Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 10

‘Kausarimunkichej’

‘Kausarimunkichej’

EZEQUIEL 37:5

KAYTA YACHAKUSUN: Chʼaki tullus kausarimusqankumanta chantá imaynatachus chay juntʼakusqanmanta.

1-3. ¿Imataj preso apasqa judiosta mayta llakicherqa? (Qallariypi kaj dibujota qhawariy).

 EZEQUIELQA phishqa watasta jina preso apasqa judiosman Jerusalén thuñisqa kananmanta willarqa. Payqa tukuy atisqanta willarqa rikuchiykunawan kikinchaykunawan. Chay tukuy imataj qhasilla karqa, judiosqa mana uyarerqankuchu. Runasqa mana creeyta munarqankuchu Jerusalén thuñisqa kananta, chaytataj Jehová qhawakunallanta. Babilonio soldados llajtankuta muyuykojtinkupis, paykunaqa yuyallarqankupuni chaypi tiyakojkuna salvakunankuta.

2 Jerusalén cercasqa kasqanmanta iskay watasninman, uj runa Jerusalenmanta ayqekamuspa Babiloniaman chayarqa. Kaytataj nerqa: “Llajtata japʼikapunku”, nispa. Chayta uyarispa preso apasqa judiosqa mayta llakikorqanku. Nipuni creerqankuchu munasqa llajtanku, templonku, jallpʼanku thuñisqa kasqanta. Llajtankuman kutipuyta yuyasqankupis qhasillaña karqa (Eze. 21:7; 33:21).

3 Chay jina llakiypi kashajtinku, Ezequielqa uj mosqoypi jina uj imata rikorqa. ¿Imaynatá chay rikusqan llakisqa judiosta yanaparqa? ¿Imaynatá chay rikusqan kunan tiempomanta Diospa llajtanpi juntʼakun? ¿Imaynatá sapa ujta yanapawanchej? Chayta yachanapajqa imatachus Jehová Dios Ezequielman rikuchisqantaraj qhawarina.

“Kay tullusmanta profeta jina” parlay, “profeta jina wayraman willay”

4. ¿Imataj Ezequielta chay tullusmanta manchayta tʼukucherqa?

4 (Ezequiel 37:1-10 leey). Ezequielqa mosqoypi jina rikorqa uj pampa tullusmanta juntʼa kashasqanta. Jehová Diosqa “chay tulluspa chaupinta” Ezequielta pasacherqa, chay mosqoypi jina rikusqan mayta tʼukuchinanpaj. Ezequiel chay pampaspi purishajtintaj, tullusmanta iskay imas tʼukucherqa: ashkha kasqanku, chʼaki kasqanku ima. Pay nerqa: “May chhika tullusta rikorqani, manchay chʼaki tullus kasqanku”, nispa.

5. 1) ¿Ima iskay imastataj Jehová Ezequielman kamacherqa? 2) ¿Imataj karqa Ezequiel chay iskay kamachiykunata juntʼajtin?

5 Chantá Jehová Diosqa Ezequielman kamacherqa iskay imasta willananta. Chaytaj rikucherqa Jehovallata yupaychay pisimanta pisi watejmanta sayarichisqa kananta. Ñaupajtaqa profeta jina tullusmanta willanan karqa, ninantaj karqa: “Kausarimunkichej”, nispa (Eze. 37:4-6). Chayta willasqantawan “tullusqa manchayta takanakuspa sonasharqanku. Tullupurataj kʼaskanakuyta qallarerqanku”. Chantá rikorqa “chay tulluspi ankuswan aychaswan” wiñashasqankuta, “aycha qarankupis rikhurimushasqanta” (Eze. 37:7, 8). Chantá profeta jina willananta kamacherqa, ninantaj karqa wayra chay cuerposta phukunanta. Ezequiel chayta willasqantawan, samay “paykunaman yaykorqa”. Paykunataj “kausarimuspa sayarerqanku, jatun ejército jina” (Eze. 37:9, 10).

“Tullusninchejqa chʼakillaña, suyakusqanchejqa chinkapun”

6. ¿Jehovaj ima nisqantaj Ezequielta yanaparqa mosqoypi jina rikusqanta entiendenanpaj?

