Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Ke Kin Kilangwohng Ahn Aramas Luwet kan Duwehte me Siohwa Kin Ketin Wia?

Ke Kin Kilangwohng Ahn Aramas Luwet kan Duwehte me Siohwa Kin Ketin Wia?

“Kakon en paliwar akan me mwomwen luwet rehtail, e pil uhdahn kesempwal ong kitail.”​—1 KOR. 12:22.

1, 2. Dahme kahrehda Pohl kak wehwehki pepehm en me luwet kan?

 KITAIL koaros kin luwetala ekei ahnsou. Ekei pak ni atail kin soumwahuda, ele kin sohla atail kehl oh kitail kin diarada me e apwal en wia dahme kitail anahne wia. Ahpw medewehla ma kitail ahneki soangen pepehm wet ahnsou werei. Dahme kitail pahn men meteikan en wiawiong kitail? Ni mehlel, kitail pahn men irail en song en wehwehki atail pepehm kan.

2 Ekei pak, wahnpoaron Pohl kin luwetala pwehki kahpwal kan me kohsang likin de nan mwomwohdiso. Pak tohto e kin pehm me e sohla kakohng kahpwal pwukat. (2 Kor. 1:8; 7:5) Pwehki dahme Pohl lelohng, e kak wehwehki ia wehwehn en luwetala. E nda: “Ni emen eh kin luwetala, I pil kin luwetkihla.” (2 Kor. 11:29) Ni ahnsou me e kin karasahiong emenemen kisehn mwomwohdiso duwehte kisehn paliweren aramas, e koasoia me irail ko “me mwomwen luwet rehtail, e pil uhdahn kesempwal ong kitail.” (1 Kor. 12:22) Ia wehwehn eh koasoio? Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong irail ko me mwomwen luwet? Ia duwen atail kak sukuhlki en kilangwohng riatail kan duwehte me Siohwa kin ketin wia? Ia duwen atail kak paiekihda met?

SAPWELLIMEN SIOHWA MADAMADAU ONG ATAIL LUWET KAN

3. Dahme kahrehda kitail ele kak ahneki madamadau sapwung duwen riatail Kristian kan?

3 Nan sampah rahnwet, me tohto kin isanekihla irail kan me luwet pwehn alehdi dahme re mwahuki. Re kamehlele me pwe emen en pweida, e anahne en pwulopwul oh kehlail. Madamadau en sampah pil kak kamwakid kitail. Ele kitail kin tapiada ahneki madamadau sapwung duwen riatail Kristian kan me kalapw anahne sawas. Ia duwen atail kak kilangwohng emenemen tohn mwomwohdiso duwehte me Siohwa kin ketin wia?

4, 5. (a) Dahme ahn Pohl karasaras duwen paliweren aramas padahkihong kitail duwen Siohwa eh kin ketin kilangwohng emenemen kitail? (b) Ia duwen atail kak paiekihda ni atail sewese me luwet emen?

4 Siohwa kin ketin kesempwalki emenemen tohnmwomwohdiso. Nan irelaud 12 en tepin nah kisinlikou ong mehn Korint kan, Pohl katamankihong kitail me kakon me keieu luwet nan paliweren aramas pil kesempwal. (Wadek 1 Korint 12:12, 18, 21-23.) Irail ko me kin kamehlele me dene mour pein miehla oh aramas kohsang mahn kin nda me ekei kakon en paliwar kan sohte anahn. * Karasepe, mahs saintis kan kin leme me sendin nehn aramas me keieu tikitiko sohte katepe. Ahpw met saintis kan diaradahr me sendin nehtail me tikitiko kin sewese kitail en kesikesihnen sohte pwupwudi.

5 Ahn Pohl eh karasaras me pid duwen paliweren aramas kasalehda me emenemen tohn mwomwohdiso kesempwal. Sehdan men kitail en kamehlele me kitail sohte katepe. (Sohp 4:18, 19) Ahpw Siohwa kin ketin kilangwohng sapwellime ladu kan koaros me re “kesempwal,” pil irail kan me mwomwen luwet. Met wehwehki me kitail kak perenki me kitail kesempwal nan atail mwomwohdiso oh pil nanpwungen sapwellimen Koht aramas akan sampah pwon. Karasepe, medewehla ni omw kin kihong ahnsou pwehn sewese me mah men. E kin paiekihda. Ahpw ia duwe, ke kin pil paiekihda? Ei. Ni atail kin sewese meteikan, kitail kin peren, atail kanengamah kin pil laudla, atail limpoak ong riatail kan pil laudla oh kitail pil wiahla Kristian mwahu kei. (Ep. 4:15, 16) Siohwa kin ketin kupwurki kitail en kilangwohng riatail kan me re kesempwal, pil irail kan me mwomwen luwet. Ni atail kin ahneki soangen madamadau wet, kitail sohte pahn kasik laudsang dahme riatail kan kak wia, oh limpoak nan mwomwohdiso pahn laudla.

