Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 5

‘Rikunki ima millay imastachus ruwashasqankuta’

‘Rikunki ima millay imastachus ruwashasqankuta’

EZEQUIEL 8:9

KAYTA YACHAKUSUN: Judá nacionmanta kajkunaqa santosta yupaycharqanku, millay kausayniyojtaj karqanku.

1-3. 1) ¿Imatataj Jehová Dios Ezequielman Jerusalén templopi rikuchiyta munarqa? 2) ¿Imaraykutaj chayta rikuchiyta munarqa? (2 tʼaqaj qallariyninta qhawariy).

 EZEQUIELQA sacerdotej wawan kasqanrayku, sumajta rejserqa Moisespa Leyninta. Jerusalenpi kaj templotapis sumajta rejserqa, chaypi Jehová Diosllata yupaychana kasqantapis yacharqa (Eze. 1:3; Mal. 2:7). Jinapis 612 watapi Jesús niraj jamushajtin, Diospa templonpi millay imasta ruwasharqanku, chaytaj Diosta yupaychajkunapajqa millay karqa, Ezequielpajpis.

2 Jehová Diosqa Ezequiel rikunanta munarqa templonpi millay imasta ruwashasqankuta Judamanta kurajkunaman willananpaj, paykunaqa preso apasqa judíos karqanku, Ezequielpa wasinpitaj kasharqanku (Ezequiel 8:1-4 leey; Eze. 11:24, 25; 20:1-3). Jehová Diosqa espíritu santonnejta, Ezequielman mosqoypi jina rikucherqa imachus templopi pasashasqanta. Ezequielpa wasenqa Babiloniamanta Tel-Abib llajtapi kasharqa, Kebar mayu kantupi. Chantá Ezequielqa mosqoypi jina Jerusalenkama chayarqa. Jerusalenqa Babiloniamanta karupi kasharqa inti yaykuy ladopi. Jehovaqa profetata temploman aparqa, ukhu patioj norte lado punkunman. Chaymanta qallarispataj tukuy templota rikucherqa. Chaytaqa ruwarqa mosqoypi jina rikuchispa.

3 Ezequielqa rikorqa Judá nacionmanta kajkuna tawa millay imasta ruwashasqankuta. ¿Imajtintaj mana Jehová Diosllatachu yupaychasharqanku? ¿Imatá yachakusunman Ezequiel chayta rikusqanmanta? Qhawarina imastachus Ezequiel templopi rikusqanta. Jinapis ñaupajtaqa qhawarina imatachus Jehová Dios suyasqanta payllata yupaychajkunamanta.

“Munani noqallata yupaychanawankuta”

4. ¿Imatá munan Jehová payllata yupaychajkunamanta?

4 Jehová Diosqa 900 watas ñaupajta nerqa imatachus payllata yupaychajkunamanta munasqanta. Chunka Kamachiykunamanta iskay kajpi, Jehovaqa israelitasman kayta nerqa: “Noqa Jehová Diosniykeqa munani noqallata yupaychanawankuta”, nispa (Éxo. 20:5). a Jehová “noqallata yupaychanawankuta” nispaqa, nisharqa manapuni waj diosesta yupaychanankuta munasqanta. Kay libromanta capítulo 2 nin jina, Jehová Diosllata yupaychananchej tiyan, payllatataj kausayninchejpi ñaupajman churananchej tiyan (Éxo. 20:3). Jehová Diosqa munan payllata yupaychasqanchej llimphu kananta, manataj llulla dioseswan chajrunata. 1513 watapi Jesús niraj jamushajtin, israelitasqa Jehová Dioswan Leymanta tratota ruwarqanku, payllata yupaychanankupaj (Éxo. 24:3-8). Jehová Diosqa tratosta ruwasqanta juntʼanpuni, munallantaj paywan tratota ruwajkunapis juntʼanankuta (Deu. 7:9, 10; 2 Sam. 22:26).

56. ¿Imaraykutaj israelitas Jehová Diosllata yupaychananku karqa?

