Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 8

Jehová Diosqa llimphus kananchejta munan

Jehová Diosqa llimphus kananchejta munan

“Pichus paypi atienekojqa pay kikin llimphuchakun, imaynachus paypis llimphu kashan, ajinata” (1 JUAN 3:3).

1. ¿Imaraykutaj uj mama wawan llimphitu kananta munan?

1 UJ MAMAQA wawitanta escuelaman sumaj bañasqetata, llimphu ropitayojta, sumaj cambiasqetata kachan. Ajina llimphituta maman japʼisqanraykutaj wawitaqa mana onqonchu, runaspis llimphituta rikuspaqa tatamamanmanta allinta parlanku.

2, 3. ¿Imajtintaj Jehová Diosninchej llimphus kananchejta munan?

2 Jehová Diosqa Tatanchej, munantaj llimphus kananchejta (1 Juan 3:3). Payqa yachan llimphus kananchejqa allinninchejpaj kasqanta, paytataj jatunchasqanta (Ezequiel 36:22; 1 Pedro 2:12 leey).

3 Imaspichus cambiananchej kasqanta reparakunapajqa, yachananchej tiyan imaspichus llimphus kananchej kasqanta, imaynatachus llimphu kay yanapawasqanchejta ima.

¿IMARAYKUTAJ LLIMPHUS KANANCHEJ TIYAN?

4, 5. 1) ¿Imaraykutaj llimphus kananchej tiyan? 2) Jehová Diospa ruwasqasninta qhawarispa, ¿imatataj yachakunchej?

4 Jehová Diosqa may llimphu, “may santomin” (Levítico 11:43-45). Chayrayku noqanchejpis “pay jina” llimphus kayta munanchej (Efesios 5:1).

5 Jehová Diospa ruwasqasninta qhawarispaqa, yachanchej imaynatachus pay llimphu kayta qhawasqanta. Payqa ashkha imasta ruwarqa airewan yakuwan llimphullapuni kanankupaj (Jeremías 10:12). Kay jallpʼata runas chʼichichajtinchejpis, jallpʼaqa sapallanmanta llimphuchakuyta atinanpaj jina ruwasqa kashan. Jehová Diosqa mana rikukoj juchʼuy khuritusta ruwarqa. Chaykunatataj mana ñawillawan rikusunmanchu. Chay khuritusmanta wakenqa imaschus onqochiwasunman chaykunata llimphuchanku. Chaytaj tʼukunapaj jina. Wakin cientificospis chay khurituswan chʼichichasqa lugaresta llimphuchanku (Romanos 1:20).

6, 7. 1) Moisesman qosqa leypi, ¿ima kamachiykunataj karqa? 2) ¿Imatataj chaymanta yachakunchej?

6 Jehová Diosqa israelitasman Leyta Moisesnejta qorqa. Chay Leypis rikuchiwanchej llimphu kayqa may sumajpuni kasqanta. Jehová Diostaj israelitas llimphu kajtillanku yupaychasqankuta allinpaj qhawaj. Kuraj kaj Sacerdoteqa Aswan Santo lugarman yaykunanpaj, iskay kutita tukuy cuerponta mayllakunan karqa (Levítico 16:4, 23, 24). Waj sacerdotespis uywa wañuchisqa qʼolachinata Diosman jaywanankupaj chakisninkutawan makisninkutawan mayllakunanku karqa (Éxodo 30:17-21; 2 Crónicas 4:6). Dios kamachisqanman jina mana llimphuchakojkunaqa, wakin kutis wañuchisqa kananku karqa (Levítico 15:31; Números 19:17-20).

7 Imatachus Jehová Dios yuyasqantaqa Moisesman qosqa Leypi yachakusunman. Payqa chay Leypi kamacherqa israelitas llimphus kanankuta. Paytaj kunanpis llimphus kananchejta munan (Malaquías 3:6). Arí, Diospa kamachisnenqa llimphus kananchej tiyan (Santiago 1:27).

¿IMASPITAJ LLIMPHUS KANANCHEJ TIYAN?

8. ¿Imaspitaj llimphus kananchej tiyan?

8 Jehová Diospa ñaupaqenpi llimphus kanapajqa cuerponchej, ropanchej, wasinchej ima llimphus kananku tiyan. Chantapis tukuy kausayninchejpi llimphus kananchej tiyan. Chayrayku Diosta yupaychashasqanchej, imaynatachus kausashasqanchej, imaspichus yuyashasqanchejpis llimphus kananku tiyan.

9, 10. ¿Imastataj mana ruwananchejchu kasqa?

