Atail Likih Siohwa ni Unsek Kin Kihong Kitail Nsenamwahu

‘Siohwa ketin karonge ie ni ei kin likweriong.’​—MEL. 4:3.

1, 2. (a) Soangen keper dah me Depit lelohng? (b) Mehnia melkahka kan me kitail pahn tehkpene?

NANMWARKI Depit kakaunki wehin Israel erein ahnsou ehu, ahpw met e mi nan keper ehu. Nah pwutak Apsalom wiahkihla pein ih nanmwarki oh Depit anahne tangasang Serusalem. Kompoakepah men me e kin likih pangala ih, Depit eri adasi alu oh pil ekei me kin loalopwoat iang ih sengiseng kohkohlahng Nahna Olip. Mwuhr, Simei, kisehn peneinei en nanmwarki Sohl, katehki ih takai oh pwelpar oh keria ih.​—2 Sam. 15:30, 31; 16:5-14.

² Ia duwe, kahpwal wet pahn kahrehiong Depit en mehkihla eh mworusala oh mwamwahlla? Soh pwehki eh kin likih Siohwa. Melkahka irelaud siluh me Depit ntingihedi ni ahnsou me e tangasang Apsalom kin kasalehda mwahu duwen met. E pil ntingihedi Melkahka irelaud pahieu. Melkahka pwukat kin kasalehda eh kin kamehlele me Koht kin ketin karonge oh ketin sapengala kapakap kan. (Mel. 3:4; 4:3) Melkahka pwukat kin kamehlelehiong kitail me Siohwa kin ketiket rehn sapwellime ladu lelepek kan ni rahn oh nipwong, oh kin ketin kapaiairailkihda sapwellime sawas, popohl oh pereparail mwahu. (Mel. 3:5; 4:8) Eri, kitail en tehkpene irelaud pwukat oh kilang ia duwen ar kin kihong kitail pepehm en dehr perki mehkot oh likih Koht.

Ni me Tohto ar Kin Pelian Kitail

3. Nin duwen me Melkahka 3:1, 2 kasalehda, soangen irair dahieu me Depit mi loale?

³ Meninkeder men koasoia: “Mehn Israel kan kin iangala Apsalom.” (2 Sam. 15:13) Ni eh kin medemedewe ia duwen Apsalom eh kak kahrehiong aramas tohto ren iangala ih, Depit koasoia: “Maing KAUN, ei imwintihti kan me ngeder, re inenen tohto me kin pelian ie! Re kin koasoakoasoia ie oh ndinda, ‘Koht sohte pahn ketin sewese.’” (Mel. 3:1, 2) Mehn Israel tohto medewe me Siohwa sohte pahn ketin doarehla Depit sang kahpwal me Apsalom oh ienge ko kahrehda.

4, 5. (a) Dahme Depit kin kamehlele? (b) Ia wehwehn “Ih me ketin kauwada moangei”?

⁴ Ahpw Depit sohte kin perki mehkot pwehki eh kin uhdahn likih Koht. E koulki: “Ahpw komwi, Maing Siohwa, iei ei mehn sansar, Ei lingan oh Ih me ketin kauwada moangei pwe en sarada.” (Mel. 3:3, NW) Depit kin kamehlele me Siohwa pahn ketin pere ih duwehte mehn sansar ehu eh kin perehla sounpei men. Mehlel, Nanmwarki mahla menet wie tangatang kohkohla, moange koaduhpwaldi oh itiengkihdi namenek. Ahpw Wasa Lapalahpie pahn ketin wekidala irair en Depit pwe en linganla. Siohwa pahn ketin kahrehiong ih en pwurehng uhda oh kin saradahte. Depit kin likweriong Koht oh kamehlele me Koht pahn ketin sapeng ih. Ia duwe, ke kin likih Siohwa duwehte met?

⁵ Sang ni eh doadoahngki lokaia pwukat “Ih me ketin kauwada moangei,” Depit kin pohnese me Siohwa pahn ketin sewese ih. Ehu kawehwehn Paipel koasoia: “Ahpw komwi, Maing KAUN, kin ahnsou koaros wia soundoarepei sang keper, komwi me ketikihong ie kehl en powehdi oh ketin kasapahldo ei eimah.” (Today’s English Version) Me pid lepin lokaia pwukat, “kauwada moangei,” ehu pwuhk koasoia: “Ni Koht eh ketin kauwada . . . ‘moangen’ emen, E kin ketikihong ih koapworopwor oh pepehm en sohte perki mehkot.” Mie kahrepen Depit eh nsensuwedla pwehki eh solahr wia nanmwarki. Ahpw, ni Koht  eh ketin kauwada moange, e pahn pwurehng ahneki eimah oh eh pepehm en sohte perki mehkot oh likih Koht pahn pwurehng kehlailda.

