Ir al contenido

Ir al índice

Sutʼinchaykuna

Sutʼinchaykuna

 1. BIBLIAJ YUYAYCHAYKUNASNIN

Bibliaj yuyaychaykunasnenqa yanapawasunman imatachus Dios yuyasqanta, imachus payta kusichisqanta yachanapaj. Chay yuyaychaykunaqa yanapallawanchejtaj allin imasta ruwayta ajllanapaj, mana sajra imasta ruwanapaj ima. Astawanraj yanapawanchej Bibliapi mana uj kamachiy kajtin.

Capítulo 1, párrafo 8

 2. KASUKUY

Jehová Diosta kasukuspaqa tukuy sonqo paypa nisqanta juntʼanchej. Imaraykuchus payqa munan, payta munakusqanchejrayku kasukunanchejta (1 Juan 5:3). Diosta munakusun, paypitaj atienekusun chayqa, tukuy imapi kasukuyta atisunchej. Wakin kutis mana atinapaj jina kajtinpis, kasukusunpuni. May allinpuni Diosta kasukunanchejqa. Imaraykuchus payqa yachachiwanchej imaynatachus kay tiempopi kusisqa kausakunata. Chantapis aswan qhepaman ashkha bendicionesta japʼinanchejta niwanchej (Isaías 48:17).

Capítulo 1, párrafo 10

 3. SAPA UJ AJLLAYTA ATINCHEJ

Jehová Diosqa imachus allin, imatajchus mana allinchu kasqanta ajllayta atinanchejpaj jina ruwawarqanchej. Noqanchejqa mana máquinas jinachu kanchej (Deuteronomio 30:19; Josué 24:15). Chayrayku allin imasta ruwayta atinchej. Jinapis mana allintachu qhawarikojtinchejqa, ichapis mana allin imasta ruwasunman. Chayrayku sapa ujninchejmanta kashan Jehová Diosninchejman kʼaskasqa kananchej, payta munakunanchej ima.

Capítulo 1, párrafo 12

 4. LLIMPHU KAUSAYMANTA KAMACHIYKUNA

Jehová Diosqa imaynatachus kausananchej kasqanta yachanapaj kamachiykunata qowanchej. Bibliapitaj yachakusunman chay kamachiykunamanta, imaynatachus chay kamachiykuna allinta kausakunapaj yanapawasqanchejmanta ima (Proverbios 6:16-19; 1 Corintios 6:9-11). Chay kamachiykunaqa imachus allin, imatajchus mana allinchu kasqanta yachanapaj yanapawanchej. Chantapis yanapallawanchejtaj wajkunata munakunapaj, wajkunawan kʼacha kanapaj, allin imasta ruwanapaj ima. Kay mundoj kamachiykunasnin sapa kuti cambiajtinpis, Diospa kamachiykunasnenqa mana cambianchu (Deuteronomio 32:4-6; Malaquías 3:6). Diospa kamachiykunasninta kasukusunchej chayqa mana sufrisunchu.

Capítulo 1, párrafo 17

 5. LLIMPHU SONQOYOJ KANA

Jehová Diosninchejqa ruwawarqanchej imachus allin imatajchus mana allinchu kasqanta reparayta atinanchejpaj jina (Romanos 2:14, 15). Chayta allinta reparanapajtaj, Diospa kamachiykunasninta sumajta rejsinanchej tiyan. Ajinamantataj payta kusichinapaj jina imatapis ruwayta atisunchej (1 Pedro 3:16). Chantapis reparayta atisunchej imatachus ruwayta munasqanchej allinchus, manachus kasqanta. Mana allin imasta ruwajtinchejtaj sonqonchej juchachawasunman. Llimphu sonqoyoj kanapajqa Jehová Diosmanta yanapanta mañakuna. Ajinamantataj sonqo tiyasqas kasunchej, nitaj pisipaj qhawakusunchu.

Capítulo 2, párrafo 3

 6. DIOSTA MANCHACHIKUY

Diosta munakusqanchejrayku, jatunpaj qhawasqanchejrayku mana munanchejchu sonqonta nanachiyta. Chayraykutaj allin kajtapuni ruwayta munanchej (Salmo 111:10). Jehová Diosta manchachikusqanchejrayku paypa nisqanta sumajta uyariyta munanchej. Imatachus nisqanchejtapis juntʼayta munanchej, imaraykuchus payta jatunpaj qhawanchej. Chantapis Diosta manchachikusqanchejrayku allin imaspipuni yuyanchej, wajkunawanpis allinta kausakunchej, allin imastataj ajllanchej.

Capítulo 2, párrafo 9

 7. PESACHIKUY

Jehová Diospa kamachiykunasninta mana kasukuspa imatapis ruwajtinchejqa, sonqonchej mayta nanawanchej. Chayrayku imallatapis mana allinta ruwaspaqa Jehová Diosmanta perdonta mañakunanchej tiyan. Diostaj juchasninchejta pampachayta atin Jesús kausayninta qosqanrayku (Mateo 26:28; 1 Juan 2:1, 2). Tukuy sonqo juchasninchejmanta pesachikusun, niñataj juchallikusunchu chayqa, Jehová Dios perdonawasunpuni. Niñataj chay juchallikusqanchejpi yuyanachu tiyan (Salmo 103:10-14; 1 Juan 1:9; 3:19-22). Kallpachakunanchej tiyan pantasqasninchejmanta yachakunapaj. Chantapis kallpachakunallataj tiyan mana allin imaspi yuyasqanchejta cheqanchanapaj, Dios munasqanman jinataj kausakunapaj.