9 Diosta yupaychayninchej llimphu kanan tiyan. Noqanchejqa mana chajrukunanchejchu tiyan llulla religioneswan. Israelitasqa Babiloniapi presos kashaspa, millay imasta ruwaj runaspa chaupinkupi kasharqanku. Babiloniamanta runasqa llulla diosesninkuta yupaychashaspa millay imasta ruwaj kanku, llulla imastataj yachachej kanku. Chayrayku Jehová Diosqa israelitasman nerqa: “Llojsimuychej chay chawpimanta, amataj chʼichipaj qhawasqa imastaqa llankhaychejchu. Paykunaj chawpinkumanta llojsimuychej; llimphuchakuychej”, nispa. Isaiasqa nerqa israelitas jallpʼankuman kutipunankuta, chaypitaj Diosta yupaychanankuta. Imajtinchus israelitasqa Diosta mana babiloniospa costumbresninkuman jinachu yupaychananku karqa, nitaj llulla yachachiyninkutapis japʼikunankuchu karqa (Isaías 52:11).

10 Noqanchejpis llulla religionmanta tʼaqasqa kananchej tiyan (1 Corintios 10:21 leey). Kay tiempopeqa llulla religiones pantasqata yachachisqankurayku, jallpʼantinpi ashkha runas imaymana creenciasniyoj, costumbresniyoj kanku. Ashkha runasqa creenku almayoj kasqanchejta, chayraykutaj “almapaj” nispa veloriota, lavatoriota, nueve diasta, todo santosta ruwanku. Chantapis lutukunku, misasta churachinku, waj imastawan ruwanku (Eclesiastés 9:5, 6, 10). Noqanchejtajrí chay costumbresta mana ruwananchejchu tiyan. Ichapis familiaresninchej tanqawasunman chay costumbresta ruwanapaj. Jinapis noqanchejqa mana kasuta ruwananchejchu tiyan. Imajtinchus Jehová Diospa ñaupaqenpi llimphupaj qhawasqa kayta munanchej (Hechos 5:29).

11. ¿Imatá ruwana tiyan Diospa ñaupaqenpi llimphus kanapaj?

11 Llimphu kausayniyoj kana. Jehová Diospa ñaupaqenpi llimphus kanapajqa, mana khuchichakuy juchapi urmananchejchu tiyan (Efesios 5:5 leey). Jehová Diosqa niwanchej: “Khuchichakuy juchamanta ayqeychej”, nispa. Payqa sutʼita niwanchej khuchichakoj runas juchankumanta mana pesachikojtinkoqa, “Diospa Gobiernonta herenciata jina mana japʼinankuta” (1 Corintios 6:9, 10, 18; “Llimphu kausay” nisqata leeriy).

12, 13. ¿Imaraykú llimphu imaspipuni yuyananchej tiyan?

12 Yuyayninchej llimphu kanan tiyan. Runasqa imapichus yuyanchej, chay imasta ruwanchej (Mateo 5:28; 15:18, 19). Llimphu imaspi yuyasunchej chayqa, allin imasta ruwasunchej. Pantaj runas kasqanchejraykutaj, wakin kutis mana allin imaspi yuyasunman. Jinapis mana allin yuyaykunataqa usqhayllata qhesachana tiyan. Mana allin imaspi yuyallasunpuni chayqa, Diospa ñaupaqenpi manaña llimphuschu kasunchej. Chantapis ichá imaspichus yuyasharqanchej chay imasta ruwayta qallarisunman. Chayrayku allin imaspipuni yuyanapaj mayta kallpachakuna (Filipenses 4:8 leey). Mana kusirikunachu tiyan khuchichakuy imaswan, chayri wañuchinakuymanta imaswan. Chantapis allinta qhawarikuna tiyan imastachus leesqanchejta, qhawasqanchejta, imasmantachus parlasqanchejta ima (Salmo 19:8, 9).

13 Diospa munakuynillanpipuni kanapajqa, payta yupaychasqanchej, kausayninchej, yuyasqanchej ima llimphu kanan tiyan. Chantapis Jehová Diosqa munan cuerponchej, ropanchej llimphus kanankuta. Kunantaj chaymanta yachakunachej.

LLIMPHITUS KANA

14. ¿Imaraykutaj llimphus kananchej tiyan?

