1, 2. Dahme kahrehda Paipel wia kisakis kaselel ehu sang rehn Koht?

IA MWOMWOMW ni ahnsou me kompoakepahmw men kaluskin uhk kisakis ehu? Ke pwandki awih iahd ke pahn kadingpeseng kisakiso oh ke perenkihda kadek lamalam en kompoakepahmwo. Ke kalahngankihong kisakiso.

² Paipel iei kisakis ehu sang rehn Koht. E kin kihong kitail ire kan me kitail sohte douluhl kak diarada wasa teikan. Karasepe, e kin padahkihong kitail me Koht me ketin kapikada nanleng, sampah, oh tepin ohl oh lih. E kin kihong kitail kaweid kan oh ire mehlel kan me kak sewese kitail ni ahnsou me kitail kin lelohng kahpwal kan. Nan Paipel, kitail sukuhlki ia duwen Koht eh pahn ketin kapwaiada kupwure pwe en wiahda sampah wasa kaselel ehu. Paipel wia kisakis kaselel ehu!

3. Dahme ke pahn sukuhlki ni omw pahn onopki Paipel?

³ Ni omw pahn sukuhlki Paipel, ke pahn diarada me Koht kupwurki ken wia kompoakepah. Uwen laud en omw pahn sukuhlki duwen ih, ih uwen omw nanpwungmwahu reh eh pahn kerenla.

4. Dahme ke pwuriamweiki duwen Paipel?

⁴ Paipel kawehwehdiong ni mpen lokaia 2,600 oh meh lik kei me wiawihda. Laudsang persent 90 en  tohnsampah kak wadek Paipel ni pein ar lokaia. Ehuehu wihk aramas daulih rar kin alehda neirail Paipel! Ei, sohte ehu pwuhk duwehte Paipel.

5. Dahme kahrehda kitail kak nda me Paipel “pwilisang rehn Koht”?

⁵ Paipel “pwilisang rehn Koht.” (Wadek 2 Timoty 3:16.) Ahpw ekei ele pahn medewe, ‘Ia duwen Paipel eh pwilisang rehn Koht ni aramas me ntingihada? Paipel sapengala met: “[“Sapwellimen Koht manaman,” NW] me kin ti pohn [de, kaweid] aramas ni ar kin lohkihda mahsen en Koht.” (2 Piter 1:21) Met duwehte kaunen doadoahk men me ndaiong nah sekteri en ntingihada ehu kisinlikou. Nein ihs  kisinlikowo? Nein kaunen doadoahko, kaidehn nein sekterio. Ni ahlohte, audepen Paipel pwilisang rehn Koht, kaidehn e kohsang rehn ohl akan me e ketin doadoahngki en ntingihada Paipel. Koht me ketin kaweid irail en ntingihda sapwellime madamadau kan. Kahrehda Paipel uhdahn “mahsen en Koht.”​—1 Deselonika 2:13; menlau kilang Ire kan 2.

6, 7. Dahme kahrehda kitail kak nda me audepen Paipel kin pwungpene?

⁶ Ntingdahn Paipel wiawihda daulih sounpar 1,600. Dih en sounnting en Paipel kan wekpeseng. Ekei iang sukuhl laud oh ekei soh. Karasepe, emen irail wia toahkte men. Ekei irail soumwet kei, soused kei, sounsilepen sihpw kei, soukohp kei, sounkopwung kei, oh nanmwarki kei. Mendahki sounnting pwukat ar wekpeseng ahpw audepen Paipel pwon kin pwungpene. E sohte kin nda ehu soahng nan ehu irelaud oh irelaud teio kin nda ehu soahng tohrohr.

⁷ Keieun irelaud kan en Paipel kin kawehwehda ia duwen kahpwal kan ar tepida, oh kaimwiseklahn irelaud kan kin padahkihong kitail ia duwen Koht eh pahn ketin kamwahwihala kahpwal ko ni eh pahn ketin kaparadaisihala sampah. Audepen Paipel kin pid poadopoad en aramas erein pahr kid kei oh kin kasalehda me kupwuren Koht kin pweida ahnsou koaros.