Siohwa Pahn Ketin Sapeng!

6. Dahme kahrehda Depit nda me pasapengpen eh kapakapo kohsang sapwellimen Siohwa nahna sarawi?

⁶ Pwehki Depit eh kin likih Siohwa oh ese me E pahn ketin sapeng eh kapakap akan, e doula koasoia: “I patohwan likweriong KAUN-O, pwe en ketin sewese ie, e ahpw ketin sapeng ie sang pohn sapwellime dohl sarawi.” (Mel. 3:4) Pwe en kapwaiada en Depit eh koasoandi, kohpwahn inowo me kin kasalehda me Koht kin ketiket wasao, wisikla pohn Nahna Saion. (Wadek 2 Samuel 15:23-25.) Eri e konehng Depit en nda me pasapengpen eh kapakapo kohdo sang sapwellimen Siohwa nahna sarawi.

7. Dahme kahrehda Depit sohte kin perki mehkot?

⁷ Pwehki eh kamehlele me Koht uhdahn pahn ketin sapengala kapakap kan, Depit sohte kin perki mehkot. Ihme kahrehda, e koulki: “I kin wendi oh memeir nipwong kan, KAUN-O kin ketin sinsile ie.” (Mel. 3:5) Mehnda ma pil ni pwong, ahnsou me keieu keper pwe imwintihti kan ar kak pwarada, Depit sohte kin perki meir. E kamehlele me e pahn pwourda, pwehki eh ese me e kak likih sapwellimen Koht sawas sang dahme kin wiawihong ih mahs. Kitail kak duwehte Depit ma kitail kin kapwaiada “kosonned en KAUN-O” oh sohte mwahn sohpeisang Siohwa.​—Wadek 2 Samuel 22:21, 22.

8. Ia duwen Melkahka 27:1-4 eh kasalehda me Depit kin likih Koht?

⁸ En Depit eh sohte perki mehkot oh eh kin uhdahn likih Koht kin sansal nan pil ehu eh melkahka kan me kasalehda mahsen pwukat: “KAUN-O me kamarainpei oh komourpei; I sohte pahn masak mehmen. KAUN-O kin ketin sile sang ie soahng keper kan koaros; I sohte pahn masak mehkot. . . . Mehnda ma karis en sounpei unsek pahn kapiliepene, a I sohte pahn masepwehkada; . . . Meteieu me I patohwan peki rehn KAUN-O; mehteieu me I kin anahne: I en kin mihmihte nan tehnpas en KAUN-O erein ei mour, pwe I en kin uduhdiahl sapwellime lingan, oh I en peki sapwellime kaweid kan wasao.” (Mel. 27:1-4) Ma ke kin ahneki soangen pepehm pwukat oh ma omw irair mweidohng, ke pahn ahnsou koaros  towehda mihting kan rehn iengomw tohnkaudok kan en Siohwa.​—Ipru 10:23-25.

9, 10. Mendahki dahme Melkahka 3:6, 7 mahsanih, dahme kahrehda ke kak nda me Depit sohte ahneki madamadau en men dupuk?

⁹ Mendahki Apsalom pangala Depit oh aramas tohto salelepek ong ih, e koulki: “I sohte kin masak kiden imwintihti kan me kin kapiliepene sang wasa koaros. Maing KAUN, komw ketido! Maing Koht, komw ketin kapitiehla! Komw kin ketin kaloke ei imwintihti kan koaros oh ketikihsang irail manaman en kauweiehla.”​—Mel. 3:6, 7.

