Ir al contenido

Ir al índice

22 YACHAQANA

Diosqa Reinonnejta munayninta Jallpʼapi juntʼan

Diosqa Reinonnejta munayninta Jallpʼapi juntʼan

KAY YACHAQANAQA

Dios Reinonnejta runaspaj, Jallpʼapaj ima munayninta juntʼasqanta yachachiwanchej

1, 2. 1) ¿Imaraykutaj wakin kuti Paraíso qayllapiña kashasqanta mana reparayta atillanchejchu? 2) ¿Imataj Diospa nisqasninpi creesqanchejta kallpachanqa?

 UJ HERMANO llankʼayninmanta may saykʼusqa tantakuyman chayan. Patronnenqa ashkha imasta kamacherqa, chantapis familianta uywananmanta, warmin onqosqa kashasqanmanta ima llakisqa kashan. Tantakuypi takiykunata uyarisqanqa, sonqonta tiyaykurichin, hermanosninwan khuska Tantakuna Wasipi kashasqanmantataj kusirikun. Chay takeyqa Paraisomanta, chaypi nisqantaj chaypiñapis kashanman jina yuyachin. Chantapis chay hermanomanqa chay takiy mayta gustan, familianwan khuska takirisqanman jinataj, llakisqa kashaspapis llakiyninmanta qonqapun.

2 ¿Qanpis tantakuypi kashaspa llakiyniykimanta qonqaporqankichu? Tukuychá ajinapuni kasqanta nisunman. Chaywanpis, wakin kuteqa sinchʼi llakiykuna kasqanrayku, Paraíso qayllapiña kashasqanta mana reparayta atillanchejchu. Chantapis “manchay sajra pʼunchaykuna[pi]” kausakunchej, chaytaj mana paraíso jinachu (2 Tim. 3:1). ¿Imataj yanapawasun chay Paraíso kananpipuni yuyanapaj? ¿Imaynatá yachanchej tumpamantawan Diospa Reinon Jallpʼata kamachinanta? Chay tapuykunaman kutichinapajqa, ñaupa tiempomanta Jehovaj kamachisnin wakin profeciasta juntʼakojta rikusqankuta ukhuncharisun. Chantapis imaynatachus chay profecías, waj profeciaspis kay tiempopi juntʼakushasqanta sutʼincharisun. Chaykunaqa creeyninchejta kallpachanqa, chantataj aswan qhepaman imaynatachus juntʼakunanta ukhuncharisun.

¿Imaynatá Jehová nisqanta ñaupa tiempopi juntʼarqa?

3. ¿Imataj judiosta Babiloniapi kashajtinku kallpacharqa?

3 Jesús niraj jamushajtin 600-501 watas chaynejpi judíos Babiloniapi kashajtinku, imaynachus kausayninku kasqanpi tʼukurina. Ashkha judíos chaypi wiñakorqanku, kausaytaj llakiy karqa. Imaraykuchus babiloniosqa judiosta asipayaj kanku Jehovapi creesqankurayku (Sal. 137:1-3). Chaywanpis watasta Jehovapi suyakullarqankupuni. Jehovaqa paykunaman nerqa watejmanta Judá jallpʼaman kutipunankuta, chaypitaj sumajta kausakunankuta. Chay jallpʼankoqa Edén huertaman rijchʼakunanta ima nerqa. Arí, uj paraíso jina kanan karqa (Isaías 51:3 leey). Diosqa chayta nerqa llajtanta kallpachananpaj, mana iskayrayanankupajtaj. Kunanqa wakin profeciasta ukhuncharina.

4. ¿Imaynata kausakunankutataj Jehová judiosman nerqa?

4 Mana manchachikuy kanqachu. Judiosqa, mana uj kʼacha paraisomanpunichu kutinanku karqa, manaqa karu jallpʼaman mayqenchus 70 watastaña saqerasqa karqa, wakillantaj rejserqanku. Chay tiempopeqa, leones, atojkuna, tigres, waj phiña animalespiwan chay lugarpi karqa. Tatasqa, ichapis llakikoj kanku jinata nispa: “¿Warmiyta, wawasniyta ima jarkʼayta atisajchu? ¿Imataj ovejasniywan, wakasniywanpis kanqari?”, nispa. Runasqa llakikunallankuta llakikusharqanku. Chaywanpis, Isaías 11:6-9 (leey) versiculospi Dios nisqanqa maytachá sonqocharqa. Diosqa chayta nispa cheqa sonqo judiosta, uywasninkuta ima jarkʼananta nisharqa. León pastota mikhonqa nispaqa, phiña animales, uywasninkuta mana imananankumanta parlasharqa, chayrayku mana manchachikunankuchu karqa. Jehovaqa nerqa llajtan jarkʼasqa kananta, Judá jallpʼaj orqosninpi, chʼin pampasninpipis (Eze. 34:25).

