Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Sawas ong Kahpwal me Kalapw Pwarada

Sawas ong Kahpwal me Kalapw Pwarada

Sawas ong Kahpwal me Kalapw Pwarada

PAIPEL sohte padahngki me mouren pwopwoud kin mengei. Koht kamwakid wahnpoaron Pohl en ntingihdi me pwopwoud kan pahn anahne powehdi “apwal tohto nan mouren sampah.” (1 Korint 7:28) Ahpw mie soahng tohto me pwopwoud ehu kak wia pwehn katikala kahpwal kan me ira kin lelohng oh kalaudehla nsenamwahu me ira kin kihong emenemen. Tehk kahpwal weneu me kin kalapw pwarada rehn ohl oh lih pwopwoud kan. Oh kilang ia duwen kapwaiada kaweid en Paipel eh kin sawas.

1

KAHPWAL:

“Ngehi oh ei pwoud solahr karanih emenemen.”

KAWEID EN PAIPAL:

“Kumwail en kak pilada dahme keieu kesempwal.”PILIPAI 1:10, NW.

Omw mouren pwopwoud iei ehu mehkot me keieu kesempwal nan omw mour. Ke anahne kesempwalki. Eri tehk ma omw koasoandi kan sou kin kahrehda kahpwal wet. Dehr mweidohng mehkan me ke kin wia nan ehuehu rahn en katohrepeseng nanpwungamwa. Mehlel me doadoahk en mwohni oh soahng teikan kan uhdahn pahn katohreikumwapeseng erein ahnsoukis. Ahpw ke kak oh ke anahne irehdi soahng kan me ke kak pein irehdi me duwehte doadoahngki ahnsou ong mehn kamweit kan de rehn kompoakepahmw kan.

Ahpw ekei pwopwoud kin koasoanehdi arail ahnsou rehn iengerail kan de towehda mehn kamweit teikan ihte pwe ren dehr mihmi rehn arail pwoud kan. Soangen aramas pwukat sohte kin wehwehki me ira “solahr karanih emenemen” ahpw re kin men tangasang arail kahpwal kan. Ma kowe de omw pwoud mihla nan irair wet, ke anahne kasawihada ia uhdahn kahrepen kahpwalo oh nantihong kamwahwihala. Ihte me pahn kak kahrehiong kumwa en karanihala emenemen oh uhdahn “wiahla ehu” iei ma ke kin ehukihong omw pwoudo omw mour.—Senesis 2:24.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: Ehu pwopwoud en Australia me adaneki Andrew * oh Tanji, wie pwopwoudkier sounpar 10. Andrew koasoia: “I esehdahr me kihong ahnsou laud ong doadoahk oh ahnsou laud ong werekiong meteikan kin keper ong mouren pwopwoud. Kahrehda ngehi oh ei pwoud nantihong wiahda ahnsou pwehn koasoipene oh ehukihpene at pepehm kan.”

Dave oh Jane pwopwoudkier sounpar 22 oh ira kin mihmi Amerika. Ira kin doadoahngki minit 30 nin soutik en rahn koaros pwehn koasoiapene dahme ira wia rahno oh ara madamadau kan. Jane koasoia: “Met kin wia ahnsou kesempwal ehu kahrehda se sohte kin mweidohng mehkot en kauwehla.”

2

KAHPWAL:

“I solahr perenki ei mouren pwopwoud.”

KAWEID EN PAIPAL:

“Kumwail dehr kin ngoangki raparapahkihte pein kamwahupamwail kan, ahpw emenemen en ngoangki rapahki kamwahupen meteikan.”​1 KORINT 10:24.

Emen me kin medemedewehte dahme e kak ale sang nan eh mouren pwopwoud sohte pahn diar peren mehlel mehnda ma e pwurehng pwopwouda pak tohto. Mouren pwopwoud kin pweida ni ahnsou me ira koaros kin ahneki madamadau en kihkihwei a kaidehn ale. Sises ketin kasalehda kahrepen met: “Kihwei kaperen sang ale.”​—Wiewia 20:35.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: Maria oh Martin kin mihmi Mexico, wie pwopwoudkier sounpar 39. Ahpw ara mouren pwopwoud sohte kin mengei ahnsou koaros. Ira tamanda ehu ahnsou apwal nan ara mouren pwopwoud. Maria koasoia: “Erein at akamaidao, I nda mehkot me kasohwauhwih Martin. E uhdahn lingeringerda. I song en kawehwehiong me I sohte uhdahn men nda dahme I ndao, ahpw ihte I lingeringerda. Ahpw e sohte men rong.” Martin koasoia: “Erein at akamaio, I tepidahr medemedewe me se solahr kak mihmihpene oh I solahr pahn nantihong pwe at mouren pwopwoud en pweida.”