Capítulo 2, párrafo 18

 8. QHARQOCHIKUY

Uj hermano juchallikuspa mana pesachikunchu, nitaj Jehovaj kamachiykunasninman jinachu ruwan chayqa, manaña congregacionpi kananpaj jinachu. Chayraykutaj congregacionmanta qharqosqa kanan tiyan. Qharqosqa kajkunawantaj manaña parlanachu tiyan, nitaj masichakunachu tiyan (1 Corintios 5:11; 2 Juan 9-11). Ajinata ruwakusqanraykutaj Diospa sutin mana chʼichichakunchu, congregacionpis llimphullapuni (1 Corintios 5:6). Chantapis chayqa qharqochikojta yanapallantaj yuyayninman churakunanpaj, Diosman kutirikunanpaj ima (Lucas 15:17).

Capítulo 3, párrafo 19

 9. YUYAYCHAY

Jehová Diosqa munakuwasqanchejrayku yanapayta munawanchej. Chayrayku Biblianejta, kamachisninnejta yuyaychawanchej. Pantaj runas kasqanchejraykutaj, yuyaychanawanchejta necesitanchejpuni (Jeremías 17:9). Jehová Diospa churasqan runasta kasukuspaqa, payta jatunpaj qhawanchej (Hebreos 13:7).

Capítulo 4, párrafo 2

 10. JATUNCHAKOJ RUNAWAN LLAMPʼU SONQO RUNAWAN

Pantaj runas kasqanchejrayku, noqallanchejpi yuyanchej, jatunchakunchej ima. Jehová Diostajrí llampʼu sonqo kanata munan. Llampʼu sonqo kayta yachakusunman Jehová Dios jina kayta munaspa, paypa ñaupaqenpi ni imapis kasqanchejta reparakuspa ima (Job 38:1-4). Chantapis llampʼu sonqo kanapajqa, wajkuna imastachus necesitasqankupi piensarina tiyan, manataj noqallanchejpichu. Jatunchakoj runaqa may kasqanta yuyakun. Llampʼu sonqo runatajrí, mana may kasqantachu yuyakun, astawanpis imastachus ruwayta atisqanta, imastatajchus mana ruwayta atisqanta reparayta atin. Chantapis pantaykuspaqa, mana pʼenqakuspa pantasqanta nin, perdontapis mañakun. Llampʼu sonqo chayri kʼumuykukoj runaqa imata yuyaycharejtinkupis tukuy sonqo japʼikun, Jehová Diospi atienekun, paypa munayninman jinataj kausakun (1 Pedro 5:5).

Capítulo 4, párrafo 4

 11. DIOSTA KASUKUNA

Jehová Dioslla niyta atin imatachus ruwanankuta cielopi kausajkuna, kay jallpʼapi kausajkunapis. Payqa tukuy imata ruwarqa, tukuymanta aswan atiyniyojtaj. Jehová Diospa tukuy ima nisqanqa allinninchejpajpuni. Chantapis Jehová Diosqa wakin runasta churan noqanchejta qhawanawanchejpaj. Payqa familiapi tatata churan, congregacionpi ancianosta, sapa suyupitaj gobiernosta. Jehová Diostaj munan paykunata kasukunanchejta (Romanos 13:1-5; 1 Timoteo 5:17). Jinapis runaspa churasqan leyes, Diospa kamachiykunasninman churanakojtenqa, Diostapuni kamachejninchejta jina kasunanchej tiyan runasta kasunamantaqa (Hechos 5:29). Diospa churasqan runasta kasukuspaqa, Jehová Diosta kasukushanchej.

Capítulo 4, párrafo 7

 12. ANCIANOS

Ancianosqa experienciayoj hermanos kanku. Paykunatataj Jehová Dios churan congregacionesta cuidanankupaj (Deuteronomio 1:13; Hechos 20:28). Ancianosqa yanapawanchej Jehová Diosman astawan qayllaykunapaj, wajkunawan allinta kausakunapaj, Diosta yupaychayninchejpi mana ima chʼajwas kananpaj ima (1 Corintios 14:33, 40). Ancianostaqa Jehová Dios atiyninwan ajllan. Chayrayku pillapis anciano kananpajqa Bibliaj nisqanman jina kausakunan tiyan (1 Timoteo 3:1-7; Tito 1:5-9; 1 Pedro 5:2, 3). Ancianosta tukuy sonqo kasukuspaqa Jehová Diospa llajtanpi atienekunchej, llajtan ñaupajman rinanpajtaj yanapanchej (Salmo 138:6; Hebreos 13:17).

