Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

“Sapwellimen Koht Manaman oh Lih Kamwohdo Kin Pousehlahte Mahmahsanih: ‘Kohdo!’”

“Sapwellimen Koht Manaman oh Lih Kamwohdo Kin Pousehlahte Mahmahsanih: ‘Kohdo!’”

“Sapwellimen Koht Manaman oh Lih Kamwohdo Kin Pousehlahte Mahmahsanih: ‘Kohdo!’”

“Sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo kin pousehlahte mahmahsanih: ‘Kohdo!’ . . . Mehmen me men nimpildahr en kohdo; mehmen me men a en ale pilen komour nin duwen kisakis ehu.”​—KAUD. 22:17, NW.

1, 2. Ia uwen atail kin kesempwalki mehkan me pid Wehio nan atail mour? Dahme kahrehda?

 IA UWEN atail kin kesempwalki mehkan me pid Wehio nan atail mour? Sises kin ketin kangoangehki sapwellime tohnpadahk ko en “rapahki mahs Wehin Koht” oh kamehlelehiong irail ma re wia met, Koht pahn ketin kaitarala dahme re anahne. (Mad. 6:25-33) E ketin karasahda Wehin Koht ong takai kesempwal ehu me sounnet emen diarada, “e ahpw kohla netikihla eh dipwisou kan koaros, pwe en pwainda takai kesempwalo.” (Mad. 13:45, 46) Kitail anahne keieu kesempwalki doadoahk en kalohk oh katohnpadahk.

2 Nan iren onop riau kan mwoweo, kitail sukuhlkier me sapwellimen Koht manaman kin sewese kitail en koasoi ni eimah oh doadoahngki Paipel ni koahiek nan atail kalohk. Manamano pil kin uhdahn sewese kitail en pousehlahte iang doadoahk en kalohki Wehio. Kitail pahn tehkpene duwen met.

Luhk Ehu!

3. Soangen pihl dahieu me aramas koaros en “kohdo” ale?

3 Luhk ehu kohwong aramas akan sang ni sapwellimen Koht manaman. (Wadek Kaudiahl 22:17, NW.) Luhko kin koasoia en “kohdo” oh kaitarala arail men nimpil. Pihl wet pihl tohrohr ehu a kaidehn pihl me kitail kin nim. Mendahki pihl kin kesempwal ong atail mour, Sises ketin medemedewe pihl tohrohr wet ni eh mahsanihong lihen Sameria ni pwarer ehu: “Mehmen me nimpil sang ni pihl wet me I pahn kihong solahr pahn pwurehng men nimpilda kohkohlahte. Pihlo me I pahn kihong, pahn poad loale oh wiahla pwapwangkadahn pihl me pahn kuskusdahng mour soutuk.” (Sohn 4:14) Pihl tohrohr wet me aramas akan en ale kin kihong irail mour soutuk.

4. Dahme kahrehda aramas akan anahne pilen komour? Ia wehwehn pilen komour wet?

4 Anahn ong pilen komour wet pwarada ni ahnsou me tepin aramas Adam, iangala eh pwoud Ihp, ni ara sapeikiong Siohwa Koht me ketin kapikada ira. (Sen. 2:16, 17; 3:1-6) Koht ketin kausasang tepin pwopwoud nan mwetuwelo pwe [Adam] “sohte pahn mweimweiong en tungoale wahntuhkehn komour oh en ahneki mour poatopoat.” (Sen. 3:22) Tepin atail pahpa Adam kahrehiong tohnsampah koaros en mehla. (Rom 5:12) Pilen komour kin wehwehki sapwellimen Koht koasoandi koaros me kin doarehla aramas peik kan sang dihp oh mehla oh kihong irail mour unsek kohkohlahte nan paradais nin sampah. Koasoandi pwukat kak wiawi pwehki tomw en Krais Sises.​—Mad. 20:28; Sohn 3:16; 1 Sohn 4:9, 10.