5. ¿Ima profeciastaj judiosta kallpacharqa Jehová ni imata pisichinanpi atienekunankupaj?

5 Ni ima pisenqachu. Judiosqa waj imasmanta llakikullarqankutajchá. Ichapis tapukorqanku: “Kutispaña, ¿imaynatá familiayta uywasaj? ¿Maypí tiyakusqayku? ¿Imapí llankʼasaj? ¿Babiloniospa atiyninpi kaymanta aswan allinchu kanqa?”, nispa. Jehovaqa, ajina llakisqa kashajtinku ashkha profeciasnejta sonqocharqa. Paykunaman nerqa, parachimunanta chaytaj tarpusqankuta sumajta poqochinanta (Isa. 30:23). ¿Wasita, llankʼayta ima, qollanmantajchu karqa? Jehová nerqa: “Wasista ruwakuspa, tiyakonqanku. Uva huertasta churanqanku, poqoynintataj mikhonqanku. Wasistaqa mana wajkunalla tiyakunankupajchu ruwanqanku, jinallataj uva huertastapis mana wajkuna mikhunankupajchu churanqanku”, nispa (Isa. 65:21, 22).Rikunchej jina, kutipusqanku jallpʼapi kausayqa, aswan sumaj kanman karqa, Babiloniamanta nisqaqa. Chaywanpis israelitasqa, waj chʼampaypi rikukusqankurayku presochasqa kasharqanku. ¿Chay chʼampay allinchakunmanchu karqa?

6. 1) ¿Imayna onqoyniyojtaj israelitas karqanku? 2) ¿Imata ruwanantataj Jehová nerqa jallpʼankuman kutipojkunapaj?

6 Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqas. Diospa llajtanqa, niraj presochasqa kashaspa Diosta yupaychayninpi mana allinchu kasharqa. Chayrayku Jehová profeta Isaiasnejta nerqa: “[Llajtaypa] uma[nqa] nanasqa, tukuy cuerpo[n]pis llawchʼipacha”, nispa (Isa. 1:5). Judiosqa, Diospa ñaupaqenpi ninrisninku wisqʼaykusqa jina, ñawisninkupis ciegoyachisqa jina kasharqanku. Imaraykuchus Jehová yuyaychasqanta mana uyariyta munarqankuchu, ñawisninkutapis wisqʼaykorqanku, kʼanchayta jina rikuchisqanta mana rikunankupaj (Isa. 6:10; Jer. 5:21; Eze. 12:2). Jallpʼankuman kutispa ajinallapuni kankuman karqa chay, ¿imatá suyakunkuman karqa? ¿Diospa bendicionninta japʼiyta atinkumanchu karqa? Jinapis Dios kayta nerqa: “Chaypacha libromanta leesqa palabrasta joqʼaras uyarenqanku; ciegospis laqha ukhupi kaspa, sutʼita rikonqanku”. Chaytaj paykunata kallpacharqa (Isa. 29:18). Arí, Jehovaqa, pesachikoj llajtanta onqosqa jina kasqanmanta sanoyachinman karqa. Kasukullajtinpunitaj, Jehová yuyaychanman karqa, tukuy imapitaj yanapanman karqa.

7. ¿Imaynatataj Dios nisqasninta judiospaj juntʼarqa, imaraykutaj chaypi tʼukuriy creeyninchejta kallpachan?

7 ¿Jehová nisqanta juntʼarqachu? Arí. Imaraykuchus jallpʼankuman kutipoj judiosqa, mana manchachikuspa, tukuy ima patapi, Diospa ñaupaqenpipis allinpaj qhawasqas kausakorqanku. Diosqa, chay qayllapi kaj aswan atiyniyoj llajtasmanta jarkʼarqa, phiña animalesmantapis uywasninkuta jarkʼarqa. Judiosqa, Isaías, Jeremías, Ezequiel, waj profetas ima, qhelqasqankuta mana tukuynintachu juntʼakojta rikorqanku. Jinapis, imastachus rikusqankumanta kusisqa kasharqanku, chayllatataj necesitarqanku. Jehová llajtanrayku ñaupa tiempopi imastachus ruwasqanpi tʼukureyqa, creeyninchejta kallpachan. Chay profecías juntʼakuyta qallarisqanqa may sumajpuni karqa. Chayrayku tukuynin juntʼakojtenqa aswan sumajrajchá kanqa. Kunanqa noqanchejrayku imatachus Dios kay tiempopi ruwasqanta qhawarina.

