Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 45

KOUL 138 Lingan en Moangepwet

Sukuhlsang Kaimwiseklahn Mahsen en Ohl Lelepek ko

Sukuhlsang Kaimwiseklahn Mahsen en Ohl Lelepek ko

“Aramas mah ahneki kupwurokong, ahpw Koht sapwellimanki kupwurokong oh manaman. Aramas mah kan kin erpit; Koht sapwellimanki erpit oh manaman en kamwakid wasa.”SOHP 12:12.

DAHME KITAIL PAHN SUKUHLKI

Ma kitail kin peikiong Siohwa Koht, e ketin inoukihda me e pahn sewese kitail ahnsou wet oh ketikihong kitail mour soutuk ni ahnsou kohkohdo.

1. Dahme kahrehda kitail kak sukuhlsang me mah kan?

 KITAIL koaros anahne kaweid pwehn wiahda pilipil mwahu kan. Kitail kak ale kaweid sang elder kan oh riatail Kristian koahiek kan. Ma irail mah sang kitail, kitail en dehr medewe me arail kaweid ko sohte kadoadoahk ong kitail rahnwet. Siohwa kupwurki kitail en sukuhlsang me mah kan. Arail ahnsou en sukuhlki duwen mour oh loalokongla laudsang atail.—Sohp 12:12.

2. Dahme kitail pahn sukuhlki nan iren onop wet?

2 Nan Paipel, Siohwa ketin doadoahngki irail me mah lelepek kan pwehn kangoange oh kaweid sapwellime aramas akan. Karasepe, medewehla duwen Moses, Depit, oh wahnpoaron Sohn. Arail irair oh ahnsou me irail momour uhdahn wekpeseng. Ni arail kerenlahngehr imwin arail mour, re kihong me pwulopwul kan kaweid erpit. Emenemen ohl lelepek pwukat koasoia ia uwen kesempwal en peikiong Koht. Siohwa ketin kilelehdi arail koasoi erpit kan nan Paipel pwe kitail en kak sukuhlsang irail. Mehnda ma kitail pwulopwul de mah, kitail kak paiekihda ni atail tehk arail kaweid kan. (Rom 15:4; 2 Tim. 3:16) Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene kaimwiseklahn mahsen en ohl lelepek ko oh kilang dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme re koasoia.

‘KUMWAIL PAHN MOUR WEREI’

3. Ni ahl dah kan me Moses kin papah Koht oh sapwellime aramas akan?

3 Moses kin doadoahk laud ong Siohwa erein eh mour. E wia soukohp, sounkopwung, soun kihda kaweid, oh soupoad men. E sukuhlki soahng tohto sang soahng kan me e lelohng! E kahluwa mehn Israel ko me wia lidu kei sang Isip oh pein kilang sapwellimen Siohwa manaman tohto. Siohwa ketin doadoahngki pwehn ntingihada keieun pwuhk limau ko nan Paipel, Melkahka 90, oh pil kakete Melkahka 91. E pil kakete ntingihada pwuhken Sohp.

4. Ihs me Moses kangoange oh dahme kahrehda?

4 Ni ahnsou kis mwohn eh mehla, ni eh sounpar 120, Moses ekerpene mehn Israel ko pwon pwehn katamankihong irail soahng kan me re kilangehr Siohwa ketin wiahiong irail. Sounpar tohto mwoweo, ekei mehn Israel ko kilang ekei manaman kan me Siohwa ketin wia oh ia duwen eh ketin kaloke mehn Isip ko. (Eks. 7:​3, 4) Irail kilang Siohwa eh ketin pwalangpeseng Sehd Weitahtao oh irail keid loale. Oh irail pil kilang Siohwa eh ketin kasohrehla Parao oh nah sounpei ko. (Eks. 14:​29-31) Siohwa ketin pere oh apwalih irail nan sapwtehno. (Deud. 8:​3, 4) Mehn Israel ko pahn kereniong pedolong nan Sapwen Inowo. Eri mwohn eh mehla, Moses men kangoange aramas ako. a

