Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Kasalehda Omw Pwoson Sapwellimen Siohwa Inou kan

Kasalehda Omw Pwoson Sapwellimen Siohwa Inou kan

“Pwoson iei . . . mehn kadehdepen mehkan me sansal mendahki kitail sohte kak kilangki mesatail.”​—IPRU 11:1, NW.

KOUL KAN: 54, 43

1. Ia pahn atail pepehm ong atail pwoson?

 PWOSON kaidehn mehkot me aramas koaros ahneki. (2 Des. 3:2) Ahpw Siohwa ketikihong pwoson koaros me kin kaudokiong ih. (Rom 12:3; Kal. 5:22) Ia uwen atail kalahnganki me Siohwa kin ketikihong kitail pwoson!

2, 3. (a) Kapai dah kan me emen me pwoson kak ahneki? (b) Peidek dah kan me kitail pahn koasoiapene met?

2 Siohwa ketikihda sapwellime Ohlo pwe koaros me kin pwoson Sises en kak ale mahkpen diparail. Met kahrehda aramas akan en kak wiahla kompoakepahn Siohwa oh mour kohkohlahte. (Sohn 6:44, 65; Rom 6:23) Ia uwen Siohwa eh ketin kadekohng kitail! Mendahki kitail dipan oh konehng mehla, Siohwa ketin mwahngih me kitail kak wia soahng mwahu kan. (Mel. 103:10) E ketin sewese kitail en esehla rongamwahwo duwen Sises oh eh meirongo. Ni atail tepida pwoson Sises oh idawehn ih, kitail kak kasik mour soutuk!​—Wadek 1 Sohn 4:9, 10.

3 Ahpw dahme kitail pil kak sukuhlki duwen pwoson? Ma kitail esehte dahme Koht ketin wiahdahr ong kitail oh dahme e pahn ketin wia ni ahnsou kohkohdo, met wehwehki me kitail ahneki pwoson? Kitail kilang dahme kitail pil anahne wia.

“PWOSON NAN KAPEHDOMW”

4. Ni atail kin ahneki pwoson, ia duwen eh kin kamwakid kitail?

4 Ni atail kin pwoson Siohwa oh Sises, kitail sohte kin ihte ese dahme ira ketin wiadahr de pahn wiahiong kitail. Kitail kin uhdahn inengieng en mour ni ahl me ira ketin padahkihong kitail en wia. Oh kitail men sewese meteikan en esehla ira. Wahnpoaron Pohl nda: “Ma ke pahn kadehdehki ni ewomwen me Sises iei Kaun, oh pwoson nan kapehdomw me Koht ketin kaiasada sang mehla, eri, ke pahn mourla. Pwe atail pwoson kin tepisang nan kapehditail, oh ihme kitail kin pwungkihla rehn Koht; atail kadehde kin tepisang ni ewetail, oh ihme kitail kin mourkihla.”​—Rom 10:9, 10; 2 Kor. 4:13.

5. Dahme kahrehda pwoson uhdahn kesempwal, oh dahme kitail anahne wia pwehn ahneki pwoson kehlail? Menlau kihda ehu karasaras.

5 E sansal me pwe kitail en perenki mour soutuk nan sapwellimen Koht sampah kapwo, kitail anahne ahneki pwoson oh kolokolte atail pwoson en kehlail. Pwoson duwehte kisin tuhke pwoat. Kitail anahne kalakalamwur tuhkeo pwe en kak kekehlail oh doulahte kekeirda. Ahpw ma kitail sohte kihong pihl me itar, e pahn mengila oh mehla. (Luk 22:32; Ipru 3:12) Pil duwehte, kitail anahne tehk mwahu me atail pwoson kin ‘kekehlail’ oh doulahte “kekeirda.”​—2 Des. 1:3; Taitus 2:2.