¿Imaynatá Jehová nisqanta kay tiempopi juntʼashan?

8. ¿Maypitaj Diospa llajtan kashan? Sutʼinchay.

8 Jehovaj llajtanqa mana uj llajtapunichu, nitaj uj lugarpipunichu kashan. Astawanpis ajllasqa cristianos Diospa mosoj llajtan kanku, “Diospa nacionnin Israel” (Gál. 6:16). Waj ovejasmanta kajkunataj, paykunawan khuska uj llajtapi jinalla kausakunku, nisunman Diosta yupaychanku, chaytataj kausayninkupi ñaupajman churanku (Juan 10:16; Isa. 66:8). Ajinamanta Dios, Edén huertapi jina tukuy imapis kananta nisqan juntʼakun. Wakinmanta parlarina.

9, 10. 1) ¿Imaynatataj kay tiempopi Isaías 11:6-9 versículos juntʼakushan? 2) ¿Imataj rikuchin Diospa llajtan sonqo tiyasqa kashasqanta?

9 Mana manchachikuy kanqachu. Isaías 11:6-9 versiculospi nin, runaswan uywasninkuwan mana phiña animalesta manchachikunankuta, nitaj phiña animalespis paykunata manchachinankuta. ¿Chay profecía kay tiempopi juntʼakushanchu? Arí. ¿Imaynamantá? Jisqʼon versiculopeqa, imaraykuchus chay animales mana ima sajratapis ruwanankumanta parlan. Chaypi nin: “Tukuy jallpʼaqa Tata Diosta rejsiywan juntʼa kanqa, imaynatachus mama qochaman yaku juntʼaykun, ajinata”. ¿Animaleschu Jehová Diosta rejsispa kʼachasman tukunkuman karqa? Mana. Astawanpis runas, Diosta rejsispa kʼachaman tukunku, paymanta yachakuspataj llampʼu sonqos kanku. Chaytaj kay tiempopi juntʼakushan, imajtinchus paraisopi jinaña kausakunku. Chantapis Diospa Reinonpa kamachiyninpi, cristianosqa manaña phiñakoj runas kayta, hermanoswanpis allinta kausakuyta yachakushanku.

10 Kay libropeqa yachakunchej, imaraykuchus mana kay pachaj imasninman chhapukunanchej kasqanta, chayraykutaj qhatiykachasqa kasqanchejta. Kay sajra pachapi kausakuspapis, ashkha runas uj llajta jinalla kasqanku, paykunataj mana ima sajratapis ruwayta munasqanku, ¿manachu tʼukunapaj? Chaytaj rikuchin, Diospa Reinonpa kamachiyninpi kajkunaqa, Isaías nisqanman jina sonqo tiyasqa kausakushasqankuta. Jesusqa nerqa yachachisqasnin munanakusqankurayku rejsisqa kanankuta (Juan 13:34, 35). Qotuchakuypitaj “allin kamachi” yuyayniyojnejta, llampʼu sonqo kayta, kʼachas kaytataj yachachishawanchej (Mat. 24:45-47).

11, 12. 1) ¿Imayna yarqhaytaj Jallpʼapi tiyan? 2) ¿Imaynatá Jehová llajtanta chay yarqhaymanta jarkʼan?

11 Ni ima pisenqachu. Kay pachapi runasqa, Diosmanta yachakunankumanta yarqhasqa jina kashanku, Biblia chaymanta kayta nerqa: “Tata Diosqa nillantaj: Chayamonqa pʼunchaykuna, chay pʼunchaytataj yarqhayta kay pachaman apachimusaj; mana tʼantamanta yarqhaytachu, nitaj yakumanta chʼakiytachu, manachayqa Diospa palabranta uyarinamanta yarqhayta”, nispa (Amós 8:11). ¿Diospa Reinonpi llajtayojkuna jina kajkunarí? ¿Paykunapis yarqhasqallatajchu kashanku? Mana. Jehovaqa llajtan, enemigosninmanta nisqaqa mana yarqhasqachu kananmanta kayta nerqa: “Kamachisneyqa sumajta mikhonqanku, qankunatajrí yarqhaymanta wañunkichej. Kamachisneyqa sumaj yakusta ujyanqanku, qankunatajrí yaku chʼakiywan wañunkichej. Kamachisneyqa kusikonqanku, qankunatajrí may pʼenqachisqa kankichej”, nispa (Isa. 65:13). ¿Rikunkichu chay juntʼakusqanta?