5 Payllata yupaychanankuta nispa, ¿mana ruwayta atinatachu Jehová Dios israelitasmanta mañasharqa? Mana. Pay Tukuy Atiyniyoj Dios, pay tukuy imata kamachin, “kausay yaku juturi”, kausayta qojtaj (Sal. 36:9; Hech. 17:28). Chantapis pay israelitasta kacharicherqa. Chayrayku Chunka Kamachiykunata qoshaspa, nerqa: “Noqa Jehová Diosniyki kani, noqa Egiptomanta orqhomorqayki, maypichus esclavo karqanki chaymanta”, nispa (Éxo. 20:2). Tukuy chay imasta ruwasqanrayku israelitasqa tukuy sonqonkuwan Jehová Diosllata yupaychananku karqa.

6 Jehovaqa kikillanpuni, mana cambianchu (Mal. 3:6). Jehovaqa payllata yupaychananchejta munan, chaytataj kutin kutita niwanchej. Chayrayku maytachá phiñakorqa israelitas chay tawa millay imasta ruwasqankuta rikuspa.

Uj kaj: “Diosta phiñachej santoj rijchʼaynin”

7. 1) ¿Imatataj judíos ruwasharqanku temploj norte lado punkunpi? 2) Chayta rikuspa, ¿imaynataj Jehová kasharqa? (Qallariypi kaj dibujota qhawariy). 3) ¿Imaraykutaj ninchej judíos Jehová Diosta celosachisqankuta? (2 kaj sutʼinchayta qhawariy).

7 (Ezequiel 8:5, 6 leey). Ezequielqa maytachá mancharikorqa temploj norte lado punkunpi judíos uj santota yupaychashasqankuta rikuspa. Chay santoqa ichapis karqa cananeospa Aserá diosanku, paytaqa nej kanku Baal santojpa warmin kasqanta. Imayna kajtinpis, israelitasqa mana juntʼarqankuchu Jehová Dioswan tratota ruwasqankuta. Chay santota yupaychaspa israelitasqa Diosta celosacherqanku, phiñacherqankutaj (Deu. 32:16; Eze. 5:13). b 400 watas kurajtaña Jehová Dios templopi kashasqanta nikorqa (1 Rey. 8:10-13). Judiostajrí Diospa templonman santosninkuta apaykusqanku. Chayta ruwaspa paykunaqa Jehová Diosta templonmanta karunchacherqanku.

8. Ezequiel mosqoypi jina phiñachej santota rikusqan, ¿imawantaj kunan kikinchakunman?

8 Ezequiel mosqoypi jina phiñachej santota rikusqan, ¿imawantaj kunan kikinchakunman? Diosta wasanchaj judíos jinallataj kunan tiempopis cristiano nichikojkunaqa, iglesiasninkuman santosta juntʼaykuchinku. Chayrayku Diosqa chay yupaychasqankuta ni maysituta allinpajchu qhawan. Jehová Diosqa mana cambianchu. Chayrayku cristiano nichikojkunaqa Jehová Diosta phiñachillankutaj chay ruwasqankuwan, imaynatachus Diosta wasanchaj judíos ruwarqanku kikinta (Sant. 1:17). Cristiano nichikojkuna santosta yupaychasqankoqa, manapuni Jehová Diospaj munayninman jinachu.

9, 10. ¿Imatá ruwasunman Diosta wasanchaj judíos jina mana ruwananchejpaj?

9 Noqanchejrí, ¿Diosta wasanchaj judíos jinallatajchu ruwasunman? Mana. Chayrayku Jehová Diosllata yupaychananchejpajqa, kay kamachiyta kasukunanchej tiyan: “Santosta yupaychaymanta ayqeychej” (1 Cor. 10:14). Ichapis noqanchejqa nisunman: “¡Noqaqa ni jaykʼaj santosman qonqorikuymanchu, Jehová Diosta yupaychashani!”, nispa. Jinapis waj imasta ruwasqanchejpis, ninakullanmantaj santosta yupaychaywan. ¿Imaynataj chay kanman? Uj libro nin: “Santosta yupaychayqa ninakullanmantaj imallatapis may valorniyojpaj chayri may atiyniyojpaj qhawasqanchejwan. Chaytataj Diosmanta nisqapis astawanraj munakushasunman”, nispa. Arí, sichus kapuyniyoj kayllaman chayri qolqeta maskʼayllaman qokusunman, khuchichakuy yuyaylla, kusirikuy yuyaylla kasunman chayqa, santosta yupaychaywan ninakun. Imallapis Jehová Diosllata yupaychaymanta aswan ñaupajpi kajtenqa, chaypis santosta yupaychaywan ninakullantaj (Mat. 6:19-21, 24; Efe. 5:5; Col. 3:5). Chaykunamanta sumajta qhawarikunanchej tiyan, Jehová Diosnillanchejta yupaychayta munanchej, paylla sonqonchejpi kanan tiyan (1 Juan 5:21).