5. Dahme ahn Moses koasoi ko nan Deuderonomi 30:​19, 20 kamehlelehiong mehn Israel ko?

5 Dahme Moses koasoia? (Wadek Deuderonomi 30:​19, 20.) E katamankihong wehin Israel me re kak kasikasik ahnsou kaselel ehu mwuhr. Pwehki Siohwa pahn ketin kapaiairailda, mehn Israel ko kak mour werei nan sahpw me e ketin inoukihong irail. Oh sahpwo inenen kaselel oh direki wahnsahpw! Moses kawehwehiong irail: “Sahpw ehu me kahnimw lapala oh kepwehpwe kei mi loale, me kaidehn kumwail me kauwada. Nan ihmw akan pahn diren dipwisou mwahu, me kaidehn kumwail me kihong loale. E pahn mie pwarer en pihl kei, me kaidehn kumwail me weirada; oh pil mwetuwel en wain oh tuhkehn olip, me kaidehn kumwail me padokedi.”—Deud. 6:​10, 11.

6. Dahme kahrehda Koht ketin mweidohng wehi teikan en kalowehdi Israel?

6 Moses pil kihong mehn Israel ko mehn kataman ehu. Pwe ren mihmihte nan sahpw kaselelo, re anahne peikiong sapwellimen Siohwa kehkehlik kan. Moses kangoangehkin irail en “pilada mour” sang ni arail peikiong Siohwa oh “loalopwoatohng.” Ahpw mehn Israel ko sohte peikiong Siohwa. Kedekedeo Koht ketin mweidohng mehn Asiria ko oh mwuhr mehn Papilon ko en kaloweiraildi oh wairailsang nan sapwarailo.—2 Nan. 17:​6-8, 13, 14; 2 Kron. 36:​15-17, 20.

7. Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme Moses koasoia? (Pil kilang kilel.)

7 Ia mehn kasukuhl ong kitail? Peik pahn doareikitailla. Duwehte mehn Israel ko me kereniong pedolong nan Sapwen Inowo, kitail pil kereniongehr pedolong nan sampah kapwo me Koht ketin inoukihong kitail. Ahnsou keren, sampah pahn pwurehng wiahla paradais. (Ais. 35:1; Luk 23:43) Tepilo oh nah ngehn suwed kan pahn sohrala. (Kaud. 20:​2, 3) Solahr pelien lamalam pahn padahngki padahk likamw duwen Siohwa. (Kaud. 17:16) Solahr koperment en aramas pahn kaloke irail kan me mi pahn epwelparail. (Kaud. 19:​19, 20) Siohwa sohte pahn ketin mweidohng emen en kahrehda kahpwal nan Paradais. (Mel. 37:​10, 11) Aramas koaros pahn peikiong sapwellimen Siohwa kosonned, me kin kahrehda miniminpene oh popohl. Koaros pahn limpoakpene oh likih emenemen. (Ais. 11:9) Kitail kin uhdahn kasikasik ahnsowo! Oh ma kitail peikiong Siohwa, kitail kak mihmihte nan paradais nin sampah kaidehn ongete sounpar epwiki kei ahpw kohkohlahte.—Mel. 37:29; Sohn 3:16.

Ma kitail peikiong Siohwa, kitail kak mi nan paradais kaidehn sounpar epwiki kei ahpw kohkohlahte (Menlau kilang parakrap 7)


8. Ia duwen koapworopwor en mour soutuk eh sewese emen misineri? (Sud 20, 21)

8 Ni atail pousehlahte medewe laud duwen sapwellimen Koht inou ong mour soutuk, e kak sewese kitail en peikiong ih mendahki kahpwal kan me kitail ele ahneki. (Wadek Sud 20, 21.) Inou wet pil kak kakehlaka kitail en pelianda atail luwet kan. Brother men me wia misineri nan Africa erein sounpar tohto me nannanti en powehdi eh luwet koasoia: “I tamanda me I sohte kak mi nan paradais kohkohlahte ma I sohte peikiong Siohwa. Met sewese ien pousehlahte pelianda kahpwalo oh kalaudehla ei kapakapkihong Siohwa duwen met. Pwehki sapwellime sawas, I kak powehdi.”