14 Cuerponchej llimphitu kanan tiyan, wasinchejtapis llimphuta japʼina tiyan. Chayqa allinninchejpaj, wajkunaj allinninkupaj ima. Chantapis llimphu kaspaqa mana pʼenqakusunchu, wajkunapis noqanchejwan khuska kayta munallanqanku. Jinapis mana chayraykullachu llimphus kananchej tiyan, manaqa Jehová Diosta jatunchayta munasqanchejrayku. Uj wawata chʼichillatapuni purejta rikuspaqa, ichá tatasninmanta mana allintachu piensasunman. Ajinallataj kanman noqanchejwanpis, mana llimphituschu, nitaj allin vistisqaschu purejtinchejqa, runasqa Jehová Diosninchejmanta mana allintachu yuyanqanku. Apóstol Pablo nerqa: “Mana pitapis pantachiykuchu, Diospaj llankʼasqayku ama pisipaj qhawasqa kananpaj. Astawanpis Diospa kamachisnin kasqaykuta tukuy imapi rikuchiyku”, nispa (2 Corintios 6:3, 4).

Diosta sirvejkunaqa llimphus kananchej tiyan.

15, 16. ¿Imatataj ruwananchej tiyan llimphitu kanapaj?

15 Cuerponchej, ropanchej ima. Llimphitus purinapajqa, atikusqanman jina sapa día bañakunanchej tiyan. Chantapis waykʼunapaj, niraj mikhushaspa ima makinchejta jabonwan mayllakunanchej tiyan. Bañoman riytawan, chayri qʼopata oqhariytawanpis makinchejta mayllakunanchejpuni tiyan. Ichá nisunman: “Imapajtaj makiyta mayllakusajri, llimphulla kashanqa”, nispa. Jinapis makinchejta mayllakunanchejpuni tiyan, mana rikukoj khuritusta wañuchinapaj, mana onqoykunawan chimpachikunapaj, nitaj onqoykuspa wañunapaj. Bañonchej mana kajtenqa, sumajta qhawarisunman maymanchus bañoman rinanchejta. Israelitasqa toldosninkumanta karuman bañoman rej kanku, baño ruwasqankutataj jallpʼawan pʼampaykoj kanku. Chantapis pozo qayllaspi mana bañota ruwajchu kanku (Deuteronomio 23:12, 13).

16 Ropanchejqa llimphitu kanan tiyan, nitaj thantachu. Chantapis ropanchejqa mana may valesqapunichu, nillataj reciellanraj rikhurimoj ropapunichu kanan tiyan (1 Timoteo 2:9, 10 leey). Llimphu kasqanchejwanqa Jehová Diosta jatunchayta munanchej (Tito 2:10).

17. ¿Imaraykutaj wasinchejta llimphituta japʼinanchej tiyan?

17 Wasinchej. Maypi tiyakuspapis wasinchejtaqa llimphitutapuni japʼinanchej tiyan. Chantapis autonchejta, motonchejta, bicicletanchejta, llimphusta japʼinanchej tiyan. Astawanraj chaykunawan predicacionman chayri reunionman rinanchej kajtenqa. Ajinamanta runasman uj paraisota suyakusqanchejmanta parlariyta atillasun (Lucas 23:43; Apocalipsis 11:18). Wasinchejta llimphutachus manachus japʼisqanchejqa, llimphu jallpʼapi kausakunapaj wakichikushasqanchejtachus manachus rikuchin.

18. ¿Imaraykutaj Tantakuna Wasista llimphituta japʼinanchej tiyan?

18 Diosta yupaychanapaj wasis. Tantakuna Wasita chayri maypichus jatuchaj tantakuykunasninchejta ruwanchej chay lugaresta llimphuta japʼispaqa, llimphus kayta munasqanchejta rikuchillanchejtaj. Ashkha runasqa tantakuykunasninchejman primera vez jamuspa tʼukushaj qhepakunku llimphitu kasqanmanta. Chaytaj Jehová Diosta jatunchan. Congregacionninchejpeqa tukuypis yanapakuyta atisunman Tantakuna Wasita llimphituta, sumaj allinchasqatataj japʼinapaj (2 Crónicas 34:10).

VICIOSTA SAQENA

19. ¿Ima viciostataj saqena tiyan?

19 Bibliaqa mana niwanchejchu imastapunichus mana ruwanata. Jinapis Bibliapi ashkha yuyaychaykuna tiyan imatachus Jehová Dios chay imasmanta yuyasqanta yachanapaj. Jehovaqa mana munanchu cigarrota pitananchejta, cocata akullinanchejta, machaykunanchejta chayri drogakunanchejta. Jehová Diospa amigosnin kasqanchejrayku, kausaytapis jatunpaj qhawasqanchejrayku mana chay viciospi urmanachu tiyan. Chay viciosqa manaraj wañunapi wañuchiwasunman, onqochiwasunman, noqanchejwan tiyakojkunatataj llakichinman. Ashkha runasqa onqoyninkumanta sanoyapunankupaj chay viciosta saqeyta munanku. Jinapis noqanchejqa Jehová Diosta munakusqanchejrayku chay viciosta saqenanchej tiyan. Uj sipas nerqa: “Jehovaj yanapayninwan llimphu kausayniyoj kani, viciosniytapis saqepuni [...]. Sapallaymantaqa nichá ni jaykʼaj saqeymanchu karqa”, nispa. Kunantaj viciosninchejta saqenapaj phishqa yanapasta Bibliapi qhawarina.