8. Menlau kihda karasaras en ia duwen Paipel eh kin pwungiong palien sains.

⁸ Paipel sohte ntingdi pwehn kasukuhliki duwen sains de en wia pwuhken sukuhl ehu, ahpw dahme e kin koasoia duwen palien sains kin ahnsou koaros  pwung. Ih met me kitail pahn kasik duwen pwuhk ehu me pwilisang rehn Koht. Karasepe, pwuhken Lipai kin audaudki sapwellimen Koht kaweid kan ong mehn Israel kan me pid elen ar pahn irehdi doupeseng en soumwahu. Met ntingdi mahsie mwohn aramas akan ar esehda duwen mwahs kan me kin kadaur soumwahu. Paipel pil ni pwung kawehwehda me sampah wie langalang nan wehwe. (Sohp 26:7) Mahso aramas akan kin sehse duwen mwomwen pwilipwilwei en pihl ahpw Eklesiasdes 1:7 kasalehdahr.

9. Dahme ahn sounnting en Paipel kan ar kin mehlel sewese kitail en wehwehki?

⁹ Ni ahnsou me Paipel kin koasoia duwen poadopoad kan, e kin ahnsou koaros pwung. Ahpw pwuhken poadopoad tohto sohte kin ahnsou koaros pwung pwehki sounnting kan sohte kin mehlel. Karasepe, re sohte kin kalapw ntingihdi duwen ahnsou kan me irail kin lohdi nan mahwen. Ahpw, sounnting en Paipel kan kin mehlel mendahki mehn Israel kan kin lohdi nan mahwen. Re pil kin ntingihdi arail sapwung kan. Karasepe, nan pwuhken Nempe, Moses padahkihong kitail me e wiahda sapwung laud ehu oh Koht ketin panawiheki sapwung laud wet. (Nempe 20:2-12) Sounnting kan ar kin mehlel kasalehda me Paipel pwilisang rehn Koht. Met wehwehki me kitail kak likih Paipel.

10. Dahme kahrehda kaweid en Paipel kan wia sawas laud ong kitail rahnpwukat?

¹⁰ Paipel “pwilisang rehn Koht, oh e mwahu ong atail doadoahk en padahkihong aramas akan me  mehlelo, ong atail peneu ong tiahk sapwung, ong atail kapwungala wiewia sapwung kan.” (2 Timoty 3:16) Ei, kaweid en Paipel kan wia sawas laud ong kitail rahnwet. Siohwa ketin mwahngih mwomwen atail wiawihda, ihme kahrehda e ketin mwahngih mwomwen atail pepehm oh madamadau. E ketin mwahngih kitail laudsang atail ese pein kitail, oh e ketin kupwurki kitail en nsenamwahu. E ketin mwahngih dahme mwahuong kitail oh dahme suwed ong kitail.

11, 12. (a) Soangen kaweid mwahu dah kan me Sises ketikihda nan Madiu irelaud 5 lel 7? (b) Dahme kitail pil kak sukuhlkihsang Paipel?

¹¹ Nan Madiu irelaud 5 lel 7, kitail kin wadek duwen kaweid mwahu me Sises ketikihda me pid duwen alehdi nsenamwahu, miniminiong meteikan, mwomwen kapakap, oh mwomwen atail madamadau ong mwohni. Mendahki e ketikihda kaweid wet sounpar 2,000 samwalahro, e uhdahn manamante oh sawas laud rahnpwukat.

¹² Nan Paipel, Siohwa pil ketin padahkihong kitail kaweid kan oh ire mehlel kan me kak sewese kitail en ahneki mouren peneinei me pweida mwahu, en wia tohndoadoahk mwahu kan, oh en ahneki popohl rehn meteikan. Kaweid kan oh ire mehlel kan en Paipel kak sewese kitail ahnsou koaros, sohte lipilipil ihs kitail, wasa me kitail kin kousoan ie, de soangen kahpwal kan me kitail kin ahneki.​—Wadek Aiseia 48:17; menlau kilang Ire kan 3.

13. Dahme Aiseia kohpada me pahn wiawihong kahnimw en Papilon?

¹³ Kokohp en Paipel tohto pweidahr. Karasepe,  Aiseia kohpada me Papilon pahn kasohrala. (Aiseia 13:19) E kawehwehda uhdahn mwomwen kahnimwo eh pahn lohdi. Lapalahn ewen kehl kan oh pillap ehu me kapilpene kahnimwo. Ahpw Aiseia kohpadahr me pillapo pahn madada oh ewen kehl ko pahn wie langalang. Irail sohte pahn mahwen pwehn kalowehdi  kahnimwo. Aiseia pil kohpada me ohl emen me ede Sairus me pahn kalowehdi Papilon.​—Wadek Aiseia 44:27–45:2; menlau kilang Ire kan 4.