¹⁰ Depit sohte ahneki madamadau en men dupuk. Koht me pahn kaloke eh imwintihti kan. Nanmwarki Depit naineki pwuhken Kosonnedo me e ntingihedi oh ese dahme e mahsanih: “KAUN-O pahn ketin ikih oh kaloke irail.” (Deud. 17:14, 15, 18; 32:35) Koht me pil pahn ‘ketikihsang manaman’ en me suwedo ma e ketin kupwurki. Siohwa kin ketin mwahngih ihs me suwed pwehki eh kin ketin “kasawih nan mohngiong en aramas akan.” (1 Sam. 16:7) Kitail uhdahn kalahnganki me Koht ketikihong kitail pwoson oh kehl pwe kitail en pelianda atail imwintihtio me keieu suwed, Sehdan. E pahn kereniong lekdekla nan pwoahr loalo me soh kapi rasehng laion men me sohte ngih me konehngete en kasohrala.​—1 Pit. 5:8, 9; Kaud. 20:1, 2, 7-10.

“Manaman en Powehdi Kin Pwilisang Rehn KAUN-O”

11. Dahme kahrehda kitail anahne kapakapki iengetail me pwoson akan?

¹¹ Depit wehwehki me Siohwa kelehpw kak ketikihda perepe me e uhdahn anahne. Ahpw sounmelkahkao sohte kin medewehte duwen pein ih. Ia pahn duwen sapwellimen Siohwa aramas koaros me e ketin kupwurki? Depit kaimwisekihla eh koulo mahsen pwukat: “Manaman en powehdi kin pwilisang rehn KAUN-O—en ketin kupwuramwahwih sapwellime aramas akan.” (Mel. 3:8) Mehlel, Depit lelohng kahpwal laud, ahpw e kin medemedewe sapwellimen Siohwa aramas akan oh kin kamehlele me Koht pahn ketin kapaiairailda. Kitail sou pil anahne tamataman iengetail me pwoson akan? Kitail en tamataman irail nan atail kapakap ni atail peki rehn Siohwa en ketikihong irail sapwellime manaman pwe ren kak eimah oh ahneki likilik unsek ni ar kalohki rongamwahwo.​—Ep. 6:17-20.

12, 13. Dahme wiawihong Apsalom? Ia duwen Depit eh mwekidki met?

¹² En Apsalom eh mour imwila ni ahl kanamenek ehu. Met wia peneu ong koaros me pahn wia kauwe meteikan, ahpw mehlel sapwellimen Koht me keidi kan, duwehte Depit. (Wadek Lepin Padahk 3:31-35.) Mahwen wiawi, oh en Apsalom eh pwihno lohdi. Ni Apsalom eh dakdake ahs men kohkohla, pitenmoange me mosul tengala ni rahn tuhke laud pwoat. E momour langalang wasao ahpw sohte kak wia mehkot lao Sohap kemehkihla ih kesik ketieu siluh nan eh mohngiong.​—2 Sam. 18:6-17.

¹³ Depit perenkihda ni eh esehda dahme wiawihong nah pwutako? Soh. E mworusala, sengiseng oh alialuhseli oh ndinda: “Nei pwutak, nei pwutak Apsalom! Apsalom nei pwutak! Ma ngehi me wilianuhkedi oh mehla. Nei pwutak Apsalom!” (2 Sam. 18:24-33) Ihte dahme Sohap nda me kahrehiong Depit en powehdi pahtou laud wet. Ia uwen kansensuwed en imwilahn Apsalom! Eh uhdahn men ndandla kamwakid ih en uhwong pein eh pahpao, me iei sapwellimen Siohwa keidi men, oh met wahdohng ih imwila suwed.​—2 Sam. 19:1-8; Lep. Pad. 12:21; 24:21, 22.

Depit Pwurehng Kasalehda Eh Likih Koht

14. Dahme kitail kak koasoiahki duwen Melkahka 4?

¹⁴ Duwehte Melkahka irelaud siluh, ire laud pahieu iei en Depit eh kapakap me kadehdehda me e kin likih Siohwa ni unsek. (Mel. 3:4; 4:3) Mwein Depit wiahda koul wet pwe en kasalehda nsenamwahu oh kalahngan ong Koht mwurin nein Apsalom pwihno ar lohdi. De e kakete ntingihedi ni eh medemedewe sounkoul en mehn Lipai kan. Sohte lipilipil mehnia me pwung, atail doudouloale met kak kakehlaka atail likih Siohwa.

15. Dahme kahrehda kitail kak uhdahn kamehlele me Siohwa kin ketin karonge atail kapakap ong ih ni mwaren sapwellime Ohl?