Capítulo 4, párrafo 8

 13. FAMILIAMANTA UMA

Bibliaqa niwanchej familiamanta uma tata kasqanta. Jinapis familiapi mana tata kajtenqa, mama familiamanta uma kayta atinman. Jehová Diosninchejtaj tatamamasman kamachin wawasninkuta cuidanankuta. Familiamanta umaqa, familianman mikhunata, ropata, wasita ima qonan tiyan. Astawantaj familianta Diosta yupaychananpaj yanapanan tiyan. Chayrayku familiamanta umaqa sumajta qhawarinan tiyan wawasnin tantakuykunaman, willayman ima mana faltakuspachus rishasqankuta chayri manachus. Chantapis familiapi khuska Bibliata estudiananku tiyan. Familiamanta umataj, familiapi imachus ruwakunanta nin. Payqa Jesús jina kʼacha kananpaj, mana munasqantapuni ruwachinanpaj kallpachakunan tiyan. Ajinamantataj familiaqa allinta kausakonqa mana imata manchachikuspa. Chantapis familianqa Jehová Diosman astawan qayllaykonqa.

Capítulo 4, párrafo 12

 14. DIOSPA LLAJTANTA KAMACHEJKUNA

Diospa Llajtanta Kamachejkunaqa cieloman ripunankupaj ajllasqa cristianos kanku. Diostaj paykunanejta llajtanta kay jallpʼapi ñaupajman pusashan. Ñaupa tiempopipis Diosqa llajtanta kamachinanpaj wakin runasta churarqa. Chay runastaj cristianosta yanaparqanku runasman willamunankupaj, Diosta yupaychanankupaj ima (Hechos 15:2). Kunanpis Diospa Llajtanta kamachejkunaqa, hermanosta kamachinku, yuyaychanku, Diospa qayllanpi kanankupajtaj yanapanku. Paykunaqa ima ruwaytapis ajllanankupaj, Bibliaj nisqanta qhawaykunku, Diospa atiyninwantaj yanapachikunku. Jesustaj chay ajllasqa cristianosta “allin kamachi yuyayniyoj” nispa suticharqa (Mateo 24:45-47).

Capítulo 4, párrafo 15

 15. UMATA QHATAKUNA

Congregacionpi wakin imasta uj hermanolla ruwayta atin. Jinapis wakin kutisqa, ichapis uj hermana chayta ruwanan kanqa. Jina kajtintaj, chay hermanaqa umanta qhatakunan tiyan. Chayta ruwaspataj Jehová Diosta jatunpaj qhawasqanta rikuchenqa. Chantapis uj hermana umanta qhatakunallantaj tiyan qosanwan khuska chayri uj hermanowan khuska uj runaman Bibliamanta yachachishaspa (1 Corintios 11:11-15).

Capítulo 4, párrafo 17

 16. MANA POLITICAMAN SATʼIKUNCHEJCHU

Jehová Diosta sirvejkunaqa Gobiernonta ñaupajman churanchej. Jesús jinataj mana kay mundoj ruwaykunasninman chhapukunchejchu, nitaj politicamanpis (Juan 17:16).

Jehová Diosqa niwanchej kamachejkunata autoridadestapis kasukunata (Tito 3:1, 2; Romanos 13:1-7). Jinapis nillawanchejtaj ni pita wañuchinata. Chayrayku uj cristianoqa llimphu sonqoyoj kayta munasqanrayku mana cuartelman rinchu, nitaj guerramanpis. Wakin suyuspeqa cuartelman mana rejkunata waj imasta ruwachinku. Sapa uj cristianotaj qhawarikunan tiyan chay imasta ruwayta japʼiytachus manachus. Imajtinchus chaykunamanta wakenqa politicawan chayri llulla religionwan chajrusqa kanman.

Jehová Diosllata yupaychanchej, pay ruwawasqanchejrayku. Banderata, estandarteta chayri chayman rijchʼakoj imasta jatunpaj qhawaspapis, mana banderata napaykunchejchu, nitaj himno nacionaltapis takinchejchu (Isaías 43:11; Daniel 3:1-30; 1 Corintios 10:14). Chantapis sapa uj ajllanchej ni mayqen partidopaj votayta. Imaraykuchus Diospa Gobiernonta ajllanchejña gobernanawanchejpaj (Mateo 22:21; Juan 15:19; 18:36).

Capítulo 5, párrafo 2

 17. KAY MUNDOJ YUYAYNIN

Kay mundomanta runasqa Satanás jina yuyanku. Mana Jehová Diosta munakunkuchu, leyesninta mana kasukunkuchu, nitaj Dios jina ruwankuchu (1 Juan 5:19). Chayrayku Biblia nin, chay runas “kay mundoj yuyayninta kamachejpa” munasqanta ruwasqankuta (Efesios 2:2). Noqanchejqa kallpachakunchej mana kay mundomanta runas jina yuyanapaj (Efesios 6:10-18). Astawanpis Jehová Diospa kamachiykunasninta kasukunchej, pay jina yuyanapajtaj kallpachakunchej.