5. Ihs me luhkeiong aramas akan en kohdo oh “ale pilen komour nin duwen kisakis ehu”? Menlau kawehwehda.

5 Ihs me tepin luke aramas akan en kohdo oh “ale pilen komour nin duwen kisakis ehu”? Koasoandi koaros ong komour me wiawihda pwehki Sises pahn pweida ni unsek erein Kaundahn Krais Pahr Kido. Koasoandi pwukat kin kileldi nin duwen “pillap en pilen komouro, mwakelekel duwehte kilahs, me uhsang ni mwoalen Koht oh Sihmpwulo.” (Kaud. 22:1) Eri, Siohwa me Sounkomour, iei ih me Utupen pihl me kin kihda mour. (Mel. 36:9) Iei Ih me kin ketikihda pihlo ni eh ketin doadoahngki “Sihmpwul” me iei Sises Krais. (Sohn 1:29) Pillap en karasaras wet kin wehwehki sapwellimen Siohwa koasoandi en kapwungala suwed koaros me sapeik en Adam kahrehda. Ei, Siohwa Koht iei Utupen luhko me koasoia “kohdo.”

6. Iahd me “pillap en pilen komouro” tepida pwilipwilwei?

6 Mendahki “pillap en pilen komouro” pahn pwiliwei ni unsek erein Kaundahn Krais Pahr Kido, e tepida pwilipwilwei ni “rahnen Kaun-o,” me tepida sang pahr 1914 ni ahnsou me “Sihmpwulo” nanmwarkihla nanleng. (Kaud. 1:10) Eri, mwurin mwo aramas akan kak ale ekei sawas kan ong komour, iangahki mahsen kan en Paipel me kin kileldi nin duwen “pihl.” (Ep. 5:26) Koaros kak ale luhk wet en “ale pilen komour” sang ni arail rong oh mwekidki rongamwahu en Wehio. Ahpw ihs me kin luke aramas akan nan rahnen Kaun-o?

“Lih Kamwohdo” Nda “Kohdo!”

7. Ihs me tepin lohkiseli luhko ni “rahnen Kaun-o”? Luhk wet en “kohdo” ong ihs?

7 Irail kan me tepin lohkiseli luhk wet en “kohdo” iei towe kan en pwihn en lih kamwohdo, me iei Kristian keidi kan. Luhk wet ong ihs? Lih kamwohdo sohte kin ndaiong pein ih en “Kohdo.” Eh lokaia kan kin dokedoke irail kan me ahneki koapworopwor en mour soutuk nin sampah mwurin “mahwen me pahn wiawi ni Rahn Lapalap en Koht, Wasa Lapalahpie.”​—Wadek Kaudiahl 16:14, 16.

8. Dahme kasalehda me Kristian keidi kan kin kalaudehla arail wia sapwellimen Siohwa luhk sang pahr 1918?

8 Sapwellimen Krais tohnpadahk keidi kan kin kalaudehla arail lohkiseli luhk wet sang pahr 1918. Nan pahr wet, kapahrek me oaralap koasoia “Rar kan me Momour Ahnsouwet Sohte Pahn Mehla” kin kihda koapworopwor me aramas tohto pahn mour nan paradais nin sampah mwurin mahwen en Armakedon. Nan pahr 1922, ehu padahk me wiawi nan kapokon en Tohnsukuhl en Paipel nan Cedar Point, Ohio, nan Amerika, kin kangoange me rongorong kan en ‘pakairki duwen Nanmwarkio oh sapwellime wehi.’ Pakair wet kin sewese luhwen pwihn en lih kamwohdo en luke aramas tohto. Nan pahr 1929, mie iren onop me oaralap “Luhk Kadek Ehu” me poahsoankihda Kaudiahl 22:17 nan Kahn Iroir en March 15 ni lokaiahn wai. Nan ekei wasa nan iren onop wet, e koasoia: “Irail luhwen pwihnen keidi lelepek kan kin iang [Koht Wasa Lapalahpie] lohkiseli luhk kadek wet oh nda, ‘Kohdo.’ Padahk wet anahne lohkseli ong irail kan me inengieng mehkan me pwung oh mehlel. E anahne wiawi met.” Pwihnen lih kamwohd wet kin usehlahte lohkiseli luhko lel rahnwet.

“Mehmen me Kin Rong en Pil Nda: ‘Kohdo!’”

9, 10. Ia duwen irail kan me rong luhk wet arail ale kangoang en pil nda “Kohdo”?