12 Diosqa, kay tiempopi paymanta yachakunapaj may chhika imasta qowanchej: publicacionesta, uyarinapaj grabasqasta, videosta, tantakuykunata, jatun tantakuykunata, Internetpi jw.org nisqapi ashkha yachachiykunata. Arí, Diosmanta yachachiykunaqa may chhika mikhuna jina kapuwanchej, kay pachapi runas chʼin pampapi jina kashajtinkupis (Eze. 47:1-12; Joel 3:18). ¿Kusikunkichu sapa pʼunchay Jehová nisqanta juntʼashasqanta rikuspa? ¿Chaykunawan mikhunawan jina kallpachasqa kanaykipaj kallpachakushankichu?

Qotuchakuy yanapawanchej mana yarqhasqas jina kananchejpaj, mana manchachikunanchejpaj, Diospa ñaupaqenpitaj allinpaj qhawasqa kananchejpaj

13. ¿Pillatapis rikorqankichu ninrisnin kicharikushajta, ciegotataj qhawatatashajta? Sutʼinchay.

13 Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqas. Kay tiempo runasqa, Diospa ñaupaqenpi, ninrisninku wisqʼaykusqa jina, ñawisninkupis ciegoyachisqa jina kashanku (2 Cor. 4: 3, 4). Jinapis Cristoqa Jallpʼantinpi runasta jampishan. ¿Pillatapis rikorqankichu ninrisnin kicharikushajta, ciegotapis qhawatatashajta? Pillatapis Diospa Palabranmanta yachakusqanta, llulla yachachiykunatataj qhesachasqanta rikorqanki chayqa, kay profecía juntʼakushasqanta rikunki: “Chaypacha libromanta leesqa palabrasta joqʼaras uyarenqanku; ciegospis laqha ukhupi kaspa, sutʼita rikonqanku” (Isa. 29:18). Sapa wata Jallpʼantinpi may chhika runas, onqosqa jina kashasqankupaj jampita tarinku. Sapa runa Jatun Babiloniamanta llojsipuspa, cheqa yupaychaymantaj yaykuspa, Diospa nisqan juntʼakusqantapuni rikuchin.

14. ¿Imapitaj tʼukurinanchej tiyan, creeyninchej kallpachasqa kananpaj?

14 Kay libroj yachaqanasnenqa rikuchin, Cristo yachachisqasninta kay qhepa pʼunchaypi paraisopi jina kanankupaj tantasqanta. May chhika bendicionesta japʼishasqanchejpi tʼukurina, jinamanta Diospa nisqasninmanta wakin manaraj juntʼakunchu chaykunapi, astawan atienekusun.

“Reinoyki jamuchun”

15. ¿Imaraykutaj Jallpʼa paraisoman tukunanta nisunman?

15 Jehovaqa qallariymantapacha, Jallpʼata uj paraisoman tukuchiyta munarqa. Adanta Evata ruwaytawan, paykunaman uj kʼacha lugarta qorqa, kamacherqataj kay pachaman juntʼanankuta, animalestapis qhawanankuta (Gén. 1:28). Chaywanpis Adanwan Evawanqa, Satanasta yanaparqanku, jinamanta tukuy runasman pantayta, juchata, wañuyta ima saqerqanku. Jinapis Diospa munaynenqa juntʼakonqapuni. Palabranqa juntʼakunpuni (Isaías 55:10, 11 leey). Chayrayku Adanpata Evajtawan mirayninkoqa Jallpʼaman juntʼaspa, Jallpʼata uj paraisoman tukuchenqanku, Jehovaj ruwasqasnintataj sumajta qhawanqanku. Chaypimá Jehová, Babiloniaman apasqa judiosman imatachus nisqan juntʼakonqa, payqa nerqa uj kʼacha paraíso kananta. Kunanqa imachus kananta qhawarina.

16. ¿Imatataj Biblia niwanchej aswan qhepaman mana manchachikuspa kausakunamanta?