14, 15. Ia duwen kokohp en Aiseia eh pweida?

¹⁴ Sounpar riepwiki mwurin kokohp wet ntingdi, karis en sounpei ehu lella Papilon pwehn kalowehdi. Ihs me kahluwa karis wet? Sairus, nanmwarki en Persia nin duwen me kokohpdahr. Soahng koaros kaunopadahngehr kokohpo ong soahng teikan en pil pweida.

¹⁵ Pwohngo mehn Papilon kan wie kamakamadipw. Re leme me sohte mehkot keper pahn lelohng irail pwehki lapalahn kehl kei oh pillap me kapilpene arail kahnimwo. Likin kahnimwo, Sairus oh nah sounpei ko weirada warawar ehu pwehn kamadada pillapo. Pillapo pedepedala itarohng sounpei en  Persia kan en kak kotehla. Ahpw, ia duwen karis en sounpei ko ar pahn pedolong nan kahnimwo? Duwehte dahme kokohpdahro, ewen kelen kahnimw ko wie langalang, eri sounpei ko sohte mahwen ni ar kalowehdi kahnimwo.

16. (a) Dahme Aiseia kohpada me pahn wiawihong Papilon? (b) Ia duwen atail ese me ahn Aiseia kokohpo pweida?

¹⁶ Aiseia kohpada me kedekedeo sohla me pahn kousoan nan Papilon. E ntingihedi: “Sohte emen pahn pwurehng kousoan wasao.” (Aiseia 13:20) Ia duwe, kokohpo pweida? Wasa me Papilon kin mihmi ie mahs, me luhluhwe met iei mohn kahnimwo me mi mpen mwail 50 palieir en Baghdad, Iraq. Pil leledo rahnwet, sohte me kin kousoan wasao. Siohwa ketin koahkoahki Papilon “kepenok me pahn koahkoahsang [de, kasohrehla] mehkoaros.”​—Aiseia 14:22, 23.

17. Dahme kahrehda kitail kak likih sapwellimen Koht inou kan koaros?

¹⁷ Pweidahn kokohp en Paipel tohto kin kamehlelehiong kitail me kitail kak likih dahme Paipel kin kohpada duwen ahnsou kohkohdo. Kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin kapwaiada sapwellime inou en kaparadaisihala sampah. (Wadek Nempe 23:19.) Ei, mie atail koapworopwor en “mour soutuk, Koht, me sohte kin ketin likamw, ketin inoukihongkitailehr mour wet mwohn tepin kawa.”—Taitus 1:2. *

18. Ia duwen Pohl eh kawehwehda “mahsen en Koht”?

¹⁸ Kitail sukuhlkier me sohte ehu pwuhk me duwehte Paipel. Audepe kan kin pwungpene, oh ni eh kin koasoia ire kan me pid palien sains de poadopoad, ahnsou koaros e kin pwung. E pil kin kihong kitail kaweid mwahu oh audaudki kokohp tohto me pweidahier. Ahpw mie mehkot me kesempwalsang mepwukat. Wahnpoaron Pohl ntingihedi: “Mahsen en Koht wie momour oh manaman.” Ia wehwehn met?​—Wadek Ipru 4:12.

19, 20. (a) Ia duwen Paipel eh kak seweseiuk en wehwehkihla pein kowe? (b) Ia duwen omw pahn kasalehda me ke kalahnganki kisakis en Paipel?

¹⁹ Paipel kak wekidala omw mour. E kak seweseiuk en wehwehkihla mwahu duwen pein kowe. E kak seweseiuk en wehwehki omw pepehm oh madamadau loal kan. Karasepe, ele kitail pahn medewe me kitail poakohng Koht. Ahpw pwehn kasalehda me kitail poakohng ih, kitail anahne kapwaiada dahme Paipel mahsanih.

²⁰ Paipel uhdahn pwuhk ehu me pwilisang rehn Koht. E kupwurki ken wadek, onopki, oh kesempwalki. Ken kalahnganki kisakis wet, oh pousehlahte onopki. Eri ke ahpw pahn wehwehkihda sapwellimen Koht koasoandi ong aramas akan. Nan irelaud en mwurin met, kitail pahn kalaudehla atail sukuhlki duwen sapwellimen Koht koasoandi wet.