9 Ahpw ia duwen irail kan me rong luhk wet en “kohdo”? Irail ale luhk en pil nda “Kohdo!” Karasepe, Kahn Iroir en August 1, 1923 ni lokaiahn wai kin koasoia nan pali 232: “Me keidi kan en kangoange irail koaros me pahn iang pakairki rongamwahu en Wehio. Irail sohte anahne wia emen sapwellimen Kauno me keidi men pwehn iang pakairki sapwellime mahsen. Sounkadehdehn Siohwa kan kin inenen perenki en ese me e mweimweiong irail en iang wahseli pilen komour wet ong pwihnen aramas me kak pitsang Armakedon oh alehdi mour soutuk nin sampah.”

10 Kahn Iroir en August 15, 1934, ni lokaiahn wai, pali 249 kin kasalehda kesempwalpen pwukoahn irail kan me rong luhk wet en nda “Kohdo!” E koasoia: “Irail kan me wia kisehn pwihnen Sonadap anahne iang irail pwihnen Sehu, iei me keidi kan, oh pakairki duwen wehio, mehnda ma irail kaidehn sapwellimen Siohwa sounkadehde keidi kei.” Nan pahr 1935, wehwehn “pokon kalaimwun” me kileldi nan Kaudiahl 7:9-17 (NW) sansalda. Met kin uhdahn kamwadangihala doadoahk en lohkiseli sapwellimen Koht luhk. Sangete ahnsowo, tohtohlahn nempe en pokon kalaimwun en tohnkaudok mehlel kan dauliher meh isirar kin mwekidki luhk wet. Mwurin re rong oh kalahnganki mahsen wet, re inoukihongehr Koht arail mour, papidaisla, oh iang pwihn en lih kamwohdo oh kin kedirepwkihte luke meteikan en ‘kohdo oh nim pilen komour nin duwen kisakis ehu.’

“Sapwellimen Koht Manaman” Nda “Kohdo!”

11. Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kin pidada doadoahk en kalohk ni mwehin wahnpoaron ko?

11 Ni ahnsou me Sises ketin padapadahk nan sinakoke ehu nan Nasaret, e ketin pahkpeseng pwuhken soukohp Aiseia oh ketin wadek: “[“Sapwellimen Siohwa manaman,” NW] ketier rehi, e ketin keieiehdier pwe I en kapahrengkihong me semwehmwe kan rongamwahu. E ketin poaroneiedohr pwe I en lohkihong me sensel kan ar saledek, oh ong me maskun kan ar kakehr kilangada wasa, oh pwe I en kasaledekala irail kan me mihmi nan apwal, oh lohkihda me ahnsowo leledohr, ahnsou me Kaun-o pahn ketin komourala sapwellime aramas akan.” Sises eri ketin mahsanihki met duwen pein ih: “Rahnwet mahsen en Pwuhk Sarawi, duwen amwail karongeier, pweidahr.” (Luk 4:17-21) Mwohn eh ketidahla nanleng, Sises mahsanihong sapwellime tohnpadahk kan: “Kumwail pahn audaudkihda manaman ni ahnsou me [“sapwellimen Koht manaman,” NW] pahn ketidohng kumwail, oh kumwail ahpw pahn kadehde ie . . . lelohng ni irepen sampah.” (Wiewia 1:8) Ni mwehin wahnpoaron ko, sapwellimen Koht manaman kin doadoahk laud nan kalohk.

12. Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kin pidada doadoahk en lohkiseli luhk wet nan atail ahnsou?

12 Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kin pidada doadoahk en lohkiseli luhk wet ong aramas akan ni atail ahnsou? Siohwa iei Utupen manaman wet. E ketin doadoahngki manaman wet en ritingada mohngiong oh madamadau en pwihnen lih kamwohdo pwehn wehwehki sapwellime Mahsen, Paipel. Manaman wet kin kamwakid irail en luke oh kawehwe padahk mehlel en Paipel ong irail kan me ahneki koapworopwor en mour soutuk nan Paradais nin sampah. Ia duwen irail kan me ale luhk wet, me wiahla sapwellimen Sises Krais tohnpadahk kan oh pil kin luke meteikan? Manaman wet pil kin ieiang irail. Ni arail papidaisla “ni mwaren . . . [“sapwellimen Koht manaman,” NW],” irail kin mwekid pahrekiong kaweidpen manaman wet oh kin koapworopworki eh sawas. (Mad. 28:19) Pil medewehla padahk me irail me keidi kan oh pokon kalaimwun me wie tohtohla kin padapadahngki. Padahk wet kin kohsang nan Paipel me sapwellimen Koht manaman kin kamwakid aramas en ntingihdi. Kahrehda, luhk wet kak lohkseli pwehki sapwellimen Koht manaman. Ni mehlel, manaman wet kin kaweid kitail. Ia duwen met eh anahne kamwakid uwen laud en atail pahn iang luke meteikan?