16 Mana manchachikuy kanqachu. Isaías 11:6-9 versiculospi nisqanqa chaypachamá tukuynin juntʼakonqa. Qharis, warmis, wawas ima, maypipis kashaspa mana manchachikusunchu, ni animalesta nitaj runastapis. Mayman rispapis wasinchejpi jina kasun. Mayuspi, qochaspi, mama qochaspi ima waytʼayta atisun; lomasta, qʼomer pampastataj puriyta atisun. Tutayajtintaj, ni ima manchachiwasunchu. Ezequiel 34:25 versiculospi nisqanman jina, Diospa kamachisnenqa “chʼin pampaspi tiyak[onqanku], jinallataj orqospipis puñuk[onqanku]”.

17. ¿Imaraykutaj nisunman Diospa Reinon kamachishajtin ashkha mikhuna kananta?

17 Ni ima pisenqachu. May sumajpunichá kanqa, wajchayay, yarqhay ima manaña kajtenqa, nitaj mayqen gobiernoj yanapantapis necesitajtinchejqa. Diospa llajtanpi, Diosmanta yachachiykuna mikhuna jina ashkha kasqanqa, Rey Jesús kamachiyninpi kajkunata ni imamanta pisichinanta rikuchin. Chayta ruwayta atisqantataj Jesús Jallpʼapi kashaspa rikucherqa. Imajtinchus may chhika runasta pisi tʼantallawan, pisi challwasllawantaj sajsacherqa (Mat. 14:17, 18; 15:34-36; Mar. 8:19, 20). Diospa Reinon Jallpʼata kamachishajtenqa, ashkha profecías juntʼakonqa, kay profecía jina: “Chaypacha Señorqa parachimonqa tarpusqaykichejman, chay tarpusqaykichejtaj sumaj ashkhata poqonqa. Uywasniykichejqa sumaj pasto pampaspi michisqa kanqanku” (Isa. 30:23).

18, 19. 1) ¿Imaynatá Isaías 65:20-22 versiculospi profecía juntʼakonqa? 2) ¿Ima niyta munan “ayllusneyqa sachʼas jina kawsanqanku” nispa?

18 Ashkha runasqa, mana yuyallankupischu uj sumaj wasipi tiyakuyta chayri llankʼaspa kusisqa kayta. Kay sajra pachapi runasqa familiankuta uywanankupaj anchata llankʼaspapis pisita ganasqankuta reparanku. Qhapaj runastaj, astawan qhapajyanku. Chayrayku tʼukuriy imachus kananta kay profecía juntʼakojtin: “Chaypi wasista ruwakuspa, tiyakonqanku. Uva huertasta churanqanku, poqoynintataj mikhonqanku. Wasistaqa mana wajkunalla tiyakunankupajchu ruwanqanku, jinallataj uva huertastapis mana wajkuna mikhunankupajchu churanqanku. Ayllusneyqa sachʼas jina kawsanqanku. Jinamanta ajllasqasniypis makisninkoj tarpusqanta mikhurikonqanku” (Isa. 65:20-22).

19 ¿Ima niyta munan “ayllusneyqa sachʼas jina kawsanqanku” nispa? ¿Maykʼajllapis uj jatun sachʼaj qayllanpi sayarerqankichu? Ichá tʼukuchisorqa chay sachʼa may chhika unaytaña kausasqan. Ichapis abuelitosniykej tatasnin nacekusqankumanta aswan ñaupajmantaña wiñarqa. Chay sachʼaqa kallanqapuni, qan wañupuspa jallpʼaman tukojtiykiñapis. Jehovaqa may khuyakuyniyoj kasqanrayku, paraisopi unayta kausananchejta niwanchej (Sal. 37:11, 29). Unayta kausasqanchejrayku, may chhika watasta kausaj sachʼasqa tʼikas jinalla chʼakiponqanku. Imajtinchus, wiñaypaj kausasunchej.

20. ¿Imaraykutaj Diospa Reinonpa kamachiyninpi kajkuna ni imamanta onqonqankuchu?

20 Mana onqosunchu. Kay tiempopeqa, onqonanchejmanta chayri wañupunanchejmanta manchasqalla kausanchej. Tukuy juchasapa kasqanchejrayku, onqosqas jina kashanchej. Chaymantataj Jesuspa wañuynillan kacharichiwasunchej (Rom. 3:23; 6:23). Jesuspa Waranqa Watas Kamachiyninpi, Diospa cheqa sonqo kamachisninta, pisimanta pisi Jesuspa wañuynin yanapawasun. Jesuswan, 144.000 ajllasqa cristianoswan kamachishajtinku, herenciata jina juchata japʼisqanchejta chinkachenqanku. Watejmanta Isaiaspa kay profecian juntʼakonqa: “Mana pipis nenqachu: Onqosqa kani, nispaqa. Jinataj [Jallpʼapi] tiyakojkunaj juchasninku pampachasqa kanqa” (Isa. 33:24). Ni pí ciegoyanqachu, nitaj lojtʼuyanqachu (Isaías 35:5, 6 leey). Jesusqa, tukuy imaymana onqoyta jampenqa. Diospa Reinonpa kamachiyninpi kajkunaqa ni imamanta onqonqankuchu.