PAIPEL KAWEHWEHDA DAHKOT PWOSON

6. Ni ahl riau dah me Ipru 11:1 (NW) kin kawehwehda duwen pwoson?

6 Paipel kawehwehda dahkot pwoson nan Ipru 11:1, NW. (Wadek.) * (1) Pwoson iei “kamehlele mehkan me kitail kin koapworopworki.” Soahng kan me kitail “koapworopworki” kin iangahki sapwellimen Koht inou kan duwen ahnsou kohkohdo. Karasepe, kitail uhdahn kamehlele me soahng suwed kan pahn sohrala oh me pahn mie sampah kapw ehu. (2) Pwoson iei “mehn kadehdepen mehkan me sansal mendahki kitail sohte kak kilangki mesatail.” Kitail ese me Siohwa Koht, Sises Krais, tohnleng kan, oh Wehio nanleng uhdahn mie, mendahki kitail sohte kak kilang. (Ipru 11:3) Ia duwen atail kak kasalehda me kitail uhdahn pwoson sapwellimen Koht inou kan oh soahng kan me kitail sohte kak kilang? Kitail kin wia met sang ni mwomwen atail mour oh dahme kitail kin nda oh wia.

7. Ia duwen mehn kahlemeng en Noha eh sewese kitail en wehwehki ia wehwehn en ahneki pwoson? (Menlau kilang tepin kilel.)

7 Dahme kitail sukuhlkihsang Noha me pid pwoson? Wahnpoaron Pohl nda me Noha “rong oh peikiong sapwellimen Koht mahsen duwen mehkan me pahn kohdo, me e sohte kak kilangki mese. E peikiong Koht oh wiahda warihmw ehu me kapitala ih oh eh peneinei.” (Ipru 11:7) Pwehki Noha pwoson dahme Siohwa mahsanihong ih, e wiahda warihmw lapala ieu. Mwein mehn mpe ko idek reh dahme kahrehda eh wiewiahki warihmw ehu. Kitail kak uhdahn kamehlele me Noha sohte nennenla. Paipel mahsanih me Noha kin “lohkiseli duwen mour pwung.” (2 Pit. 2:5) E padahkihong aramas akan me Koht pahn ketin kadaridiong sampah nohlik ehu pwehn kamwomwala me suwed. Mwein e ndaiong irail dahme Siohwa ketin mahsanihong: “I koasoanedier en kamwomwala aramas koaros. . . . pwehki sampah direkilahr arail wiewia suwed kan,” oh “I pahn kadaridiong sampah nohlik ehu pwe en kamwomwala mehkoaros me momour nin sampah. Mehkoaros nin sampah pahn mehla.” Noha pil kawehwehiong aramas ako dahme re anahne wia pwe ren pitla. Siohwa mahsanih: “Ke pahn pedolong nan warihmwo.”​—Sen. 6:13, 17, 18.

8. Dahme Seims ndahki pwoson?

8 Seims pil ntingihedi duwen pwoson. Ele e wia met mwurinte wahnpoaron Pohl ntingla rehn mehn Ipru ko. Seims ntingihedi: “Kasalehiong ie omw pwoson ma wiewia sohte pahn iang, oh I pahn kasalehiong uhk ei pwoson sang ni ei wiewia kan.” (Seims 2:18) Seims kawehwehda me pwe kitail en ahneki pwoson, kitail anahne wia laudsang en ihte kamehlele. Ngehn suwed kan kamehlele me Koht uhdahn ketin mie, ahpw re sohte pwoson Siohwa. Re uhdahn kin uhwong ih. (Seims 2:19, 20) Weksang met, ni emen eh kin ahneki pwoson, e pahn kaperenda Koht sang ni eh kin wiewia soahng mwahu kan. Ih met me Eipraam wia. Seims ntingihedi: “Ia duwen samatail Eipraam eh pwungla rehn Koht? E pwungla rehn Koht sang ni eh wiewia ko ni eh meirongkihla nah pwutak Aisek pohn pei sarawio. Ke sohte wehwehki? Eh pwoson oh eh wiewia kan sawaspene, pwe eh pwoson unsengkilahr eh wiewia kan.” Seims eri kasalehda ni sansal me pwoson me sohte wiewia iang sohte katepe. E nda: “Pwe nin duwen paliwar ehu me sohte [“angin mour,” NW] eh uhdahn melahr, ih pil duwen pwoson, ma sohte wiewia iang, pwoson mehla ehu.”​—Seims 2:21-23, 26.

9, 10. Ia wehwehn en pwosonla Sapwellime Iehros?