6. Ia duwen Pohl eh doadoahngki lepin lokaia ko “luwet” oh “kehlail”?

6 Pohl kin doadoahngki lepin lokaiao “luwet” ni ahnsou me e kin koasoia duwen ekei nan mwomwohdiso. Met pwehki ekei me soh pwoson kin kilangwohng Kristian ko ni ahl wet. Ahpw Pohl sohte koasokoasoia me ekei Kristian ko mwahusang meteikan. Ekei pak e kin nda me pein ih luwet. (1 Kor. 1:26, 27; 2:3) Oh ni ahnsou me e kin doadoahngki lepin lokaia “kehlail” pwehn kawehwehda ekei Kristian ko, e sohte ndinda me re mwahusang meteikan. (Rom 15:1) Ahpw dahme e koasokoasoia wasaht iei me irail ko me koahiek anahne kanengamahiong irail kan me sohte nohn koahiek.

KITAIL ANAHNE WEKIDALA MWOMWEN ATAIL MADAMADAU?

7. Dahme kahrehda e kak apwal en sewese meteikan me anahne sawas?

7 Siohwa kin ketin sewese me luwet, oh e kin kaperenda ih ni atail kin wia duwehte. (Mel. 41:1; Ep. 5:1) Ahpw kaidehn ahnsou koaros kin mengei ong kitail en wia met. Dahme kahrehda? Mwein kitail kin leme me riatailo anahne pein pwukoahki eh kahpwal kan. De mwein kitail kin pohnsehse ih pwehki kitail sehse dahme kitail pahn nda. Karasepe, tehk dahme wiawiong emen sister me ede Cynthia. * E anahne sawas ahnsou me eh pwoudo kohkohsang ih. E koasoia: “Ma riatail kan kin pohnsehse iuk de sohte kin wia dahme ke kasik sang kompoakepahmw keren men, e kin kansensuwed. Ni ahnsou me ke kin lelohng kahpwal kan, ke anahne aramas en mihmihseli rehmw.” Nanmwarki Depit pil nsensuwedla ahnsou me kompoakepah kan pohnsehsehla ih.​—Mel. 31:12.

8. Dahme pahn sewese kitail en wehwehki riatail kan?

8 Dahme pahn sewese kitail en kalaudehla atail wehwehki riatail kan me anahne sawas? Tamataman me tohtohn irail pwukat kin lokolongki soumwahu de nsensuwed laud de pwehki irail kin mihmi nan peneinei ehu me ekei sohte iang padahk mehlel. Ma kitail ahneki soangen kahpwal kohte, kitail pahn men meteikan en wehwehkin kitail. Medewehla mehn Israel ko. Re ahneki lokolok laud nan Isip, ahpw mwohn re pedolong nan Sapwen Inowo, Siohwa ketin katamankihong irail me ren dehr kakeptakaila mohngiongirail. Siohwa ketin kasik mehn Israel ko en sewese riarail ko me semwehmwe oh luwet.​—Deud. 15:7, 11; Lip. 25:35-38.

9. Ni riatail men eh luwetala, dahme e uhdahn anahne? Menlau kihda karasepe ehu.

9 Kitail en dehr mwadang en kapwukoahkin riatail kan arail kahpwal kan oh lemeleme me kitail mwahusang irail. Kitail men sewese riatail kan ni arail kin luwetala. (Sohp 33:6, 7; Mad. 7:1) Karasepe, medewehla ma emen tangahki were skuhder, aksident oh ohla, oh aramas tangahkihla imwen wini. Ni ahnsou me e lella mwo, ia duwe, toahkte ko pahn kauwehla mwahl ahnsou en diarada ihs me re pahn kapwukoahki aksidento? Soh. Re pahn mwadangete sewese. Pil duwehte kitail. Ni ahnsou me riatail men kin luwet, dahme e keieu anahne iei atail en sewese pwehn kehlail nan pwoson.​—Wadek 1 Deselonika 5:14.