Martin anahne wahu. Maria men Martin en wehwehki ih. Ira koaros sohte alehdi dahme ira anahne.

Ia duwen ara kak kamwahwihala kahpwalo? Martin koasoia: “I awih ien meleileidi oh kiht koaros pilada en doadoahngki kaweid erpit en Paipel ong kasalehda wahu oh kadek. Erein sounpar kan me se wie pwopwoudkier, se esehier me sohte lipilipil pak depe kahpwal kan kin pwarada, se kak powehdi ma se kapakapki sapwellimen Koht sawas oh kapwaiada kaweid kan nan Paipel.”​—Aiseia 48:17, 18; Episos 4:31, 32.

3

KAHPWAL:

“Ei pwoud sohte kin wia eh pwukoa kan.”

KAWEID EN PAIPEL:

“Pwe emenemen kitail koaros uhdahn pahn pein wa eh wisik.”​KALESIA 6:5.

Ni mehlel, mouren pwopwoud sohte pahn pweida mwahu ma emente me kin nannanti pwe ara mouren pwopwoud en pweida. Ahpw ara mouren pwopwoud pahn suwedla ma ira koaros sohte kin nantihong oh ma ira kin kapwukoahki emenemen kahpwalo.

Ma ke kin kalapw medemedewehte dahme omw pwoudo anahne wia, ke sohte pahn kak peren. Ahpw met pahn keieu wiawi ma ke sohte wia omw pwukoa pwehki omw pwoud sohte pil kin wia eh pwukoa. Ahpw ni pali teio, ma ke nantihong wia ohl pwopwoud de lih pwopwoud mwahu men, omw mouren pwopwoud pahn pweida. (1 Piter 3:1-3) Ahpw keieu kesempwal, ke pahn kadehdehong Koht me ke wauneki sapwellime koasoandi en mouren pwopwoud oh omw wiewia kan pahn uhdahn kaperenda ih.​—1 Piter 2:19.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: Kim oh eh pwoud me wie pwopwoudkier sounpar 38 kin mihmi Korea. Kim koasoia: “Ekei pak ei pwoudo kin mwehlda pai oh sohte koasoiong ie oh I sohte kin wehwehki dahme kahrehda. E kin kahrehiong ie ien pehm me e solahr poakepoake ie. Ekei pak, I kin medemedewe, ‘Dahme kahrehda e men ien wehwehki ih ma pein ih sohte kin song en wehwehkin ie?’”

Kim kakete medemedewehte sapwung en eh pwoudo oh dahme e sohte kin wia. Ahpw e pilada ehu ahl tohrohr. Kim koasoia: “I sohte kin kolokolete ei lingeringer ahpw I diaradahr me e keieu mwahu ien tiengla mwowe oh wiahda meleilei. Imwilahn met, kiht koaros kakehr koasoipene ni meleilei.”​—Seims 3:18.

4

KAHPWAL:

“Ei pwoudo sohte kin uhpah ie.”

KAWEID EN PAIPEL:

“Krais kin wia tapwin ohl akan koaros.”​1 KORINT 11:3, NW.

Ohl pwopwoud men me kin kehn me eh pwoud sohte kin uhpah, anahne kasawih mahs pein ih ma e kin nsenki uhpah tapwi iei Sises Krais. Ohl pwopwoud men kak kasalehda eh uhpah ni eh idawehn sapwellimen Sises mehn kahlemeng.

Wahnpoaron Pohl ntingihedi: “Ohl pwopwoud kan, kumwail poakohng amwail werek kan duwehte Krais eh ketin poakohng mwomwohdiso oh ketin pangala pein ih pwehki mwomwohdiso.” (Episos 5:25) Sises sohte ketin “kaunda” sapwellime tohnpadahk ko. (Mark 10:42-44) E ketikihong sapwellime tohnpadahk ko kaweid sansal oh kapwungirailla ni ahnsou me konehng. Ahpw e sohte ketin lemeiong irail. E ketin kadek ong irail oh wehwehki uwen me re kak wia. (Madiu 11:29, 30; Mark 6:30, 31; 14:37, 38) E kin ketin ahnsou koaros nsenohki mahs sapwellime tohnpadahk kan mwohn ih.​—Madiu 20:25-28.

Ohl pwopwoud men anahne pein idek reh peidek wet, ‘Dahme kin kamwakid laud ei madamadau duwen tapwi oh lih akan, tiahk de kaweid oh karasepe kan nan Paipel?’ Karasepe, dahme ke pahn medewehki lih emen me sohte pwungki madamadau en eh pwoud ahpw e kin kasalehda eh madamadau ni wahu oh inen? Nan Paipel, en Eipraam pwoud Sara, wia mehn kahlemeng mwahu en lih pwopwoud men me kin uhpah eh pwoud. (1 Piter 3:1, 6) Ahpw, e kin kasalehda eh madamadau ni ahnsou me konehng duwehte ni ahnsou me Eipraam sohte kasawihada kahpwal me kohkohdohng eh peneineio.​—Senesis 16:5; 21:9-12.

