Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Seri kan Anahne Sukuhlki Duwen Koht?

Seri kan Anahne Sukuhlki Duwen Koht?

Seri kan Anahne Sukuhlki Duwen Koht?

“Pelien lamalam sohte kin kahrehiong kitail en limpoakpene, ihte kailokpene.”—JONATHAN SWIFT, EMEN SOUNNTING.

SWIFT kasalehda iren madamadau wet mpen pahr 1701-1800, ahpw rahnwet aramas tohto kin pwungki ih. Ekei kin nda me kaidehn pahpa oh nohno kan me ahneki pwuhng en padahkihong neirail seri kan duwen Koht. Irail kin medewe me seri me kaiahnda nan peneinei ehu me kin poadidi ong pelien lamalam kin paisuwed.

Ia omw madamadau? Mehnia rehn ire pwukat me keieu konehng?

● Kaidehn pahpa oh nohno me pahn padahkihong neirail seri kan duwen Koht.

● Pahpa oh nohno pahn anahne awih lao neirail seri kan laudla re ahpw padahkihong irail duwen Koht.

● Pahpa oh nohno anahne padahkihong seri kan dahme re kamehlele duwen Koht ahnsou me seri kan tikitik. Ahpw ahnsou me seri kan laudla, pahpa oh nohno kan anahne kangoange irail ren pein wiahda arail pilipil.

● Seri kan uhdahn pahn kamehlele dahme arail pahpa oh nohno kin kamehlele duwen Koht mehnda ma e mehlel de soh.

Pelien Lamalam Kin Suwediong Seri kan?

Pahpa oh nohno me kin nsenohki neirail seri kan sohte kin men kamedekihala irail. Ahpw ia duwe, ire mehlel kan kin utung irail kan me sohte pwungki neirail seri kan en sukuhlki duwen Koht? Erein sounpar tohto, soun roporop kan kin wia keseu keneinei ong ia duwen pelien lamalam en pahpa oh nohno eh kin kamwakid seri kan. Dahme re diarada?

Irail kin diarada me pelien lamalam sohte kin suwediong seri kan ahpw e kin mwahu ong arail kekeirda. Nan pahr 2008, ehu ripoht kasalehda: “Pelien lamalam kin kamwahwihala ehupenehn nanpwungen pahpa nohno oh seri kan.” E pil doula koasoia: “Pelien lamalam iangahki en kin pohnese anahn me keieu kesempwal, duwehte en esehla Koht, kin kesempwal nan mour en seri kan oh pil ehupenehn peneinei.” (Social Science Research *) Tehk duwen met eh pahrekiong dahme Sises ketin mahsanih: “Irail kan me kin rong mahsen en Koht oh kapwaiada, iei irail me paisang mehlel!”—Luk 11:28.

A ia duwen madamadau me dene seri kan anahne laudla re ahpw sukuhlki duwen Koht oh pelien lamalam? Met sohte pwungiong ire mehlel wet: Mwahliel en seri men kin duwehte pekid ehu me sohte audepe. Pahpa nohno anahne pilada ma ira en audekihda “pekido” kaweid mwahu kan, dahme ira kamehlele oh dahme ira leme ihme konehng ni imwarailo, de mweidohng en audaudkihda kaweid sang liki.

Ia Sawas en?

Poadopoad kasalehda me aramas kak doadoahngki pelien lamalam kan pwe en kalaudehla madamadau en lipilipilki aramas oh kailongki meteikan. Ia duwen pahpa oh nohno kan ar kak irehdi ren dehr lelohng dahme Jonathan Swift kasalehda? Ia duwen arail kak padahkihong neirail seri kan padahk kan me pahn sewese irail en limpoak ong meteikan?

Re kak diar sawas sang pasapengpen peidek siluh pwukat: (1) Dahme seri kan anahne sukuhlki? (2) Ihs me pahn padahkihong irail? (3) Mehnia wiepen kasukuhl me keieu mwahu?

[Nting tikitik me mi pah]

^ par. 11 Roporop wet kin kohsang arail koasoiong seri 21,000 nan Amerika iangahki arail pahpa nohno oh pil sounpadahk kan.