10 Jehová Diosqa ñaupajta Ezequielman rikucherqa “millay pʼenqay imasta”. Chantá Diosqa profetanta nillarqataj: “Aswan millay pʼenqay imastaraj ruwasqankuta rikunki”, nispa. ¿Imataj kanman chay phiñachej santomanta aswan millayri?

Iskay kaj: 70 kurajkuna llulla diosesman inciensota qʼoshñichisharqanku

11. ¿Imatá Ezequiel rikorqa temploj ukhu kaj pationman yaykusqanpi?

11 (Ezequiel 8:7-12 leey). Ezequielqa perqata juskʼuspa temploj ukhu kaj pationman yaykorqa, altarpa qayllanman. Chaypitaj perqaspi rikorqa ‘qhatatakoj animalesman rijchʼakoj dibujosta, millay animalesman rijchʼakoj dibujosta, tukuy millay santosta ima’. c Chay dibujosqa llulla dioseswan ninakorqa. Chantá Ezequielqa aswan millay imastaraj rikorqa, Israel nacionmanta kurajkuna “laqhallapi” llulla diosesman inciensota qʼoshñichishasqanku. Ley nisqanman jinaqa sumaj qʼaparej inciensoqa Diospa kamachisnin mañakusqankuwan ninakorqa (Sal. 141:2). Chay 70 kurajkunaj inciensonkuta Jehová Diosqa millachikorqa, asnasharqa paypajqa. Chay runaspa mañakusqanku Diospajqa phututishanmanpis jina karqa (Pro. 15:8). Runasqa nisharqanku: “Jehová Diosqa mana rikushawanchejchu”, nispa. Jinapis Jehová Diosqa rikusharqapuni ari, imatachus templonpi ruwashasqankuta. Chayrayku Ezequielman kantumanta chay ruwashasqankuta rikucherqa.

Jehová Diosqa “laqhallapi” millay imasta ruwasqankuta tukuysitunta qhawan (11 parrafota qhawariy).

12. 1) ¿Imaraykutaj sapanchej kashaspapis mana Diosta wasanchananchejchu tiyan? 2) ¿Pikunataj cristianos jina kausanankupaj astawan kallpachakunanku tiyan?

12 ¿Imatá ruwasunman chay 70 kurajkuna jina mana ruwananchejpaj? ‘Laqhapipis’, nisunman sapanchej kashajtinchejpis cheqan kajtapuni ruwananchej tiyan. Chayta ruwaspaqa, Jehová Diosllata yupaychasunchej, paytaj mañakusqanchejta uyariwasun (Pro. 15:29). Jehová Diosqa tukuy imata rikumushan, ruwasqanchejtapis qhawamushan. Jehová Dios kasqanpipuni creenchej chayqa, mana imatapis payta phiñachinapaj jina ruwasunchu, ni sapanchej kashaspapis (Heb. 4:13). Astawanraj congregacionmanta ancianosqa cristianos jina allinta purinanku tiyan (1 Ped. 5:2, 3). Congregacionmanta tukuy hermanosqa ancianosta allinpaj qhawanku, paykuna tantakuykunapi yachachisqankurayku. Chayrayku ancianosqa Bibliaj yuyaychasqanman jinapuni kausananku tiyan ‘laqhapi’ kaspapis, nisunman sapanku kashaspapis (Sal. 101:2, 3).