E sansal me Eipraam sohte kin kamasak Sara pwe en dehr koasoi. E sohte kin lamai Sara. Duwehte met, ohl pwopwoud men me kin idawehn kaweid en Paipel, sohte pahn idingkihong eh pwoud en wia soahng koaros me e mwahuki. E pahn ale wahu sang eh pwoud ni eh pahn doadoahngki eh tapwi ni elen limpoak.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: James wie pwopwoudkier sounpar waluh kin mihmi England koasoia: “I kin sukusukuhlki ien dehr wiahda pilipil kesempwal kan ma I sohte koasoiaiong ei pwoudo. I kin song ien dehr medemedewehte pein ngehi. Ahpw I kin nantihong nsenohki eh anahne kan mwohn pein ahi kan.”

George wie pwopwoudkier sounpar 59 kin mihmi Amerika. E koasoia: “I kin song ien dehr wiahki ei pwoudo aramas sohte katepe ahpw duwen iengei men me loalokong oh koahiek.”​—Lepin Padahk 31:10.

5

KAHPWAL:

“Ei pwoudo sohte kin tiengla mwowe oh wiahda pilipil kan.”

KAWEID EN PAIPEL:

“Kupwurokong en lih kin wiahda oh kalinganahla imwe; ahpw me pweipwei kin kauwehla.”​LEPIN PADAHK 14:1.

Ma omw pwoud kin pweiek en wiahda pilipil kan de tiengla mwowe oh apwalih anahn en peneinei, ke ahneki pilipil siluh. (1) Ke kak pwurepwurehng ndaiong eh sapwung kan de (2) ke kak adihasang eh pwukoahn tapwin peneinei de (3) ke kak kapingahki ih ni mehlel uwen me e wiahda. Ma ke pahn pilada ehu nanpwungen pilipil keieu de keriau, ke pahn pein kauwehla omw mouren pwopwoud. Pilada pilipil kesiluh pahn sewese iuk kamwahwihala de kakehlahda omw mouren pwopwoud.

Ohl tohto kin kesempwalki wahu laudsang limpoak. Ma ke pahn kahrehiong omw pwoud en pehm me ke wauneki de kahrehiong en pehm me eh tiengla mwowe nan peneinei kin pweida mwahu oh ke kin kalahnganki, met pahn kahrehda en kamwahwihala eh wia eh pwukoao. Mehlel me ekei pak ke pahn sapwungki en omw pwoudo madamadau. Kumwa anahne koasoiapene ire pwukat. (Lepin Padahk 18:13) Ahpw dahme ke pilada en nda oh ngilen omw lokaia pahn kauwehla de sewese kakehlailihala omw mouren pwopwoud. (Lepin Padahk 21:9; 27:15) Kasalehda omw madamadau ni wahu eri ke pahn alehdi dahme ke mwahuki. Iei ohl pwopwoud men me sohte kin pweiek en tiengla mwowe wiahda pilipil kan.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: Michele pwopwoudkier sounpar 30 oh kin mihmi Amerika koasoia: “Pwehki ei nohno kelehpw apwalihada ngehi oh riei serepein riemen, e wia lih lamalam kehlail men oh ahnla pein uhtohrda. I kin kalapw alasang. Eri I kin anahne nannanti en kamwahwihala ei uhpah ei pwoudo. Karasepe, I sukuhlki me mwohn ei wiahda pein ei pilipil kan I anahne koasoiong mahs ei pwoudo.”

Rachel pwopwoudkier Mark sounpar 21 oh mihmi Australia. Mwomwen eh tikida pil kin kamwakid eh mour. E tamanda oh koasoia: “Ei nohno sohte kin uhpah ei pahpao. Akamai oh sohte kasalehda wahu me kalapw wiawi. Ni ei tepin pwopwoudida, I kin alasang nohno. Ahpw mwurin sounpar kei, I esehla kesempwalpen kapwaiada kaweid en Paipel duwen kasalehda wahu. Met ngehi oh Mark kin perenki laud at mouren pwopwoud sang mahs.”

6

KAHPWAL:

“I solahr kakohng en ei pwoudo tiahk kan.”

KAWEID EN PAIPEL:

Kumwail en sawaspene oh mahkpene nanpwungamwail, ni emen rehmwail eh pahn kin kaulime emen. Kumwail uhdahn pahn mahkpene nanpwungamwail.”​KOLOSE 3:13.