21. 1) ¿Imataj wañuywan kanqa? 2) ¿Imaraykutaj chayta yachay sonqochawanchej?

21 Chantá imataj kanqa, ¿onqoyrayku, jucharaykutaj wañuy kasqanwan? Wañoyqa qhepa kaj enemigo, tukuymantaj chayawanchej (1 Cor. 15:26). Chaywanpis Jehová Diosqa, wañuyta atipanqa. Isaías kayta nerqa: “Payqa wañuyta wiñaypaj chinkachenqa, tukuypa waqaynintataj Tukuy Atiyniyoj Tata Diosqa pichanqa”, nispa (Isa. 25:8). May sumaj, ¿icharí? Manaña kanqachu wañusqata velana wasis, nitaj panteones, nitaj llakiymanta waqaypis. Astawanpis kusiymanta waqarikusun, imajtinchus Jehová wañusqasta kausarichimonqa (Isaías 26:19 leey). Chaypachamá runasta wañuy llakichisqan chinkanqa.

22. ¿Imatataj Jesús kamachiyta tukuytawan ruwanqa?

22 Jesús waranqa watasta kamachiyta tukusqantawan, Diospa munaynin Jallpʼapi juntʼakonqaña, Cristotaj atiyta japʼisqanta Tatan Jehovaman qoponqa (1 Cor. 15:25-28). Chaymantataj runasqa, manaña juchayojchu kanqanku. Chantapis Satanás chinkay chinkay ukhumanta kacharichisqa kajtin, Diosman cheqa sonqo kasqankuta rikuchinankupaj wakichisqa kanqanku. Chantá Satanasta, tukuy payta qhatejkunatawan Cristo pʼaltarparenqa (Gén. 3:15; Apo. 20:3, 7-10). Chaywanpis Jehovata munakojkuna, paymantaj cheqa sonqo kajkunaqa wiñaypaj kausanqanku. Imaynapunichus kanantaqa Biblialla sutʼinchan. Chaypeqa nin cheqa sonqo qharis, warmis ima “Diospa kacharichisqa wawasninwan khuska jatun kusiypi” kanankuta (Rom. 8:21).

Dios runaspaj, Jallpʼapajpis imatachus munasqanqa Reinonpi juntʼakonqa

23, 24. 1) ¿Imaraykutaj ninchej Diospa nisqan juntʼakunantapuni? 2) ¿Imatataj qan ruwayta munanki?

23 Diospa nisqasnenqa, mana mosqoy jinallachu, nitaj niyllachu. Astawanqa juntʼakonqapuni. ¿Yuyarikunkichu kay libroj ñaupaj yachaqananpi yachakusqanchejta? Chaypeqa Jesuspa nisqanta ukhuncharqanchej. Payqa yachachisqasninman yachacherqa Jehovamanta ajinata mañakunankuta: “Reinoyki jamuchun, munayniykitaj ruwasqa kachun, imaynachus janaj pachapi, ajinallatataj kay pachapipis”, nispa (Mat. 6:9, 10). Diospa Reinonqa mana runaj yuyasqallanchu, manaqa kanpuni. Kunanpis janaj pachapi kamachishanña. Diospa Reinonqa, 100 watastaña Jehovaj nisqanta juntʼashan, chaytataj Diospa llajtanpi sutʼita rikunchej. Jallpʼata kamachimushajtintaj, Diospa tukuy nisqasnin juntʼakonqapuni.

24 Diospa Reinonqa jamonqapuni, Jehovaj tukuy nisqasnintaj juntʼakonqa. ¿Imaraykutaj chayta ninchej? ¡Imaraykuchus DIOSPA REINONQA KAMACHISHANÑA! Chayrayku kayta tapurikusunman: “¿Saqekunichu Diospa Reinon yanapanawanta?”, nispa. Wiñaypaj bendicionesta japʼinapajqa, kunanmantapacha Diospa Reinonpa kamachiyninpi kajkuna jina kausakunapaj kallpachakuna.