¹⁵ Depit pwurehng kasalehda eh kin likih Koht ni unsek oh me e kamehlele me Koht kin ketin karonge oh pil sapeng kapakap akan. E koulki:  “Maing Koht, soundoarepei [“ei Koht me pwung,” NW], komw ketin sapeng ie ni ei kin kapakap. Ni ei milahr nan apwal, komwi me ketin seweseiehda. A met komw kupwurkalahngan oh karonge ei pekipeket.” (Mel. 4:1) Kitail pil kak kamehlele met ma kitail kin wiewia me pwung. Pwehki atail ese me Siohwa, “Koht me pwung,” kin ketin kapaiada sapwellime aramas pwung kan, kitail kak kamehlele douluhl me e kin ketin karonge atail kapakap ong ih ni atail pwoson tomw en Sises oh doadoahngki mwaren Sises. (Sohn 3:16, 36) Ia uwen met eh kin kihong kitail popohl!

16. Dahme kahrehda Depit ele mworusala?

¹⁶ Ekei pak, ele kitail kin lelohng irair ehu me kamworuseikitailla oh kihsang atail popohl. Mwein erein ahnsou kis, met wiawihong Depit, pwehki eh koulki: “Kumwail aramas akan, ia erein amwail pahn mwamwahlikin ie? Ia erein amwail pahn kin kesempwalki soahng me sohte katepe kan oh idawehn soahng me likamw akan?” (Mel. 4:2) E doadoahngki lepin lokaia “aramas akan” kaidehn pwe en kapinga irail. En Depit eh imwintihti kan kin “kesempwalki soahng me sohte katepe kan.” Ehu kawehwehn Paipel kawehwehda: “Ia erein omw pahn poakohng madamadau sapwung oh rapahki koht likamw akan?” (New International Version) Mehnda ma kitail mworusala pwehki dahme meteikan wia, kitail en pousehlahte kapakap oh kasalehda atail likih unsek Koht mehlelo.

17. Menlau kawehwehda ia duwen atail en mwekid pahrekiong Melkahka 4:3.

¹⁷ En Depit eh likih Koht kin sansalda nan mahsen pwukat: “Kumwail en tamataman me KAUN-O ketin piladahr en sapwellimankihla me pwung kan, oh e ketin karonge ie ni ei kin likweriong.” (Mel. 4:3) Pwe kitail en loalopwoatohng Siohwa, kitail anahne eimah oh pil likih ih ni unsek. Karasepe, Kristian peneinei ehu kin anahne soangen irair pwukat ni ahnsou me emen kisehrail sohte kin koluhkihla dipe kan oh piskensang nan mwomwohdiso. Koht kin ketin kawauwih irail akan me kin loalopwoat ong ih oh sapwellime ahl akan. Atail kin loalopwoat oh likih Siohwa ni unsek kin kahrehda peren nanpwungen sapwellime aramas akan.​—Mel. 84:11, 12.

18. Nin duwen dahme Melkahka 4:4 kasalehda, dahme kitail anahne wia ma emen sohte kin kadek ong kitail ni lokaia oh wiewia?

¹⁸ Ia duwen ma emen nda de wia mehkan me kin kansensuwedihala kitail? Kitail kak kolokol atail peren ma kitail wia dahme Depit koasoia: “Ke en pwunodada ahpw dehr wiahda dihp. Ndahla dahme ke men nda nan loalomw, pohn omw peht, oh nennenla.” (Mel. 4:4, NW) Ma emen sohte kin kadek ong kitail ni lokaia oh wiewia, kitail en dehr dupuk ong irail oh wiahda dihp. (Rom 12:17-19) Kitail kak kasalehda atail pepehm ong ireo nan atail kapakap ni atail pahn wendi. Ma kitail kapakapki ireo, ele kitail kak wekidala atail madamadau oh mwekidki limpoak oh mahkohng ih. (1 Pit. 4:8) Kaweid en wahnpoaron Pohl me pid ire wet kin poahsoanda sang Melkahka 4:4: “Ma kumwail pil lingeringer, kumwail dehr mweidohng amwail lingeringer en kahrehiong kumwail nan dihp; pil dehr kolokol amwail lingeringer rahn ehu pwon. Kumwail dehr kihong Tepil eh ahnsou mwahu.”​—Ep. 4:26, 27.

