn Sises ketin kamakamala, Piter wiahda sapwung kei oh pwehki sapwung ko, e wiahda dihp laud ehu. Keieu, Piter pohnmwahso oh nda me e pahn lelepekte mehnda ma wahnpoaron teiko kohkohsang Sises. (Mark 14:​27-29) Mwuhr, nan mwetuwel en Kedsemeni, Piter pwurupwurehng meirla oh sohte mwasamwasahn. (Mark 14:​32, 37-41) Mwuhr, ni pokono kodohng salihedi Sises, Piter tangdoaui. (Mark 14:50) Mwurin mwo, Piter kahmahmkihla Sises pak siluh, pil kahukihla me e sehse Sises. (Mark 14:​66-71) Dahme Piter wia ni eh esehda me e wiahda dihp laud ehu? E uhdahn nsensuwedla oh tepida sengiseng kowahlap ele pwehki e suwedkihda dahme e wiahdao. (Mark 14:72) Medewehla uwen Piter eh pwunod ni kompoakepaho Sises eh ketin kamakamala awa kei mwuri. Ele Piter pehm me pein ih uhdahn sohte katepe!

14. Dahme sewese Piter en doulahte papah Siohwa? (Menlau kilang kilel ni kilin Kahn Iroir wet.)

14 Mie kahrepe kei me Piter kak pousehlahte papah Siohwa. E sohte kelehpwla; e kohla rehn rie Kristian teiko oh re kansenamwahwihala. (Luk 24:33) Patehng met, mwurin Sises eh ketin iasada, e pwarohng Piter ele pwehn kangoange. (Luk 24:34; 1 Kor. 15:5) Mwuhr, Sises sohte ketin lipwoare Piter pwehki eh sapwung kan, ahpw e mahsanihong me e pahn alehdi pwukoa laud kan. (Sohn 21:​15-17) Piter ese me e wiahda dihp laud, ahpw e doulahte nantihong wia dahme pwung. Dahme kahrehda? Pwehki e uhdahn kamehlele me eh Soumaso, Sises, ketin poakpoakehte ih. Oh rien Piter Kristian ko kin pousehlahte sewese ih. Dahme kitail kak sukuhlkihsang ahn Piter mehn kahlemeng?

Sohn 21:​15-17 kasalehda me Sises ketin poakpoakehte Piter, met kangoange Piter en doulahte papah Siohwa (Menlau kilang parakrap 14)


15. Dahme Siohwa ketin kupwurki kitail en kamehlele? (Melkahka 86:5; Rom 8:​38, 39) (Pil kilang kilel.)

15 Mehn kasukuhl. Siohwa ketin kupwurki kitail en kamehlele me e ketin poakohng kitail oh kupwurki mahkohng kitail. (Wadek Melkahka 86:5; Rom 8:​38, 39.) Ni atail kin wiahda dihp, kitail kin nsensuwedla. Met kin wiawi. Ahpw kitail en dehr medewe me Siohwa solahr ketin poakohng kitail de sohte kak mahkohng kitail. Kitail anahne mwadang ale sawas. Robert, me kitail koasoiapene mwoweo, koasoia, “I wiahda dihp pwehki I kin koapworopworkihte ei kehl en soikala kasongosong.” E esehda me e anahne koasoiong elder kan. E koasoia: “Ni ei koasoiong elder ko, irail sewese ie en pehm me Siohwa ketin poakohng ie. Oh I pehm me elder ko pil poakohng ie. Irail sewese ie en kamehlele me Siohwa sohte ketin likidmeliehla.” Kitail pil kak kamehlele me Siohwa uhdahn ketin poakohng kitail oh kupwurki mahkohng kitail ma kitail koluhkihla dipatail kan, rapahki sawas, oh nantihong dehr pwurehng wiahda sapwung kohte. (1 Sohn 1:​8, 9) Ma kitail kamehlele met, kitail sohte pahn uhdihsang atail papah ih, pil mwurin atail wiahda sapwung ehu.

Ia omw pepehm ni omw kilang elder kan ar doadoahk laud pwehn kihda sawas? (Menlau kilang parakrap 15)


16. Dahme kahrehda ke koasoanehdi teng en doulahte papah Siohwa?

16 Siohwa uhdahn ketin kesempwalki atail papah ih erein imwin rahn apwal pwukat. Pwehki sapwellimen Siohwa sawas, kitail kak doulahte papah ih mendahki kitail kin nsensuwedkihla atail sapwung kan de ahn meteikan sapwung. Kitail kak doulahte poakohng riatail Kristian kan oh mahkohng irail mehnda ma irail kansensuwedihkitailla. Kitail kak kasalehiong Koht uwen atail poakohng oh wauneki sapwellime koasoandi kan ong pwopwoud sang ni atail wia dahme kitail kak pwehn kamwahwihala kahpwal kan me kakete pwarada nan atail mouren pwopwoud. Ma kitail wiahda dihp, kitail kak rapahki sapwellimen Siohwa sawas, pohnese sapwellime limpoak oh mahk, oh pousehlahte papah ih. Kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin kapaikitailda laud ma kitail sohte “uhdihsang wia dahme mwahu.”—Kal. 6:9.

IA DUWEN ATAIL KAK DOULAHTE PAPAH SIOHWA NI . . .

  • riatail Kristian men eh kansensuwedihkitailla?

  • atail pwoud eh kansensuwedihkitailla?

  • atail kin mworuskihla atail sapwung kan?

KOUL 139 Kilang Pein Kowe nan Sampah Kapw

a Ekei ahd kan me pwarada wasaht kaidehn uhdahn adarail.

b Paipel mahsanih me e sohte konehng ohl oh lih pwopwoud en tohrohrpeseng, oh e kasalehda ni sansal me tohrohrpeseng sohte kihong ira pwuhng en pwurehng pwopwoudida. Ahpw, mie soangen irair uhdahn apwal kan me kahrehda ekei Kristian kin medewe en tohrohrpeseng. Menlau kilang oaritik 4 “Tohrohrpeseng nan Pwopwoud” nan pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte!

c Pwehn kilang pil ehu mehn kahlemeng, menlau kilang kisin kasdou nan jw.org Do Not Be Misled by Imitation Peace!—Darrel and Deborah Freisinger.