“KE EN KAK PWEIDA”

9. Soangen kahpwal dah me Depit lelohng?

9 Depit wia nanmwarki loalopwoat men. E pil wia sounkoul, soun ntingihada koasoi kaselel kan, sounpei, oh soukohp men. E lelohng kahpwal tohto. Erein sounpar tohto, e anahne rukala pwehki nanmwarki Sohl kin song en kemehla ih. Mwurin eh wiahla nanmwarki, Depit anahne pwurehng rukala pwehki nah pwutako Apsalom men wiahla nanmwarki oh song en kemehla ih. Mendahki Depit ahneki kahpwal pwukat oh pil wiahda ekei sapwung laud, e pousehlahte papah Koht lao e mehla. Siohwa ketin mahsanih me ih ‘ohl emen me kin kaperenda [kupwure].’ Kitail anahne peikiong ahn Depit kaweid erpit!—Wiewia 13:22; 1 Nan. 15:5.

10. Dahme kahrehda Depit kihong nah pwutako, Solomon, kaweid mwohn eh wiahla nanmwarki?

10 Karasepe, medewehla kaweid me Depit kihong nah pwutako, Solomon, me pahn uhd wiahla nanmwarki en Israel. Siohwa ketin pilada Solomon en kauwada tehnpas sarawi ehu wasa me aramas kak kaudokiong ih. (1 Kron. 22:5) Mie doadoahk tohto me e pahn wia oh e anahne sapwellimen Siohwa sawas pwehn kahluwa Israel. Dahme Depit ndaiong ih? Kitail pahn kilang.

11. Nin duwen me 1 Nanmwarki 2:​2, 3 mahsanih, kaweid dah me Depit kihong Solomon, oh dahme wiawi ni Solomon eh peikiong kaweido? (Pil kilang kilel.)

11 Dahme Depit koasoia? (Wadek 1 Nanmwarki 2:​2, 3.) Depit ndaiong nah pwutako ma e peikiong Siohwa, e pahn kak pweida. Oh erein sounpar tohto, Solomon kin pweida ni soangen ahl tohto. (1 Kron. 29:​23-25) E kauwada tehnpas sarawi kaselelo, ntingihada ekei pwuhk en Paipel kan, oh ekei eh koasoi mi wasa teikan nan Paipel. E ndandkihla eh erpit oh kepwe kan. (1 Nan. 4:34) Ahpw nin duwen me Depit koasoia, Solomon pahn pweida ihte ma e peikiong Siohwa Koht. E kansensuwed me mwuhr Solomon kaudokiong koht teikan. Siohwa sohte kupwurki met oh e solahr ketikihong Solomon erpit en kaun aramas ni ahl kadek oh pwung pahrek.—1 Nan. 11:​9, 10; 12:4.

Kaimwiseklahn ahn Depit koasoi ko ong nah pwutako Solomon sewese kitail en kilang me ma kitail peikiong Siohwa, E pahn ketikihong kitail erpit en wiahda pilipil mwahu kan (Menlau kilang parakrap 11-12) b


12. Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme Depit koasoia?

12 Ia mehn kasukuhl ong kitail? Peik kin sewese kitail en pweida. (Mel. 1:​1-3) Ei mehlel, Siohwa sohte ketin inoukihda me e pahn kahrehiong kitail en kepwehpwehla de ndandla duwehte Solomon. Ahpw ma kitail peikiong Koht, e pahn ketikihong kitail erpit pwehn wiahda pilipil mwahu kan. (Lep. Pad. 2:​6, 7; Seims 1:5) Sapwellimen Siohwa kaweid kak sewese kitail ni atail wiahda pilipil kan duwen doadoahk, sukuhl, mwohni, oh dahme kitail kin perenki wia. Ma kitail idawehn sapwellime kaweid, kitail kin pere atail nanpwungmwahu reh oh kitail pahn ahneki mour soutuk. (Lep. Pad. 2:​10, 11) Kitail kak ahneki kompoakepah mwahu kan. Oh atail peneinei pahn nsenamwahu.