10. Ia duwen ekei “kepwehpwehkihla pwoson” mehnda ma re mwomwen luwet?

10 Ekei riatail Kristian kan ele mwomwen luwet. Ahpw ma kitail medemedewe duwen arail irairo, mwein kitail pahn diarada me re sohte uhdahn luwet. Medewehla ia uwen apwal ong sister men me eh pwoud sohte kin papah Siohwa. Ahpw ia duwen nohno men me sohte eh pwoud me kin doadoahk laud pwehn pein apwalihada nah seri kan oh kin kohlahte towehda mihting kan? De pil medewehla irail me pwulopwul kan nan sukuhl me rahn koaros kin pelianda kasongosong kan en sohla iang padahk mehlel. Irail koaros kin ahneki limpoak mehlel ong Siohwa oh koasoanehdi teng ren loalopwoat ong ih. Ma kitail medewehla soahng koaros me riatail kan kin wiewia pwehn papah Siohwa, met pahn sewese kitail en kilangwohng irail me re “kepwehpwehkihla pwoson,” mehnda ma re mwomwen luwet.​—Seims 2:5.

AHNEKI MADAMADAUOHTE ME SIOHWA KETIN SAPWELLIMANKI

11, 12. (a) Dahme pahn sewese kitail en ahneki madamadauohte me Siohwa ketin sapwellimaniki ni ahnsou me riatail men kin sapwungala? (b) Dahme kahrehda Siohwa ketin mahkohng Aaron? Dahme kitail sukuhlki sang met?

11 Kitail anahne ahneki madamadauohte me Siohwa sapwellimanki duwen riatail kan, mendahki ma re sapwungala. Karasaras kan sang nan Paipel pahn sewese kitail en sukuhlki ia duwen Siohwa eh kin ketin kilangwohng sapwellime ladu kan. (Wadek Melkahka 130:3.) Karasepe, medewehla ma ke mi rehn Moses ahnsou me e wie rongorong Aaron kihda kahrepen eh wiahda kouwol kohlo. Dahme ke pahn medewehkihong Aaron? (Eks. 32:21-24) Ia pahn omw pepehm ni ahnsou me Aaron rongala Miriam oh eri kauwehki Moses eh pwoudikihda lih emen sang ehu sahpw tohrohr? (Nemp. 12:1, 2) Oh pil ahnsou me Aaron oh Moses ara sohte wauneki Siohwa ahnsou me E ketin kahrehiong pihl en kusieisang pahn paipalap ehu?​—Nemp. 20:10-13.

12 Siohwa kakete ketin kaloke Aaron ahnsou ko koaros me e wiahda sapwung ko. Ahpw Siohwa ketin mwahngih me mendahki Aaron kin luwetala ekei pak, kaidehn ih aramas suwed men. E wiahda sapwung pwehki e mihla nan irair apwal kei oh pwehki e rongala ekei me e sohte anahne rong. Ahpw Aaron sohte pweiek en wehkada me e wiadahr sapwung ko oh e pwungki sapwellimen Siohwa peneu. (Eks. 32:26; Nemp. 12:11; 20:23-27) Aaron poakohng Siohwa oh koluhla. Eri Siohwa ketin mahkohng. Ihme kahrehda sounpar tohto mwuri, kitail kin tamanda Aaron oh eh peneineio nin duwen sapwellimen Siohwa ladu lelepek kei.​—Mel. 115:10-12; 135:19, 20.

13. Ia duwen atail kak wekidala mwomwen atail madamadau? Menlau kihda ehu karasaras.

13 Duwehte Aaron, riomw Kristian men mwein wiahda sapwung kan. Ni ahnsou me met wiawi, ia duwen omw kin kilangwohng ih? Ke anahne wekidala omw madamadau? (1 Sam. 16:7) Karasepe, medewehla duwen emen me pwulopwul me eh mwekid sohte kin mwahu. Mwein e sohte kin kanahieng eh pilada mehn kamweit kan. Dehr mwadang medewe me ih aramas suwed men. Ahpw medewe ia duwen omw kak sewese ih. Kihong omw ahnsou en kasukuhlih ia duwen eh pahn wiahda pilipil mwahu. Ni omw sewese riomw Kristian kan ni ahl wet, e pahn kalaudehla omw pahn kanengamah ong irail oh omw limpoak ong irail pahn kekeirda.

14, 15. (a) Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong Elaisa ni ahnsou me e masepwehkada? (b) Dahme kitail kak sukuhlki sang en Siohwa eh ketin sewese Elaisa?

14 Ia sapwellimen Siohwa pepehm ong irail kan me nsensuwed laud? Tehk ia duwen eh ketin sewese emen sapwellime ladu me ahneki soangen pepehm wet. Elaisa iei emen sapwellimen Siohwa soukohp me ni eimah pelianda soukohp en Paal meh 450. Ahpw mwuhr Elaisa rongada me lih Nanmwarki Sesepel men kemehla ih. E uhdahn masepwehkada oh tangki mwail 95 kohla Peersepa oh tang douluhllahng nan sapwtehn. E uhdahn pwangada oh nsensuwed laud me kahrehda e mentehno mehla.—1 Nan. 18:19; 19:1-4.