Capítulo 5, párrafo 7

 18. DIOSTA WASANCHAJKUNA

Jehová Diospa contranpi oqharikojkunaqa Bibliamanta llulla imasta yachachinku. Chantapis paykunaqa Diospa Gobiernonpi kamachej Jesuspa contranpi kashanku. Waj runastataj tanqanku paykuna jina yuyanankupaj (Romanos 1:25). Paykunaqa Diosta sirvej runasta iskayrayachiyta munanku. Ñaupa tiempomanta wakin cristianospis Diospa contranpi churakorqanku. Kay tiempopipis chay rikukullantaj (2 Tesalonicenses 2:3). Jehová Diosta mana wasanchayta munanchejchu chayqa, Diospa contranpi oqharikojkunamanta karunchakunanchej tiyan. Chantapis chay runaspa yachachisqankuta ni imarayku leenanchejchu tiyan, nitaj uyarinanchejchu tiyan. Nillataj ninachu tiyan: “¿Haber imatá nishanku? Leerisaj chayri tumpata uyarisaj”, nispa. Wajkuna chayta ruwanapaj tanqawajtinchejpis mana kasunachu. Imajtinchus Jehová Diosllata yupaychanchej, payllatataj kasukuyta munanchej.

Capítulo 5, párrafo 9

 19. PERDONTA TARINAPAJ

Israelitasqa Diospa perdonninta tarinankupaj Ley nisqanman jina Diosman jaywananku karqa granota, aceiteta, animalesta ima. Chaytaj rikucherqa Jehová Dios paykunaj juchasninkuta, jinallataj llajtankoj juchasninta perdonananpaj wakichisqa kashasqanta. Jinapis Jesús kausayninta juchasninchejrayku qosqanmanta qhepamanqa, manaña ima jaywanatapis Diosman jaywakunchu. Imajtinchus Jesucristo cuerponta uj kutillata qorqa, ‘wiñaypajtaj jaywarqa’ (Hebreos 10:1, 4, 10).

Capítulo 7, párrafo 6

 20. ANIMALESTA JATUNPAJ QHAWANA

Moisesman qosqa Leyqa israelitasta saqellarqa animalespa aychankuta mikhojta. Chantapis chay Leyqa nerqa Diosman animalesta jaywanankuta (Levítico 1:5, 6). Jinapis Jehová Diosqa mana saqerqachu israelitas animalesta sufrichinankuta (Proverbios 12:10). Chayrayku Leyqa nerqa, animalesta sumajta qhawanankuta, manataj animaleswan sajras kanankuta (Deuteronomio 22:6, 7).

Capítulo 7, párrafo 6

 21. YAWARMANTA ORQHOSQA JAMPISMANTA, JAMPICHIKUNAMANTAWAN

Yawarmanta orqhosqa jampis. Yawarmantaqa glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas, plasma nisqata orqhonku. Chantapis yawarmanta waj juchʼuy imasta orqhollankutaj wakin jampisman churanankupaj. *

Cristianosqa mana yawarta churachikunchejchu, nillataj churachikunchejchu glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas, plasma nisqatapis. Yawarmanta waj juchʼuy imitasta orqhokusqanwanrí, ¿jampichikusunmanchu? Bibliaqa mana ninchu imaynatachus jampichikunata. Chayrayku sapa uj Bibliamanta yachakusqanman jina, imaynatachus jampichikuyta ajllanan tiyan.

Yawarmanta waj juchʼuy imitasta orqhollankutaj wakin jampisman churanankupaj. Chay imastataj, tukuyninta wakin cristianos qhesachanku. Ichapis chayta ruwanku, Jehová Diosninchej israelitasman kayta kamachisqanrayku: “Yawarta jallpʼaman [...] sururparichinkichej”, nispa (Deuteronomio 12:22-24).

Wakin cristianostajrí, chay jampiswan jampichikullanku, nitaj sonqonku juchachanchu. Ichapis yuyanku yawarmanta juchʼuy imitasta orqhospa jampisman churasqanku niña kausaywanchu ninakusqanta.

Yawarmanta orqhosqa juchʼuy imasta jampisman churasqankuwan jampichikunatachus manachus ajllanapajqa, tapurikusunman:

  • ¿Yawarmanta orqhosqa juchʼuy imasniyoj jampista qhesachaspaqa, wakin onqoykunapaj chayri yawarta tikayachinapaj kaj jampistapis qhesachashasqayta yachanichu?

  • ¿Imaynatataj doctorman niyman yawarmanta orqhosqa juchʼuy imitasniyoj jampiswan jampichikuyta atisqayta chayri mana atisqayta?

Imaynatachus jampichikunamanta. Cristianosqa mana yawarninchejta wajkunaman qonchejchu, nitaj saqenchejchu yawarninchejta niraj operachikushajtinchej orqhoytawan waqaychanankuta. Jinapis doctoresqa wakin imasmanta jampinawanchejpaj waj imastawan yawarninchejwan ruwanku. Ajinata doctores ruwajtinkoqa, ichapis mana chay ratochu yawarninchejta kutiykuchipuwasunman. Chayrayku sapa uj ajllanan tiyan imatachus yawarninwan ruwanankuta operachikushajtin, yawarmanta analisista ruwachikushajtin chayri ima tratamientotapis ruwachikushajtin. (Astawan yachakunaykipajqa Mana yawarllawan operayqa facillla, aswan sumaj, aswan segurotajnisqa videota qhawariy).