13. Dahme sewese Carmen en kamwahwihala eh mour?

13 Carmen, me mi nan Mozambique, medewe me sukuhl laud me pahn kahrehiong en nsenamwahu. Eri e kohla iang sukuhl laud ehu oh sukuhlki mwomwen en wiahda ihmw. E koasoia, “I kin perenki dahme I sukusukuhlki, ahpw e kihsang ei ahnsou laud oh kehl. I kin mihmi ni imwen sukuhlo sang 7:30 ni menseng oh lel 6:00 ni soutik. E uhdahn apwal en kin iang towehda mihting kan oh ahi nanpwungmwahu rehn Siohwa luhluwetla. Oh I ese me I kin papah soumas riemen.” (Mad. 6:24) E kapakapki eh irairo oh wia roporop nan neitail sawasepen Paipel kan. E pil koasoia: “Mwurin ei alehdi kaweid mwahu sang elder kan oh ahi nohnou, I pilada en kohkohsang sukuhlo pwehn doadoahngki pali laud en ahi ahnsou ong papah Siohwa. I pehm me I wiahda pilipil pwung oh I uhdahn perenki ei wia met.”

14. Kehkehlik dah me Moses oh Depit koasoakoasoia?

14 Moses oh Depit poakohng Siohwa oh ese me e uhdahn kesempwal en peikiong ih. Eri ira kangonge meteikan en alasang ara mehn kahlemeng oh lelepekohngete Siohwa. Ira pil kehkehlikiong irail me ma re sohte loalopwoatohngete Siohwa, re kakete sohla wia kompoakepah de sohte ale keting sang reh. Ara kaweid uhdahn kesempwal ong kitail rahnwet. Mwurin sounpar epwiki kei, emen sapwellimen Siohwa ladu pil kawehwehda uwen kesempwal kitail en lelepekohngete Koht.

“SOHTE PEREN . . . LAUDSANG MET”

15. Dahme wahnpoaron Sohn lelohng erein eh mour?

15 Sohn wia kompoakepahn Sises keren men oh pil sapwellime wahnpoaron. (Mad. 10:2; Sohn 19:26) Sohn kin kalapw iang Sises kalohk oh kilang manaman kan me e ketin wia. E pousehlahte loalopwoat ong Sises erein ahnsou apwal akan. E kilang Sises ketin kamakamala oh kilang ih mwurin eh ketin iasada. E pil kilang mwomwohdisohn Kristiano kekeirda. Sohn mourki ahnsou werei pwehn kilang rongamwahwo eh “lohkseli wasa koaros nin sampah.”—Kol. 1:23.

16. Ihs me paiekihda nein Sohn kisinlikou ko?

16 Ni ahnsou me Sohn uhdahn mahla, e ahneki pai kaselel en ntingihada pwuhken Kaudiahl. (Kaud. 1:1) Sohn pil ntingihada ehu pwuhken Rongamwahu ko. Oh e pil ntingihada kisinlikou siluh me met adaneki keieu, keriau, oh kesiluh en Sohn. E ntingihada nah kesiluh en kisinlikou ong Kristian lelepek men me ede Kaius, me e kin poakohng duwehte nah seri. (3 Sohn 1) Ele ni ahnsowo, mie me tohto me Sohn kin poakepoake duwehte nah seri. Dahme ohl lelepek menet ntingihada kangoange sapwellimen Sises tohnpadahk kan koaros leledo atail ahnsou.

17. Nin duwen me 3 Sohn 4 mahsanih, dahme kin wahdo peren laud?

17 Dahme Sohn ntingihdi? (Wadek 3 Sohn 4) Nan nah kesiluh en kisinlikowo, Sohn koasoia me e kin perenda ni eh kilang rie Kristian kan ar kin peikiong Koht. Ni ahnsowo, ekei aramas kin padahngki padahk likamw kan oh kahrehda kahpwal laud nan mwomwohdiso. Ahpw meteikan kin pousehlahte “weweid ni me mehlelo.” Re kin peikiong Siohwa oh kin “weweid nin duwen sapwellime kehkehlik kan.” (2 Sohn 4, 6) Kristian lelepek pwukat sohte kin kaperendahte Sohn ahpw pil Siohwa.—Lep. Pad. 27:11.