Kinsa kaj: ‘Warmis Tamuz diosmanta waqasharqanku’

13. Ezequiel rikusqanman jina, ¿imatá ruwasharqanku Diosta wasanchaj warmis temploj ujnin punkunpi?

13 (Ezequiel 8:13, 14 leey). Jehová Diosqa chay iskay millay imasta Ezequielman rikuchiytawan, kayta nillarqataj: “Rikunki millay imasta ruwashasqankuta, aswan millay imastaraj”, nispa. ¿Imastawan profeta Ezequiel rikorqa? Rikorqa Jehová Diospa templonpi, norte ladomanta yaykuna punkupi wakin warmista tiyaykuspa Tamuz diosmanta waqashajta. Runasqa yuyaj kanku Mesopotamiamanta Tamuz diosqa Istar diosaj ujnin qosan kasqanta, Istar diosataqa, warmista onqoj rikhurinankupaj yanapaj diosa nej kanku. d Israelita warmisqa Tamuz wañupusqanrayku waqasharqanku. Ichapis chayta ruwaj kanku, Tamuz santota yupaychaspa, chay warmisqa santonku Tamuzrayku waqaspaqa Diospa templonta chʼichichasharqanku. Jehovallata yupaychayta santosta yupaychaywan chajrusharqanku. Chay ruwasqankutaqa manapuni Dios allinpajchu qhawanman karqa, templopi ruwajtinkupis. Chay ruwasqankoqa manapuni allinchu karqa. Diosta wasanchaj warmisqa “millay imasta” ruwasharqanku.

14. ¿Imatá yachakunchej Diosta wasanchaj warmispa ruwasqankumanta?

14 ¿Imatá yachakunchej chay warmispa ruwasqankumanta? Diosta yupaychayninchej llimphullapuni kananta munanchej chayqa, llulla religionespa costumbresninkuwan ama chajrukunachu. Amapuni chay costumbresta ruwanachu. Chay costumbres allillan wakin runasman rijchʼajtinpis, chay costumbresqa llulla diosesta yupaychaywan chajrusqas kashanku. Chay costumbresmanta wakenqa kanku: Navidad, Semana Santa, Año Nuevo, cumpleaños, wajkuna ima. Jehová Diosqa rikorqa chay costumbres llulla religionesmanta rikhurisqanta. Chay costumbres rikhurisqanmanta unayña pasajtinpis chayri runas Diosta yupaychaywan chajrojtinkupis, chay costumbrestaqa Jehová Diosninchej millachikullanpuni (2 Cor. 6:17; Apo. 18:2, 4).

Tawa kaj: 25 runas “intiman kʼumuykukusharqanku”

15, 16. 1) ¿Imatataj ruwasharqanku 25 runas temploj ukhu pationpi? 2) ¿Imaraykutaj chay runaspa ruwasqanku Jehová Diosta mayta phiñacherqa?

15 (Ezequiel 8:15-18 leey). Jehovaqa tawa kajta rikuchispa Ezequielman watejmanta kayta nerqa: “Kaymanta aswan millay imastaraj rikunki, aswan millay imastaraj”, nispa. Ichapis profeta Ezequiel ninman karqa: “¿Tukuy rikusqaymanta aswan millay imas kanmanrajchu?”, nispa. Ezequielqa temploj ukhu pationpi kasharqa. Chaypitaj rikorqa 25 runasta, chay runasqa inti llojsimuy lado qhawarisqa intiman kʼumuykukusharqanku. Chay runasqa chayta ruwaspa maytapuni Jehová Diosta phiñachisharqanku. ¿Imajtintaj chayta ninchej?

16 Temploj punkonqa inti llojsimuy lado qhawarisqa karqa. Chayrayku Diosta yupaychajkunaqa inti yaykuy lado qhawarisqa temploman yaykoj kanku. Chay 25 runastajrí Diospa templonman wasankuta rikuchispa “intiman kʼumuykukusharqanku” inti llojsimuy ladoman. Chayta ruwaspaqa Jehová Diosta wasanchasharqanku, imaraykuchus temploqa “Jehová Diospa wasin karqa” (1 Rey. 8:10-13). Chay 25 runasqa Diosta wasanchajkuna karqanku. Paykunaqa Jehová Diosta pisipaj qhawarqanku. Deuteronomio 4:15-19 versiculospi kaj kamachiyta mana kasukorqankuchu. ¡Maytapuni Diosta phiñacherqanku, payllata yupaychananku kashajtin!