Ni ahnsou me kumwa tepida song en esehla emenemen, ke kin kilikilangete eh irair mwahu kan kahrehda ke sohte kin tehk eh luwet akan. Ke kak wia soahngohte met? Ni mehlel, omw pwoud kin kak kihong uhk kahrepen omw kaulim. Ahpw pein idek rehmw, ‘Mehnia irair kan en ei pwoud me I pahn pilada ien medemedewe, eh irair mwahu kan de eh irair suwed kan?’

Sises ketin doadoahngki ehu karasaras kehlail pwehn kasalehda anahnepen kitail en pohnsehse en meteikan sapwung. E mahsanih: “Dahme ke kin tehngki diper me mi nan pwoaren mesen riomw men, a ke ahpw sohte kin nsenohki lepin tuhke me mi nan pwoaren mesomwen?” (Madiu 7:3) Kisin diper wet kak duwehte kisin tehn dihpw. A lepin tuhke wet kin wehwehki lapalahn tuhke pwoat me kin kak kolada pohn ehu ihmw. Ia wehwehn sapwellimen Sises mahsen pwukat? “Kihsang mahs lepin tuhkehn nan pwoaren mesomwen, ke ahpw pahn kak kilang mwahu duwen omw pahn kihsang diperen nan pwoaren mesen riomwo.”​—Madiu 7:5.

Sises kapatahiong kehkehlik ehu ong karasaras me e ketikihdao. E mahsanih: “Dehr kadeik aramas teikan, pwe Koht en dehr ketin kadeingkumwailda.” (Madiu 7:1, 2) Ma ke men Koht en ketin pohnsehse omw sapwung kan me duwehte lepin tuhkeo nan pwoaren mesomwen, a e pahn keieu mwahu ken pohnsehse sapwung en omw pwoudo.​—Madiu 6:14, 15.

Ia duwen ekei ar kapwaiada kaweid wet: Jenny pwopwoudkier Simon sounparehr 9 oh kin mihmi England koasoia: “I diarada me dahme I kin keieu sapwungki rehn ei pwoudo iei eh kin sohte mwadang koasoanehdi soahng kan ahpw kin kalapw awih lao sohla ahnsou. E kapwuriamwei pwehki ni at tepida esehla emenemen, I kin mwahuki eh kin kak mwadangete wekidala eh koasoandi kan. Ahpw met I pil diaradahr me pil mie pein ei sapwung kan duwehte I kin men ngehi me pahn ndaiong ih dahme e pahn wia de medewe. Ngehi oh Simon sukusukuhlki en kin pohnsehsehla at kisin sapwung kan.”

Curt me pwoudki Michele, me kitail koasoiahpene mwoweo, koasoia: “Ma ke pahn ihte kalapw tetehk sapwung kan en omw pwoudo, eri eh sapwung kan pahn mwomwen wie lalaudla. I pilada ien medemedewehte irair kan me kahrehiong ie ien mwahukihda Michele.”

Sawas me Pahn Keieu Pweida

Karasepe pwukat kin kasalehda me kahpwal kan nan mouren pwopwoud uhdahn pahn wiawi ahpw e sohte wehwehki me e sohte kak kamwahula. Pwehn pweida, dahme pahn keieu sawas? Kakairada omw limpoak ong Koht oh ineng en men kapwaiada kaweid kan nan sapwellime Mahsen, Paipel.

Alex oh Itohan kin mihmi Nigeria oh pwopwoudkier daulih sounpar 20, sukuhlkier sawas keieu mwahu wet. Alex koasoia: “I diarada me kereniong kahpwal koaros me pwarada nan pwopwoud kak kamwahula ma pwopwoud ehu kapwaiada kaweid en Paipel kan.” Eh pwoudo koasoia: “Se sukuhlki uwen kesempwal en kapakappene oh kapwaiada kaweid en Paipel duwen limpoakpene ni mehlel oh kanengamahiong emenemen. Met at kahpwal kan malaulau sang tepin at pwopwoudao.”

Ke men kalaudehla omw wehwehki ia duwen kaweid mwahu kan nan Paipel eh kak sewese omw peneinei? Ma ei, idek rehn Sounkadehdehn Siohwa kan en ehukihong uhk irelaud 14 en pwuhken Dahme Paipel Uhdahn Padahngki? *

[Nting tikitik kan me mi pah]

^ par. 10 Ekei ahd kan wekidekla.

^ par. 63 Me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda.

[Kilel nan pali 5]

I kin song en kihwei laudsang me I kin ale?

[Kilel nan pali 6]

I kin tiengla mwowe oh kamwahwihala kahpwal kan?