18. Dahme kitail kak sukuhlkihsang dahme Sohn koasoia?

18 Ia mehn kasukuhl ong kitail? Lelepek kin wahdo peren. (1 Sohn 5:3) Karasepe, kitail kin peren pwehki kitail kin kaperenda Siohwa. Siohwa kin uhdahn ketin kupwurperenkihda atail kin soikala dahme sapwung oh peikiong sapwellime kehkehlik kan. (Lep. Pad. 23:15) Tohnleng kan nanleng pil kin perenda. (Luk 15:10) Kitail pil kak diar peren ni atail kilang riatail Kristian kan ar kin lelepekte, mendahki kahpwal kan de kasongosong kan me re lelohng. (2 Des. 1:4) Oh ni ahnsou me ahn Sehdan sampah pahn kasohrala, kitail pahn perenki me kitail loalopwoatohngete Siohwa.

19. Dahme sister men me ede Rachel koasoiahki duwen padahkih meteikan duwen me mehlelo? (Pil kilang kilel.)

19 Kitail kin keieu peren ni atail ehukihong meteikan me mehlelo. Rachel, me kin mi Dominican Republic, pehm me e wia pai kaselel en ehukihong meteikan duwen atail Koht Siohwa. E sewese ekei aramas ren tepida kaudokiong Siohwa. E koasoia: “E apwal en kawehwehda peren me I ahneki ni ei kilang irail kan me I padahkih ar keirda oh poakohng Siohwa, sukuhlki en likih ih, oh wekidala arail mour pwehn kaperenda ih. Peren wet uhdahn laudsang nanti de tounmetei me I wiahda pwehn padahkih irail.”

Kitail kin diar peren ni atail padahkihong meteikan en poakohng oh peikiong Siohwa (Menlau kilang parakrap 19)


PAIEKIHDA KAIMWISEKLAHN MAHSEN EN OHL LELEPEK KO

20. Ni ahl dah kan me kitail duwehte Moses, Depit, oh Sohn?

20 Moses, Depit, oh Sohn momour ahnsou werei. Oh mwomwen arail mour uhdahn weksang mwomwen atail mour rahnwet. Ahpw kitail duwehte irail ni soangen ahl kei. Irail kin papah Koht mehlelo oh kitail pil kin wia met. Duwehte irail, kitail kin kapakap ong Siohwa, likih ih pwehn ale sawas oh kaweid. Oh duwehte ohl pwukat, kitail pwoson me Siohwa pahn ketin kapaia irail kan me kin peikiong.

21. Ia duwen Siohwa eh pahn ketin kapaia kitail ma kitail idawehn kaweid en Moses, Depit, oh Sohn oh peikiong ih?

21 Kitail en idawehn kaweid en ohl mah ko oh peikiong sapwellimen Siohwa kehkehlik kan. Ni atail kin peikiong Siohwa, e pahn ketin kapaia oh sewese kitail en pweida mwahu. Kitail pahn “mour werei,” ei, kohkohlahte! (Deud. 30:20) Oh kitail pahn perenki atail kaperenda Samatail limpoako nanleng, me pahn ketin kapaia kitail laudsang me kitail kak medewe.—Ep. 3:20.

KOUL 129 Se Pahn Dadaurete

a Pali laud en mehn Israel ko me kilang sapwellimen Siohwa manaman ni Sehd Weitahtao sohte kilangedi Sapwen Inowo. (Nemp. 14:​22, 23) Siohwa ketin mahsanih me ohl koaros me sounpar 20 de laudsang pahn mehla nan sapwtehno. (Nemp. 14:29) Ahpw, me tohto irail me pahnangin sounpar 20 momourte, iangahki Sosua, Kalep, oh keinek en Lipai tohto, kotehla Pillap Sordan oh pedolong nan Sapwen Inowo.—Deud. 1:​24-40.

b WEHWEHN KILEL: Palimeing: Depit kihong nah pwutako Solomon ekei kaweid erpit. Palimaun: Riatail kan alehdi kasukuhl me keieu mwahu nan Sukuhl en Pioneer.