Doctoresqa uj onqosqata operayta qallarishaspaña yawarninta chʼuwayachinku, chaytataj hemodilución sutiwan rejsikun. Chayta ruwanankupajtaj, onqosqamanta yawarta orqhonku, chantá suerosta onqosqaman churaykunku, ajinamanta onqosqaj yawarnenqa aswan chʼuwallaña. Chantá doctoresqa onqosqata operashaspa chayri operayta tukuytawan, orqhosqanku yawarta kutiykuchipunku.

Doctoresqa uj onqosqata operashaspa wakin aparatoswan yawarninta chʼonqachinku, chaytataj recuperación de sangre sutiwan rejsikun. Chantá chay chʼonqachisqanku yawarta llimphuchanku. Chaymantataj operashaspa chayri operayta tukuytawan chay yawarta onqosqaman kutiykuchipunku.

Hemodilución nisqata, recuperación de sangre nisqatapis, mana tukuy doctoreschu kikinta ruwanku. Chayrayku niraj operachikushaspa, niraj analisista ruwachikushaspa, niraj uj tratamientota ruwashaspa, sumajtaraj yachananchej tiyan imatachus yawarninchejwan ruwakunanta.

Chayrayku allin kanman ñaupajta tapurikunanchej:

  • Sichus yawarniyta orqhowanqanku, nitaj chay ratochu kutiykuchipuwanqanku chayqa, ¿sonqoy juchachawanqachu watejmanta chay yawarniyta kutiykuchipuwajtinku chayri manachu? (Deuteronomio 12:23, 24).

  • ¿Sonqoy juchachawanmanchu doctores yawarniyman waj imasta churaykuspa, chayri yawarniymanta waj imasta orqhospa watejmanta churaykapuwajtinku chayri chaywan uj tratamientota ruwawajtinku?

  • Yawarniywan mana imatapis ruwakunanta nispa, ¿yachanichu análisis de sangre, hemodiálisis nisqata, yawarniyta maquinaswan llimphuchanankutapis qhesachasqayta?

Niraj yawarmanta orqhosqa juchʼuy imasniyoj jampiswan jampichikushaspa, chayri niraj uj tratamientota ruwashaspa Jehová Diosmanta yanapata mañakunanchej tiyan. Chantapis chaymanta parlaj imasta maskʼasunman imaynatachus jampichikunata yachanapaj (Santiago 1:5, 6). Chantá Bibliamanta yachakusqanchejman jina ajllananchej tiyan imaynatachus jampichikunata. Mana wajkunata tapuykachanachu tiyan: “¿Imatataj ruwawaj ajinapi rikukuspa?”, nispa. Chantapis mana ni pi ninawanchejchu tiyan, imaynatachus jampichikunanchejta (Romanos 14:12; Gálatas 6:5).

Capítulo 7, párrafo 11

 22. LLIMPHU KAUSAY

Llimphu kausayniyoj kanapajqa yuyayninchej, parlasqanchej, ruwasqanchej ima llimphu kanan tiyan. Jehová Diosqa kamachiwanchej mana khuchichakuy juchapi urmanata (Proverbios 1:10; 3:1). Niraj sajra imasta ruwayman tanqasqa kashaspa, kallpachakuna tiyan Diospa kamachiykunasninta kasukunapaj. Chantapis sajra imaspi mana yuyanapajqa Diosmanta yanapata mañakuna tiyan, imaschus khuchichakuy juchapi urmanapaj tanqawasun chay imastapis qhesachana (1 Corintios 6:9, 10, 18; Efesios 5:5).

Capítulo 8, párrafo 11

 23. MILLAY KAUSAYPI PURIYMANTA, MILLAY IMASTA RUWAYMANTAWAN

‘Millay kausaypi purej’ runaqa parlasqanwan chayri ruwasqanwan Diospa leyesninta pisipaj qhawasqanta rikuchin. Chay imasta ruwasqanmantataj chay runaqa mana pʼenqakunchu. Sichus pillapis congregacionpi ajinata purin chayqa, ancianos payta juzganankupaj tantakunanku tiyan. Chantapis Bibliaqa ‘millay imasta ruwaymanta’ parlallantaj. Chaymanta parlaspataj tukuy laya millay imasmanta parlashan. Pillapis congregacionpi millay imastapuni ruwan chayqa, ichapis ancianos payta juzganankupaj tantakunanku kanqa (Gálatas 5:19-21; Efesios 4:19; astawan yachanaykipaj La Atalaya del 15 de julio de 2006 revistapi, “Preguntas de los lectores” nisqata leeriy).