20, 21. ¿Imata saqenanchejtataj Diosninchej munan?

20 “Munasqa hermanosníy, chay imasta Dios nisqanta yachaspaqa cuerponchejta, sonqonchejtawan tukuy chʼichi kajmanta llimphuchakuna. Ajinapi Diosta manchachikuspa, astawan astawan llimphus kanapaj” (2 Corintios 7:1). Jehová Diosninchejqa kausayninchejta chayri cuerponchejta chʼichichaj viciosta saqenanchejta munan.

21 Jehová Diosqa chay “tukuy chʼichi kajmanta” llimphuchakunanchejpaj niwanchej: “Amaña chʼichipaj qhawasqa imasta llankhaychejchu [...]. Noqaqa qankunaj tataykichej kasaj, qankunataj qhari wawasniy, warmi wawasniytaj kankichej”, nispa (2 Corintios 6:17, 18). Jehová Diosqa imaynatachus uj tata wawasninta munakun, ajinallatataj munakuwasun chay chʼichi imasmanta karunchakojtinchej.

22. ¿Imataj yanapawasunman uj viciota saqenapaj?

22 “Jehová Diosniykitaqa munakunayki tiyan tukuy sonqoykiwan, tukuy kausayniykiwan, tukuy yuyayniykiwantaj” (Mateo 22:37). “Chaymin aswan kuraj, ñaupaj kaj kamachisqataj” (Mateo 22:38). Jehová Dioslla munakunapaj jinaqa. Chayrayku payta tukuy sonqonchejwan, tukuy kausayninchejwan, tukuy yuyayninchejwan munakunanchej tiyan. Millay viciosman qokuspaqa mana niyta atisunmanchu Jehová Diosta munakusqanchejta. Imaraykuchus chay viciosqa uma nanaywan onqochiwasunman, manaraj wañunapitaj wañuchiwasunman.

23. ¿Imataj yanapawasunman uj viciota saqenapaj?

23 “Diosqa tukuy runasman kausayta qon, samayta, tukuy imastawan” (Hechos 17:24, 25). Uj amigonchej imatapis may valorniyojta qowajtinchejqa manachá qʼopaman wijchʼusunmanchu. Jehová Diosrí kausayta qowanchej, chaytataj jatunpaj qhawananchej tiyan. Arí, kausayninchejwanqa Jehová Diosta jatunchayta munanchej (Salmo 36:9).

24. ¿Imataj yanapawasunman uj viciota saqenapaj?

24 “Runa masiykita munakunayki tiyan, qan kikiykita jina” (Mateo 22:39). Viciosninchejqa familiaresninchejta, amigosninchejtapis onqochinman. Cigarrota pitajwan tiyakusunman chayqa, mana cigarrota pitajtinchejpis cigarroj qʼosñin onqochiwasunman. Chayrayku viciosninchejta saqespaqa runa masinchejta munakusqanchejta rikuchisun (1 Juan 4:20, 21).

25. ¿Imataj yanapawasunman uj viciota saqenapaj?

25 “Hermanosta yuyarichillaypuni, kamachejkunata kasukunankuta, jinallataj autoridadestapis” (Tito 3:1). Ashkha suyuspeqa kan leyes mana drogasta apaykachanapaj, nitaj drogakunapaj. Jehová Diosninchej gobiernosta kasukunanchejta niwasqanchejraykutaj, chay leyesta kasukunchej (Romanos 13:1).

Diospa ñaupaqenpi llimphus kasunchej chayqa, payta jatunchasunchej.

26. 1) ¿Imatataj ichapis saqenanchej kanqa Diospa amigon kanapaj? 2) Llimphus kaspa, ¿Diosta jatunchasunchu?

26 Ichá reparakunchej Jehová Diospa amigosnin kanapaj wakin imasta saqenanchej kasqanta. Chayta reparakunchej chayqa usqhayllata cambiananchej tiyan. Uj viciota mana saqeyta atikullajtinpis, Jehová Diospa yanapayninwan saqeyta atisunman. Paytaj yanapanawanchejta niwanchej. Jehová Diosqa Bibliapi niwanchej: “Noqamin Señorniyki Tata Dios kani; noqa yachachiyki imachus qampaj allin kasqanta. Noqa may ñantachus purinaykita rikuchiyki”, nispa (Isaías 48:17). Diospa ñaupaqenpi llimphus kanapaj kallpachakusun chayqa, payta jatunchasunchej.