Irail “Kin Pousehlahte Mahmahsanih: ‘Kohdo!’”

13. Dahme lepin lokaia kan me koasoia “sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo kin pousehlahte mahmahsanih: ‘Kohdo!’” kin kasalehda?

13 Ni ahnsou me “sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo” mahsanih, “Kohdo!” e sohte wehwehki me luhk wet wiawi pak ehute. Lepin lokaiahn Krihk me kadoadoahk wasaht wehwehki wiewia ehu me sohte kin uhdi. Pwehki met, New World Translation kawehwehda duwehte met: “Sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo kin pousehlahte mahmahsanih: ‘Kohdo!’” Met kasalehda me doadoahk en lohkiseli sapwellimen Koht luhko kin kaukaule wiawi. Dahme irail kan me rongehr oh alehdi luhk wet kin wia? Irail kin pil nda, “Kohdo!” Paipel kin kasalehda me pokon kalaimwun en tohnkaudok mehlel kan ‘kin papah ni rahn nipwong nan tehnpas en Siohwa.’ (Kaud. 7:9, 15) Ia wehwehn ‘papah ni rahn oh nipwong’? (Wadek Luk 2:36, 37; Wiewia 20:31; 2 Deselonika 3:8.) Mehn kahlemeng en soukohp Ana oh wahnpoaron Pohl kin kasalehda me en ‘papah ni rahn oh nipwong’ kin wehwehki en nantihong oh kaukaule wia doadoahk en kalohk.

14, 15. Ia duwen Daniel eh kasalehda kesempwalpen kaudok en kin kaukaule wiawi?

14 Soukohp Daniel pil kasalehda kesempwalpen kaudok en kin kaukaule wiawi. (Wadek Daniel 6:4-10, 16.) E sohte kin wekidala eh koasoandien kaudok en kapakap ong Koht ni “eh kin epwehnki wia, . . . pak siluh rahn ehu,” mehnda ma pil sounpwong ehute. Met kahrehiong ih en lekdekla nan pesen laiono. Eh wiewia kan uhdahn kasalehiong irail kan me kin tetehk ih me sohte mehkot kesempwalsang eh koasoandien kaudokiong Siohwa.​—Mad. 5:16.

15 Mwurin Daniel eh pweidi pwong ehu nan pesen laiono, pein nanmwarkio kohla oh likwerih: “Daniel, ladun Koht ieias! Ia duwe, omwi Koht me komwi kin loalopwoatohng, e ketin doareikomwihla sang laion kan de soh?” Daniel mwadang sapeng: “Wasa Lapalap en rosorosonte kohkohlahte! Koht ketin poaronehdo sapwellime tohnleng me kakuhpene ewen laion kat pwe re dehr kauweiehla. Koht ketin wiahda met pwehki eh ketin mwahngih duwen ei mwakelekel, oh duwen ei sohte wiahda mehkot sapwung ong komwi, Wasa Lapalap.” Siohwa ketin kapaiada Daniel pwehki eh “loalopwoatohng” ih.​—Dan. 6:19-22.