Capítulo 9, párrafo 7; capítulo 12, párrafo 10

 24. MASTURBACIÓN

Jehová Diosqa munarqa casarasqas munanakusqankurayku qhariwarmi jina puñuykunankuta. Pillapis masturbakun chayqa, qhariwarmi jina puñuykuyta pisipaj qhawan. Imajtinchus uj qhari chayri uj warmi masturbakuspaqa qʼoñirikuspa jispʼananta llujchikun chayri qhaqokun qhariwarmi jina puñuykushasqanta yuyananpaj. Chaytaj Diospa ñaupaqenpi chʼichipaj qhawasqa, paymantataj karunchawasunman. Masturbakojqa millay imasta ruwayta munanman, qhariwarmi jina puñuykuytapis manaña Dios jinachu qhawanman (Colosenses 3:5). Masturbación viciota mana saqeyta atishankichu chayqa, chayta saqenaykipaj kallpachakullaypuni (Salmo 86:5; 1 Juan 3:20). Jehová Diosmanta tukuy sonqo mañakuy chay viciota saqenaykipaj. Mana sajra imaspi yuyanaykipajtaj, ama millay imasta, pornografiata ima qhawaychu. Chantapis Diospa leyesninta kasukoj amigoykiwan parlariy. Jovenllaraj kanki chaytaj tatasniyki Diosta yupaychajtinkoqa, paykunamanta mayqellanwanpis parlariy (Proverbios 1:8, 9; 1 Tesalonicenses 5:14; Tito 2:3-5). Jehová Diosqa llimphu kausayniyoj kanapaj mayta kallpachakusqanchejta allinpaj qhawan (Salmo 51:17; Isaías 1:18).

Capítulo 9, párrafo 9

 25. ASHKHASWAN CASARAKOJKUNA

Wakin runasqa ashkha warmisniyoj chayri ashkha qosasniyoj kanku. Jehová Diosqa qhariwarmi kausayta rikhuricherqa, uj qhariwan uj warmillawan ujchasqa kanankupaj. Unay tiempopitaj, Jehová Diosqa Israel nacionpi wakin qharista ashkha warmisniyoj kanankuta saqellarqa. Jinapis mana chaypajchu qhariwarmi kausayta rikhuricherqa. Chayrayku kunanqa Jehová Dios manaña saqenchu uj runa ashkha warmisniyoj kananta. Uj qhareqa uj warmiyojlla kanan tiyan. Uj warmipis uj qosayojlla kanan tiyan (Mateo 19:9; 1 Timoteo 3:2).

Capítulo 10, párrafo 12

 26. DIVORCIAKUYMANTA, SEPARAKUYMANTAWAN

Jehová Diosqa munarqa qhariwarmis wiñaypaj khuska kanankuta (Génesis 2:24; Malaquías 2:15, 16; Mateo 19:3-6; 1 Corintios 7:39). Payqa qhariwarmis divorciakunankuta saqen paykunamanta ujnin qhenchachakojtillan. Chantapis Jehová Diosqa mana juchayoj kajta saqen divorciakunantachus manachus ajllananta (Mateo 19:9).

Wakin cristianosqa warminkumanta chayri qosankumanta separakorqanku ni mayqenninku qhenchachakojtinkupis (1 Corintios 7:11). Chayrayku kunan qhawarinachej imas kajtillanchus uj cristiano separakuyta atisqanta.

  • Qosa mana familiata uywayta munajtin. Qosa familianpaj mikhunata mana churayta munajtin, nitaj qolqetapis qoyta munajtin separakuyta atinkuman (1 Timoteo 5:8).

  • Qhari chayri warmi anchata maqajtin. Uj qhari warminta anchata maqajtin manachayri uj warmi qosanta maqajtin, sufrej warmi chayri sufrej qosa separakuyta atinman kausaynin wañuy patapi kasqanrayku (Gálatas 5:19-21).

  • Jehová Diosta mana yupaychajta saqejtin. Ichapis qosa chayri warmi tukuy imata ruwanman qosan chayri warmin mana Jehová Diosta yupaychananpaj (Hechos 5:29).

Capítulo 11, párrafo 19

 27. “ALLINTA RUWANKI” NINA, KALLPACHANA IMA

Tukuypis necesitanchej “allinta ruwanki” ninawanchejta, kallpachanawanchejta ima (Proverbios 12:25; 16:24). Kallpachanakunapaj, sonqochanakunapaj imaqa kʼachamanta parlapayanakuna. Ajinamantataj hermanosta yanapasun problemasta aguantanankupaj, Jehová Diostataj sirvinallankupajpuni (Proverbios 12:18; Filipenses 2:1-4). Pillapis manchay llakisqa kashan chayqa, willariwasqanchejta sumajta uyarina tiyan, imaynachus kashasqanta entiendenapajtaj kallpachakuna tiyan. Ajinamantataj yanapariyta atisunchej (Santiago 1:19). Chayrayku tukuy hermanosta rejsinaykipaj mayta kallpachakuy. Ajinamantataj Jehová Dioswan yanapachikunankupaj yanapanki. Imajtinchus “paymin may khuyakuyniyoj Tata, tukuy imapi sonqochaj Diostaj” (2 Corintios 1:3, 4; 1 Tesalonicenses 5:11).