Jehovaqa payllata yupaychanata munan

17, 18. 1) ¿Imatá yachakunchej templopi intita yupaychaj runasmanta? 2) ¿Diosta wasanchaj israelitas imapí rikukorqanku?

17 ¿Imatá yachakunchej intita yupaychaj runasmanta? Diosta yupaychayninchej llimphu kananpajqa, Jehová Diosllata yupaychananchej tiyan. Payqa inti jina kʼancharimuwanchej, Palabrantaj ñanninchejta kʼanchan (Sal. 84:11; 119:105). Jehová Diosqa Palabrannejta publicacionesnejta yuyayninchejta sonqonchejtapis kʼanchawanchej. Chantá yachachiwanchej sonqo juntʼasqa, kusisqa kausakunapaj, wiñay kausayta tarinapaj ima. Sichus kay mundoj yuyaychayninta maskʼasunman chayqa, kausayninchejqa llakiy kanman, Jehová Diostataj wasanchasunman. Chayta ruwaspaqa Diospa sonqonta nanachisunman. ¡Chaytataj ni jaykʼaj ruwayta munanchejchu! Ezequielpa rikusqanmanta yachakullasunmantaj Diosta wasanchajkunawan manapuni masichakunachu kasqanta (Pro. 11:9).

18 Yachakunchej jina, Ezequielqa tawa kutispi santosta, llulla diosesta yupaychasqankuta rikorqa. Chaywantaj sutʼita reparanchej Diosta wasanchaj Judá nacionqa llakiyman chayasqanta, Diosllata yupaychaytataj chʼichichasqanta. Chay ruwasqankuwan, tukuy israelitasta Diosmanta karunchacherqanku. Diosta wasanchasqankurayku, millay kausayniyoj karqanku. Diosta wasanchaj israelitasqa imaymana millay imasta ruwarqanku, ajinamanta Diosmanta karunchakorqanku, paykunapurataj niña allintachu kausakorqanku. Chantá Ezequielqa Dios yuyaychasqanman jina, Diosta wasanchaj judíos millay imasta ruwasqankuta willan. Chayta qhawarina.

Millay kausay: “Qanpa chaupiykipitaj millay imasta ruwanku”

19. ¿Israelitas imayna millay kausayniyojtaj kasqanku?

19 (Ezequiel 22:3-12 leey). Judá nacionpeqa tukuy runaspuni millay kausaypi purisharqanku, kamachejkunasninkupis. Tukuy kamachejkunaqa atiyninkuman atienekuspa mana juchayoj runasta wañucherqanku. Runastaj kamachejkunasninku jina ruwaspa, Diospa Leyninta mana kasorqankuchu. Wawaspis tatankuta, mamankutapis pisipaj qhawaj kanku, pi familiankuwanpis puñuykullaj kanku. Diospa contranpi oqharikoj israelitasqa waj llajtayojkunata engañaj kanku, wajcha wawasta, viudastapis sufrichej kanku. Chantapis qharisqa runa masinkoj warminwan puñuykoj kanku. Paykunaqa qolqemanta wañurishaj runas kaj kanku. Chayrayku llukʼichikoj kanku, runasta engañaj kanku, wajchasmantapis interesta orqhoj kanku. Jehovaj sonqonqa maytachá nanarqa, paywan tratota ruwaj llajta Leyninta mana valechisqanta rikuspa. Leyqa paykunaman munakuyta yachacherqa, paykunataj chayta mana valecherqankuchu. Jehová Diospata sonqon nanarqa chay tukuy imasta rikuspa. Chayrayku Ezequielnejta Israelman nerqa: “Noqata qonqasqata qonqapuwanki”, nispa.

Cristiano nichikojkunaqa maqanakuykunata, millay kausayta allillanpaj qhawanku (20 parrafota qhawariy).