9 Mwurin sounpar 30 samwa, Sohn ntingihedi nah pwuhko oh kisinlikou siluh. Duwehte sounnting en Paipel teikan, Sohn wehwehki dahkot pwoson. Sohn kin doadoahngki lepin lokaiahn Krihk me kin kawehwehdi “pwoson” de “pwosonla” pak tohto nan eh nting kan.

10 Karasepe, Sohn kawehwehda: “Mehmen me kin pwosonla Sapwellime Iehros, iei ih me kin ahneki mour soutuk. A mehmen me sohte kin peikiong Sapwellime Iehros, e sohte pahn kilang mour, ahpw engieng en Koht pahn mihmi reh kohkohlahte.” (Sohn 3:36) Pwe kitail en pwosonla Sapwellime Iehros, kitail anahne peikiong Sises. Sohn kin kalapw doadoahngki mahsen en Sises ko pwehn kasalehda me pwoson iei wiewia ieu me sohte kin uhdi.​—Sohn 3:16; 6:29, 40; 11:25, 26; 14:1, 12.

11. Ia duwen atail kak kasalehda atail kalahnganohng Siohwa pwehki atail ese padahk mehlel?

11 Siohwa ketin doadoahngki sapwellime manaman pwehn ketin sewese kitail en wehwehki dahme mehlel duwen ih oh sapwellime Ohlo oh pil sewese kitail en pwoson ira. (Wadek Luk 10:21.) Ia duwen atail kak kasalehda me kitail kalahnganki soahng koaros me Siohwa ketin wiahdahr? Kitail en dehr uhdihsang atail kin kalahngankihong ih eh ketin mweidohng kitail en ahneki nanpwungmwahu reh pwehki Sises, me wia “tepin atail pwoson oh me kaunsekala atail pwoson.” (Ipru 12:2) Kitail pil anahne doulahte kakehlakahda atail pwoson sang ni atail kin ahnsou koaros kapakapohng Siohwa oh onopki sapwellime Mahsen.​—Ep. 6:18; 1 Pit. 2:2.

12. Ma mie atail pwoson, dahme kitail pahn wia?

12 Kitail anahne doulahte kasalehda ni atail wiewia kan me kitail uhdahn pwoson sapwellimen Siohwa inou kan. Karasepe, kitail kin doulahte kalohkihong aramas akan duwen Wehin Koht oh sewese irail en wiahla sapwellimen Sises tohnpadahk kei. Kitail pil kin doulahte wia “mwahu ong aramas koaros; ahpw mehlel ong irail kan me kisehn atail pwoson.” (Kal. 6:10) Kitail pil kin doadoahk laud pwehn ‘pwilikihdi mour mering en mahso iangahki eh wiewia kan’ pwehki kitail sohte men mehkot en kauwehla atail nanpwungmwahu rehn Siohwa.​—Kol. 3:5, 8-10.

ATAIL PWOSON KOHT WIA KISEHN POAHSOANEN ATAIL MOUR

13. Ia uwen kesempwal en “pwoson Koht”? Ia duwen Paipel eh kawehwehda met, oh dahme kahrehda?

13 Paipel mahsanih: “Sohte me kak kenikenla pahn kupwur en Koht ma sohte eh pwoson. Pwe mehmen me men kowohng rehn Koht uhdahn pahn kamehlele me Koht ketin mie, oh me Koht kin ketin katingih irail kan me kin raparapahki.” (Ipru 11:6) Paipel pil kasalehda me “pwoson Koht” wia kisehn ‘poahsoan’ me emen anahne pwehn wiahla oh pil wiewiahte Kristian mehlel men. (Ipru 6:1) Mie irair kesempwal teikan likin pwoson me kitail pil anahne pwe kitail en kak ahneki oh kolokol nanpwungmwahu rehn Siohwa.​—Wadek 2 Piter 1:5-7; Sud 20, 21.

14, 15. Ia uwen kesempwal en pwoson ni omw kapahrekiong limpoak?

14 Sounnting en Paipel kan kin koasoia duwen pwoson pak tohto sang irair teikan. Ia duwe, met wehwehki me pwoson wia irair me keieu kesempwal me kitail anahne ahneki?