Capítulo 12, párrafo 16

 28. CASAMIENTO

Bibliaqa mana ninchu imaynatachus uj casamientota ruwanata. Sapa lugarpi costumbresqa mana kikinchu, nillataj leyespis (Génesis 24:67; Mateo 1:24; 25:10; Lucas 14:8). Casarakojkuna Diospa ñaupaqenpi imatachus ninakusqankoqa, aswan sumaj casamiento fiestamanta nisqaqa. Ashkha casarakojkunaqa familiaresninkuta, amigosninkuta ima wajyarikunku casarakushaspa imatachus ninakusqankuta uyarinankupaj. Chantapis uj ancianota ninku casarakushajtinku uj discursota qonanta. Casarakojkunaqa uj fiestata ruwanankutachus manachus ajllananku tiyan, fiestata ruwananku kajtintaj, imaynatachus ruwanankuta qhawarikunanku tiyan (Lucas 14:28; Juan 2:1-11). Tukuy ima ruwasqankutaj Jehová Diosta jatunchanan tiyan (Génesis 2:18-24; Mateo 19:5, 6). Bibliaj yuyaychaykunasnintaj, tukuy imata sumajta ruwanankupaj yanapanman (1 Juan 2:16, 17). Casamientonkupi ima tragollapis kananta munanku chayqa, allin kanman chayta qhawarinanpaj uj hermanota churananku (Proverbios 20:1; Efesios 5:18). Chantapis casamientonkupi música chayri waj imas kananta munanku chayqa, sumajta qhawarinanku tiyan chay imas Jehová Diosta jatunchananpaj jina kananpaj. Casarakojkunaqa Dioswan allinpi kasqankupi, munanakusqankupi ima yuyananku tiyan, manataj casamiento fiestallapichu (Proverbios 18:22; kaymanta astawan yachakuyta atinki La Atalaya del 15 de octubre de 2006 revistaj 18-31 paginasninpi).

Capítulo 13, párrafo 18

 29. IMATAPIS SUMAJTA RUWANAPAJ

Tukuy imatapis Bibliaj nisqanman jinapuni ruwayta munanchej. Mana testigo qosayoj hermanamanta parlarina. Ichapis chay hermanataqa qosan familiaresninpaman mikhoj pusayta munanman fiesta diapuni. Chay hermana kaspa, ¿imatataj ruwawaj? Chayman rinaykeqa qanmanta kashan. Rinki chaytaj, ichá qosaykiman willarinayki kanqa chay fiestapi Bibliaj nisqanman churanakoj costumbresta ruwajtinku, chayta mana ruwanaykita. Chantapis ama wajkunata pantachinaykipaj, allin kanman piensarinayki niraj chay fiestaman rishaspa (1 Corintios 8:9; 10:23, 24). Ajinallatataj mana testigo warmiyoj hermanospis ruwananku tiyan.

Ichapis Navidad diaspi chayri waj fiestaspi patronniyki uj regalota qoyta munasunkiman. Chayta japʼikunaykeqa qanmanta kashan. Japʼikunaykitachus manachus yachanaykipajqa, ima yuyaywanchus chayta patronniyki qoshasusqanpi piensariy. Patronniykeqa ichá fiestaj costumbren kasqanrayku chayta qoyta munasunkiman, chayri ichapis paypaj trabajasqaykiraykulla qoyta munasunkiman. Chayrayku allin kanman tukuy kaykunapi piensarinayki qoyta munasusqan regalota japʼikunaykitachus manachus yachanaykipaj.

Chantapis ichá Navidad diaspuni pillapis uj regalota qoyta munaspa nisunkiman: “Yachani Navidadta mana ruwasqaykita. Jinapis kaysitullata jaywariyta munayki”, nispa. Ichapis kʼacha kasqanrayku chayta jaywarisunkiman. Jinapis niraj chay regalota japʼikushaspa, sumajta piensariy. Ichapis pruebaman churasuyta munaspa chayri chay fiestata ruwanaykita munaspa uj regalota jaywasunkuman. Chaypi piensariytawan, qhawariy chay regalota japʼikunaykitachus manachus. Imaraykuchus mana munanchejchu imata ruwasqanchejmantapis sonqonchej juchachanawanchejta, Jehová Diostataj kasukuyta munanchej (Hechos 23:1).

Capítulo 13, párrafo 22

 30. NEGOCIOSMANTA, DEMANDASMANTAWAN

Pillawanpis phiñanakuspa chay rato kʼachallamanta allinchaspaqa, mana jatuchaj problemaspi rikukusunchu (Mateo 5:23-26). Jehová Diosta jatunchay, congregacionpitaj ujchasqa kananchej aswan ñaupajpi kanan tiyan (Juan 13:34, 35; 1 Corintios 13:4, 5).

Hermanospura uj negociopi problemasniyoj kaspaqa, allin kanman chayta mana demandanakuspalla allinchana. Apóstol Pabloqa cristianosman yuyaycharqa juezkunaman quejakoj rinankumantaqa imatachus ruwanankuta (1 Corintios 6:1-8). Uj hermano waj hermanowan demandanakuspaqa Jehová Diosta pisipaj qhawachinkuman, jinallataj congregaciontapis. Bibliaqa niwanchej imatachus ruwanata uj problemata allinchanapaj (Mateo 18:15-17). Ichá uj hermano waj hermanota qhasimanta tumpanman chayri engañanman. Ima problema kajtinpis ñaupajta sapallankupi allinchanankupaj kallpachakunanku tiyan. Mana allinchaspatajrí uj hermanowan chayri iskay hermanoswan yanapachikunkuman. Manapuni allinchajtinkutaj recién ancianosman willakunkuman problemankuta allinchaysinankupaj. Ancianosqa Bibliaj yuyaychaykunasninwan yanapachikuspa chay problemapi kaj hermanosta yanapanqanku allillanmanta chay problemata allinchanankupaj. Chay hermanosmanta mayqellanpis mana Bibliaj yuyaychaykunasninta kasukuyta munajtenqa, ichapis ancianos chay hermanota juzganankupaj tantakunanku kanqa.