16. Dahme kitail kak idek rehtail me pid atail pahn iang kalohk, ni atail kin medemedewe mehn kahlemeng en Daniel?

16 Daniel sohte kin soukautih ong eh koasoandien kaudok mehnda ma e mehkihla. A ia duwen kitail? Dahme kitail kin de men tounmeteikihla pwehn kak kaukaule wia atail doadoahk en kalohki Wehin Koht? Kitail en dehr uhdihsang atail ehukihong meteikan duwen Siohwa mehnda ma pil sounpwong ehu! Ma kak, kitail anahne nantihong iang doadoahk en kalohk ehuehu wihk. Mehnda ma kitail luwet ni paliwar ahpw kak kalohngki minit 15 nan ehu sounpwong, kitail anahne wiahda ripoht. Pwekida? Pwehki atail kin iang sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohdo, kitail pahn men pousehlahte ndinda “Kohdo!” Ei, kitail men wia uwen atail kak koaros pwehn wia sounkalohk kan me kin pousehlahte kalokalohki Wehio.

17. Soangen ahnsou mwahu dah kan kitail en dehr katihasang ni atail kin lohkiseli sapwellimen Siohwa luhk?

17 Kitail anahne isaneki ahnsou mwahu koaros pwehn lohkiseli sapwellimen Siohwa luhko, kaidehn ahnsou kante me kitail koasoanehdi en kohla kalohk. E wia pwais kaselel ehu en luke irail me men nimpilda en ‘kohdo oh ale pilen komour nin duwen kisakis ehu’ ni ahnsou kan me duwehte ahnsoun kohla netinet, seiloak, doadoahk, sukuhl, de kommoal en doadoahk. Mehnda ma irail kan me ahneki manaman pahn kalekeikitailsang kalohk, kitail anahne pousehlahte kalohk, ahpw kitail anahne kanaiehng. Ele kitail pahn wia met sang atail pahn kalohk ekei ihmw kan oh eri doula nan wasahn kalohk teikan oh pil kalaudehla atail kin kalohk ni ahnsou soh lipilipil.

Pousehlahte Mahmahsanih, “Kohdo!”

18, 19. Ia duwen omw pahn kasalehda me ke kin kesempwalki pwais en wia sapwellimen Koht tohndoadoahk men?

18 E dauliher sounpar 90 sang ahnsou me sapwellimen Koht manaman oh lih kamwohd kin ndinda, “Kohdo!” ong irail akan me men nim pilen komour. Ke rongehr duwen luhk kaperen wet? Eri, ke anahne lohkiseli luhk wet ong meteikan.

19 Kitail sehse ia uwen werei doadoahk en sapwellimen Siohwa luhk wet eh pahn pousehlahte wiawi, ahpw atail kin mwekidki ndinda “Kohdo!” kin kasalehda me kitail wia sapwellimen Koht tohndoadoahk kei. (1 Kor. 3:6, 9) Met uhdahn pwais kaselel ehu! Kitail en kasalehda me kitail kesempwalki pwais kaselel wet oh “wiahiong Koht atail tungoal meirong en kaping” ni atail kin kaukaule wia doadoahk en kalohk. (Ipru 13:15) En iang pwihnen lih kamwohd, kitail me ahneki koapworopwor en mour sampah anahne pousehlahte ndinda “Kohdo!” Oh kitail en koapworopwor me aramas tohto en pil “ale pilen komour nin duwen kisakis ehu”!

Dahme Ke Sukuhlki?

• Luhk wet en “kohdo” kin kohwong ihs?

• Dahme kahrehda kitail kak nda me Siohwa me ketin tapiada luhk wet en “kohdo”?

• Ia duwen sapwellimen Koht manaman eh kin pidada doadoahk en lohkiseli luhk wet en “kohdo”?

• Dahme kahrehda kitail anahne nantihong kaukaule wia doadoahk en kalohk?

[Peidek en Onop]

[Kakon/​Kilel kan nan pali 22]

(Pwehn kilang nting kan ni soandi mwahu, kilang pwuhk wet)

Pousehlahte mahmahsanih, “Kohdo!”

1914

Sounkalohk meh 5,100

1918

Me tohto pahn ale mour nan Paradais nin sampah

1922

“Pakairki, pakairki, pakairki duwen Nanmwarkio oh sapwellime wehio”

1929

Luhwen me keidi lelepek kan kin nda, “Kohdo!”

1932

Luhk me nda “Kohdo” kohwong irail me keidi kan oh pil meteikan

1934

Pwihn en Sonadap ale luhk en iang kalohk

1935

“Pokon kalaimwun” sansalda

2009

Sounkalohk meh 7,313,173