15 Pohl kapahrekihpene pwoson oh limpoak. E ntingihedi: “Ma I diren soangen pwoson kehlail me kin kamwakidada nahna kan—ahpw sohte limpoak rehi, nahn kaidehk ngehi mehkot.” (1 Kor. 13:2) Sises mahsanih me “kosonned nan pelien Kosonnedo me keieu kesempwal” iei en poakohng Koht. (Mad. 22:35-40) Limpoak kin sewese kitail en ahneki irair tohto teikan me kin kaperenda Koht. Karasepe, Paipel mahsanih me limpoak kin “sewese atail pwoson ahnsou koaros.” Eri limpoak pahn sewese kitail en kamehlele, de pwoson, soahng koaros me Koht ketin mahsanihong kitail nan Paipel.​—1 Kor. 13:4, 7.

16, 17. Dahme Paipel mahsanihki duwen pwoson oh limpoak? Nanpwungen irair pwukat, mehnia me keieu kesempwal, oh dahme kahrehda?

16 Pwoson oh limpoak wia irair kei me inenen kesempwal, oh sounnting en Paipel kan kin kalapw koasoia duwen ira koaros. Pohl kangoange rie Kristian ko en ‘kapwatkihda pwoson oh limpoak pwe en wia perehpen mwaremwararail.’ (1 Des. 5:8) Piter ntingihedi duwen Sises: “Mehlel me kumwail poakohng ih, mehnda ma kumwail sohte kin kilang; mehlel me kumwail kin pwoson, mehnda ma kumwail sohte kin kilang ahnsou wet.” (1 Pit. 1:8) Seims ndaiong rie Kristian keidi ko: “Koht ketin pilada me semwehmwe kan nin sampah wet pwe re en kepwehpwehkihla pwoson oh sohsohki Wehio me e ketin inoukihong irail kan me kin poakohng ih.” (Seims 2:5) Sohn ntingihedi me sapwellimen Koht kosonnedo iei me “kitail en pwoson mwaren Sapwellime Iehros Sises Krais, oh pil poakpene.”1 Sohn 3:23.

17 Pohl pil ntingihedi: “Eri, soahng siluh pwukat: pwoson, koapworopwor, oh limpoak, ih me pahn mihmihte. Ahpw me keieu kesempwal rehrail, iei limpoak.” (1 Kor. 13:13) Ni ahnsou kohkohdo, kitail solahr pahn anahne pwoson sapwellimen Koht inou kan duwen sapwellime sampah kapwo pwehki inou pwukat uhdahn pahn pweida. Kitail pahn mourki mour kaselelo me Paipel kin mahsanih duwe. Ahpw kitail pahn ahnsou koaros anahne poakohng Koht oh aramas akan. Atail limpoak ong irail pahn doulahte kekeirda kohkohlahte.

SIOHWA KETIN KAPAIADA ATAIL PWOSON

18, 19. Ia imwilahn sapwellimen Koht aramas akan ar ahneki pwoson rahnwet, oh ihs me warohng ale kapingpen met?

18 Sapwellimen Siohwa aramas akan nan atail ahnsou kin pwoson oh utung Wehin Koht. Oh re kin limpoakpene. Met pwehki re mweidohng sapwellimen Koht manaman en kaweid mwomwen arail mour. (Kal. 5:22, 23) Ia imwilahn met? Riatail Kristian daulih meh welirar nin sampah pwon kin ahneki popohl oh minimin nan arail mwomwohdiso. E sansal me pwoson oh limpoak wia irair kehlail kei.

19 Miniminpene wet kak wiawi ihte pwehki sawas sang rehn atail Koht. E ketin warohng atail kaping. (Ais. 55:13) Kitail uhdahn kalahnganki me e ketin kahrehda kitail en kak mourla pwehki pwoson. (Ep. 2:8) Siohwa pahn ketin pousehlahte sewese me tohto en pwosonla ih. Mwuhr, sampah pwon pahn direkihla aramas unsek, pwung, oh nsenamwahu me pahn kin kapinga Siohwa kohkohlahte!

^ Ipru 11:1 (NW): “Pwoson iei kamehlele mehkan me kitail kin koapworopworki, mehn kadehdepen mehkan me sansal mendahki kitail sohte kak kilangki mesatail.”