Wakin kutisqa ley nisqanman jina wakin problemasta allinchanapaj juezkunamanpuni rina tiyan. Chaykunamanta wakenqa kanman divorcio, wawas piwanchus quedakunankumanta demandas, pensiones, seguros nisqa pagakunanmanta, negocios fracasasqanmanta, testamentosta valechinamanta demandas. Chaykunatataj juezkunajman rispa allillanmanta allinchasunman. Chayta ruwaspataj mana Pabloj yuyaychasqanman churanakushanchejchu.

Chantapis pillatapis violajtinku, wawasta abusajtinku, runasta maqajtinku, suwakojtinku, chayri runasta wañuchejtinku chay imasmanta autoridadesman denunciaspaqa, mana apóstol Pabloj yuyaychasqanman churanakushanchejchu.

Capítulo 14, párrafo 14

 31. SATANASQA PAY JINA YUYANATA MUNAN

Satanasqa Adanpa tiemponmantapacha runasta pantachiyta munarqa (Génesis 3:1-6; Apocalipsis 12:9). Payqa yachan pay jina yuyajtinchej mana allin imasta ruwanata (2 Corintios 4:4; Santiago 1:14, 15). Satanasqa pay jina yuyanapaj politicamanta, religionmanta, negociosmanta, kusirikunamanta, universidadesman rinamanta, waj imasmantawan valekun. Ajinamantataj mana allin imasta allinpaj qhawachin (Juan 14:30; 1 Juan 5:19).

Satanasqa yachan pisi tiempollaña runasta engañananpaj kasqanta. Chayrayku tukuy imata ruwashan ashkha runasta engañananpaj. Astawantaj noqanchejta engañayta munawanchej (Apocalipsis 12:12). Mana allinta qhawarikojtinchejqa, pisimanta pisi yuyayninchejta chʼichichanman (1 Corintios 10:12). Casado kausaymanta parlarina. Jehová Diosqa casado kausay wiñaypaj kananta munan (Mateo 19:5, 6, 9). Jinapis ashkha runasqa yuyanku casarakoyqa uj tiempollapaj kasqanta. Chantapis películas, telepi programas imaqa, rikuchin ajinata yuyay allillan kasqanta. Jinapis mana kay mundomanta runas jinachu casado kausayta qhawana tiyan.

Chantapis Satanasqa yuyachiyta munawanchej imatapis sapallanchejmanta ruwayta atisqanchejta (2 Timoteo 3:4). Mana qhawarikusunchu chayqa, manaña Diospa churasqan runasta kasukusunmanchu. Ichapis uj hermanoqa manaña ancianoswan yanapachikuyta munanmanchu (Hebreos 12:5). Chayri ichapis uj hermana manaña allinpajchu qhawanman familiapi uma kananpaj qharita Dios churasqanta (1 Corintios 11:3).

Manapuni saqenanchejchu tiyan, Kuraj Supay munasqanman jina yuyachinawanchejta. Astawanpis Jehová Dios jina yuyananchej tiyan, yuyayninchejtaj “cielopi kaj imasllapipuni” kanan tiyan (Colosenses 3:2; 2 Corintios 2:11).

Capítulo 16, párrafo 9

 32. TRATAMIENTOS

Tukuypis sanitos kayta munanchej, onqoykuspataj doctoreswan sumajta jampichikuyta munanchej (Isaías 38:21; Marcos 5:25, 26; Lucas 10:34). Doctores, waj runas ima imaymana tratamientosta ruwanku. Uj tratamientota ajllanapajqa Bibliaj yuyaychaykunasninwan yanapachikuna. Chantapis mana qonqanachu Diospa Gobiernollan onqoykunata chinkachinanta. Chayrayku mana anchata onqoynillanchejpi yuyanachu. Chayta ruwaspaqa Diosta manaña tukuy sonqochu yupaychasunman (Isaías 33:24; 1 Timoteo 4:16).

Sumajta qhawarikuna tiyan. Uj tratamiento layqerioswan chajrusqa kasqanta reparaspataj, mana chay tratamientota ruwanachu tiyan (Deuteronomio 18:10-12; Isaías 1:13). Chayrayku niraj uj tratamientota ruwashaspa chayri niraj uj jampita tomashaspa allintaraj yachananchej tiyan chaykunamanta. Imaraykuchus ichapis layqerioswan chajrusqa kanman (Proverbios 14:15). Satanás layqerioswan chajrusqa imasman urmachiyta munawanchej. Chayrayku ichapis yuyasqanchejman jina uj tratamiento layqerioswan chajrusqa kaspa jinan chayqa, aswan allin kanman ama chay tratamientota ruwananchej (1 Pedro 5:8).

Capítulo 16, párrafo 18

^ párr. 98 Wakin doctoresqa ninku, glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas, plasma ima manaña yawarchu kasqanta. Chayrayku ichapis doctorman ninayki kanqa: “Mana yawarta churachikuyta munanichu, nillataj churachikuyta munanichu glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas, plasma nisqatapis”, nispa.