20. Kay tiemponchejpi, ¿pikunataj Judá nación jina millay imasta ruwashanku?

20 Kay tiemponchejpi, ¿pikunataj Judá nación jina millay imasta ruwashanku? Politicosqa atiyninkuman atienekuspa runasta ñakʼarichinku. Llulla religionesta kamachejkunapis, astawanqa cristiano nichikojkunaj kamachejkunasninku guerraman rinankupaj soldadosta bendecinku, chaypitaj may chhika runas wañunku. Chay kamachejkunaqa Bibliaj nisqasninta, qhariwarmi puñuykuymanta mana valechinkuchu, sutʼi kashajtinpis. Chayrayku kay mundomanta runasqa millay kausayniyoj kanku. Jehovaqa cristiano nichikojkunata imaynatachus Judá nacionta nerqa kikinta nillanmantaj: “Noqata qonqasqata qonqapuwanku”, nispa.

21. ¿Imatá yachakunchej Judá nación millay kausayniyoj kasqanmanta?

21 ¿Imatá yachakunchej Judá nación millay kausayniyoj kasqanmanta? Jehová Diosta yupaychanapajqa, tukuy imapi llimphu kausayniyoj kananchej tiyan, kay tiempopi mana atikullajtinpis (2 Tim. 3:1-5). Noqanchejqa yachanchej Jehová Diosqa manapuni millay kausayta allinpajchu qhawasqanta, millachikun (1 Cor. 6:9, 10). Jehová Diospa kamachiykunasninta kasukunchej payta munakusqanchejrayku, leyesnintapis munakusqanchejrayku (Sal. 119:97; 1 Juan 5:3). Millay kausayniyoj kasunman chayqa, Diosninchejta pisipaj qhawashasunman, imaraykuchus payqa santo, llimphutaj. Manapuni jaykʼajpis munasunmanchu Jehová kayta ninawanchejta: ‘Noqata qonqasqata qonqapuwanki’, nispa.

22. 1) Judá nación ruwasqanmanta yachakuspa, ¿imatá ruwayta munanki? 2) ¿Imatá qhepan capitulopi yachakusun?

22 Judíos llulla diosesta yupaychasqankuta, millay kausayniyoj kasqankuta yachakusqanchejqa mayta yanapawasunman. Chaymanta yachakuspaqa, sutʼita reparanchej Jehová Diosllata yupaychana kasqanta pay munasqanman jina. Chayrayku santosta yupaychaywan ninakoj imasmanta cuidakuna, llimphu kausayniyojtaj kana. Chanta, ¿imatá ruwarqa Jehová payta wasanchaj nacionwan? Jehová Diosqa templota Ezequielman rikuchiytawan, nerqa: “Paykunapaj mayta phiñakusaj”, nispa (Eze. 8:17, 18). Imatachus Jehová Dios chay sajra nacionwan ruwasqanta yachakunanchej tiyan, imaraykuchus kikinta ruwanqa kay sajra mundowan. Qhepan capitulopi yachakusun imatachus Jehová Dios ruwasqanta Judá nacionpa contranpi.

a Ezequiel libropeqa “Israel” palabrata oqharikun Judamantawan Jerusalenmantawan parlanapaj (Eze. 12:19, 22; 18:2; 21:2, 3).

b “Celos” palabrata kaypi oqharikusqanqa sutʼita rikuchin Jehovaqa payllata yupaychanata munasqanta. Uj qosaqa mayta phiñakunman, celosakunmantaj warmin wajwan wasanchasqanta yachaspa (Pro. 6:34). Chay qosa jinallataj Jehová Diosqa mayta phiñakorqa, llajtan paywan tratota ruwashaspa chay santosta yupaychaspa payta wasanchasqankumanta. Uj libro nin: “Diosqa santo kasqanrayku payta wasanchasqankuta mana allinpajchu qhawan. Imaraykuchus payqa santo [...] mana qhawakullanchu waj dioskunata yupaychajkunata”, nispa (Éxo. 34:14).

c Hebreo parlaypi “millay santos” palabraqa “aka” palabraman rijchʼakunman, chay palabratataj oqharikun imamantapis millachikuspa parlanapaj.

d Mana sutʼi yachakunchu “Tamuz” suti Nemrodpa ujnin sutinchus manachus kasqanta. Sumeriospa qhelqasqasninkupi Tamuzta Dumuzi ninku.