15 Dahme Siohwa ketin wia ni eh mahsanih uwen Elaisa eh masepwehkada oh nsensuwedla? Ia duwe, E ketin likidmeliehla Elaisa? Soh. Siohwa ketin kadarodo tohnleng men pwehn sewese. Pak riau tohnlengo kamwenge Elaisa pwe en kehlailda oh pousehla eh seiloak. (Wadek 1 Nanmwarki 19:5-8.) Pil mwohn Siohwa ketin kaweid Elaisa ong dahme e pahn wia, E ketin karonge Elaisa oh ketikihong sawas me e anahne.

16, 17. Ia duwen atail kak sewese riatail Kristian kan ni ahl me Siohwa kin ketin wia?

16 Ia duwen atail kak sewese riatail Kristian men ni ahlohte me Siohwa ketin sewese Elaisa? Dehr mwadangete ndaiong ih dahme ke leme me e anahne wia. (Lep. Pad. 18:13) Ni ahnsou me e kin nsensuwed laud oh pehm me sohte katepe, e anahne ken rong ih mahs oh kasalehiong me ke nsenohki. (1 Kor. 12:23) Eri ke pahn ese dahme e uhdahn anahne oh ke pahn kakehr sewese ih.

17 Tamanda dahme wiawihong Cynthia. Ni ahnsou me eh pwoudo kohkohsang irail, ih oh nah serepein riemeno pehm me re kelehpwla. Ia duwen ekei nan mwomwohdiso ar sewese irail? Cynthia koasoia: “Sohte daulih minit 45, re leledo ni imwato. Pilen masarail ko kohda ni arail kohdo tuhwong kiht. Re mihmihte reht rahn riau de siluh.” Cynthia oh nah serepein ko uhdahn nsensuwed. Tohnmwomwohdiso ko luke Cynthia oh nah serepein ko ren kohla oh mi ni imwarail ko oh re pil kamwenge. Dahme wiawiong irail katamankihong kitail dahme Paipel mahsanih nan pwuhken Seims: “Ma riatail . . . men mie, me sohte eh likou, oh kene kisin mwenge pil sohte itar; dah katepen amwail pah ndaiong, ‘Koht en ketin kupwuramwahwihiuk! Kohkohwei ni popohl oh nsenamwahu!’—ma kumwail sohte kihong mehkot me en mourki? Eri, ih duwen ni pwoson: ma pwosonte me mie, ahpw sohte iangahki wiewia, eri, met wehwehki me pwosono pwoson mehla ehu.” (Seims 2:15-17) Sawas me brother oh sister ko sewesehki Cynthia oh nah serepein ko iei me re uhdahn anahne. Sounpwong weneute mwuri, Cynthia oh nah serepein ko kehlailda oh kakehr iang doadoahk en sawaspen pioneer.​—2 Kor. 12:10.

ME TOHTO PAIEKIHDA

18, 19. (a) Ia duwen atail kak sewese me luwet kan? (b) Ihs me kin paiekihda ni atail sewese me luwet kan?

18 Kitail kin anahne ahnsou pwehn mwahula sang soumwahu ehu me kitail ahneki ahnsou reirei. Ni ahnsou me riatail men wiahda sapwung ehu, de mi nan irair apwal ehu, ele e pahn anahne ahnsou laud pwehn mwahula. Mehlel me e anahne onop mahsen en Koht, kapakap ong Siohwa, oh iang towehda mihting kan pwehn kakehlaka pein ih. Ahpw e anahnehte atail sawas. Ni erein ahnsou me e wia mwamwahula, kitail anahne kanengamahiong. Kitail anahne pousehlahte kasalehiong me kitail poakohng ih oh me e wia kisehn mwomwohdiso me kesempwal.​—2 Kor. 8:8.

19 Sewese meteikan kin kahrehda kitail en peren. Kitail pil sukuhlki en song en wehwehki pepehm en meteikan oh pil kanengamah. Ahpw kaidehn kitailte me paiekihda. Limpoakpene en tohn mwomwohdiso pwon pil pahn laudla. Kesempwal sang met, ni atail kin “sewese me luwet akan,” kitail kin kasalehda me kitail men duwehte Siohwa. Samatail me limpoak kin ketin kilangwohng emenemen aramas me re kesempwal.​—Wiewia 20:35.

^ Nan nein Charles Darwin nah pwuhko, e ntingihdi me soahng tohto me wia kisehn paliwaratail kan sohte anahn. (The Descent of Man) Pil emen me kamehlele me dene mour pein miehla nda me kakon tohto nan paliwaratail kan sohte anahn, duwehte mwohso (appendix) oh pil soahng ehu nan paliwar me kin sewese pere seri sang soumwahu (thymus).

^ Kaidehn uhdahn edeo met.