19. Ia duwen Melkahka 4:5 eh kak sewese kitail me pid atail kaudok ong Koht?

¹⁹ Depit kalaudehla anahnepen atail en likih Koht ni eh koulki: “Kumwail meirongkihong KAUN-O amwail mehn meirong pwung, oh likih ih.” (Mel. 4:5) Koht kin ketin kupwurki meirong kan me mehn Israel kan kin wiahda ihte ma kahrepen arail wia meirongo me pwung. (Ais. 1:11-17) Pwe Koht en ketin kupwurki atail kaudok, e pil anahne kohsang mohngiong pwung oh kitail anahne likih ih ni unsek.​—Wadek Lepin Padahk 3:5, 6; Ipru 13:15, 16.

20. Dahme kitail kak kamehlele ni atail kin wia kupwuren Koht?

 ²⁰ Depit pil doula oh koasoia: “Mie me tohto me kin kapakap nin duwe met: ‘Maing KAUN, komw ketin kupwureiong kiht sapwellimomwi kapai kan. Komw ketin kalahngan kupwurei kiht!’” (Mel. 4:6) Pwehki atail likih Siohwa, e kin ketin kupwurperenki kitail oh kitail kin ahneki peren ni atail kin wia kupwure.

21. Dahme kitail en kamehlele ma kitail kin iang doadoahk en kalohk rahnwet ni uwen atail kak koaros?

²¹ Ni eh kasikasik peren me Koht kin ketikihong ih me siksang mehlel peren en dolung wahn rahk, Depit koulkihong Siohwa: “Ahpw peren me komw ketikihongieier siksang mehlel peren me re pahn kin ahneki sang ni reken ar wahn pilawa oh wain akan.” (Mel. 4:7) Kitail kak kamehlele me kitail pahn uhdahn ahneki peren mehlel ma kitail kin iang pidada laud doadoahk en kalohk rahnwet. (Luk 10:2) Ni me keidi kan ar kin tiengla mwowe, kitail kin uhdahn peren ni “tohndoadoahk” kan en rahket wie tohtohla. Ke kin uhdahn perenki omw pwais en iang wia doadoahk en kalohk?

Pousehlahte Likih Koht ni Unsek

22. Nin duwen me Melkahka 4:8 kasalehda, ia irair en mehn Israel kan ni arail kin peikiong sapwellimen Koht Kosonned?

²² Depit kaimwisekihla eh melkahkao mahsen pwukat: “Ni ei kin wendi, I kin meirla ni popohl; pwe komwi, Maing KAUN, me kin ketin sinsile ie.” (Mel. 4:8) Ni mehn Israel kan ar kin peikiong sapwellimen Siohwa kosonned kan, re kin ahneki nanpwungmwahu reh oh kin nsenamwahu. Karasepe, “Suda oh Israel ahneki mour mwahu” erein kaundahn Solomon. (1 Nan. 4:25) Irail kan me kin likih Koht kin ahneki popohl mendahki wehi kan limwahrail kin lemeiong irail. Duwehte Depit, kitail kin meir ni popohl pwehki Koht eh kin ketin sinsile kitail.

23. Dahme pahn wiawihong kitail ma kitail kin likih Koht ni unsek?

²³ Kitail en pousehlahte papah Siohwa. Kitail en pil kapakap ni pwoson oh ahneki “sapwellimen Koht popohl, me inenen laudsang uwen atail dehdehki.” (Pil. 4:6, 7) Met kin wahdo popohl oh peren laud ong kitail. Oh kitail kak uhdahn koapworopwor ni atail kilangwohng ahnsou kohkohdo ma kitail kin kolokol atail likih Siohwa ni unsek.

Ia Omw Pasapeng?

• Kahpwal dah kan me Depit lelohng pwehki Apsalom?

• Ia duwen Melkahka 3 eh kin kihong kitail pepehm en sohte perki mehkot?

• Ia duwen Melkahka 4 eh kak kakehlaka atail kin likih Siohwa?

• Ia duwen atail kak paiekihda atail kin likih Koht ni unsek?

[Peidek en Onop]

[Kilel nan pali 29]

Mendahki eh tang pwehki Apsalom, Depit kin likih Siohwa

[Kilel nan pali 32]

Ke kin uhdahn likih Siohwa?