6 Chantá Jehová Diosqa Ezequielman, chay mosqoy imachus niyta munasqanta sutʼincharqa. Pay nerqa: “Kay tullusqa tukuynin Israel nación kanku”, nispa. Preso apasqa judiosqa Jerusalén thuñisqa kasqanta yachasqankutawan, wañusqañapis kankuman jina kasharqanku. Chayrayku waqaspa nerqanku: “Tullusninchejqa chʼakillaña, suyakusqanchejqa chinkapun. Chinkasqata chinkachiwanchej”, nispa (Eze. 37:11; Jer. 34:20). Jehová Diostaj paykunata sonqochananpaj, uj kusiy willayta willacherqa, mosqoypi jina rikuchisqan llakikunapaj jina kajtinpis.

7. 1) ¿Imatataj Jehová nerqa Ezequiel 37:12-14 versiculospi? 2) ¿Imaynatá chay nisqan preso apasqa judiosta kallpacharqa?

7 (Ezequiel 37:12-14 leey). Jehová Diosqa preso apasqa judiosta mayta kallpacharqa mosqoypi jina rikuchisqanwan. Chaywanqa nisharqa jallpʼankuman kutinpunankuta, chaypitaj tiyakunankuta. Chantá Jehová Diosqa paykunata watejmanta nerqa: “Llajtáy”, nispa. Chay nisqanqa maytachá kallpacharqa preso apasqa judiosta. ¿Imaraykutaj Ezequielpa willasqanpi atienekunkuman karqa? Imaraykuchus Jehová Diospuni chayta nerqa. Pay nerqa: “Yachankichej noqa Jehová Dios chayta nisqayta, ruwasqaytataj”, nispa.

8. 1) ¿Imaraykutaj “tukuynin Israel nación” wañusqa jina kasharqa? 2) Ezequiel 37:9 nisqanman jina, ¿imajtintaj Israel nación wañusqa jina kasharqa? (Sutʼinchayninta qhawariy).

8 Ezequiel llakiy imasta rikusqan, ¿imaynatá Israelpi juntʼakorqa? Israel nacionqa wañusqa jinaña karqa 740 watapi Jesús niraj jamushajtin, chunka ayllusniyoj Israelta japʼikapusqankurayku, presotataj apakapusqankurayku. Judá naciontataj 130 watasninman presota apakaporqanku, ajinapi “tukuynin Israel nación” preso apasqa karqa (Eze. 37:11). Chayrayku preso apasqa judiosqa wañusqas jina kasharqanku, Ezequiel mosqoypi jina rikorqa chay tullus jina. a Chay tullusqa ‘manchay chʼakispuni’ kasharqanku. Chaytaj rikucherqa israelitasqa ashkha watasta wañusqa jina kanankuta. Sichus Israel preso apasqa kasqanmantapacha yupasunman chayqa, Israelwan Judawanqa 200 watasmanta astawanraj presos karqanku, nisunman 740 watamantapacha 537 watakama (Jer. 50:33).

9. ¿Ima kikin imastaj pasarqa ñaupa Israelta, ‘Diospa llajtan Israeltawan’?

9 Israel llajtankuman kutipunankumanta profecías, Ezequiel willasqan jina, kunan tiempo astawan juntʼakushan (Hech. 3:21). Ñaupa tiempo Israel naciontaqa ‘wañucherqanku’, unay watastataj wañusqa jina kasharqa. Ajinallatataj ‘Diospa llajtan Israelta’ wañucherqanku, nisunman ajllasqa cristianosta. Paykunaqa Jatun Babiloniaj makinpi kasqankurayku wañusqa jina kasharqanku (Gál. 6:16). Ajllasqa cristianosqa presos jina kasharqanku ashkha watasta. Chayrayku paykunaqa “manchay chʼaki tullus” jina karqanku (Eze. 37:2). Ñaupaj capitulopi yachakorqanchej jina, ajllasqa cristianosqa 100 watamantapacha presos jina karqanku. Paykunaqa unay watasta presos jina karqanku, imaynatachus Jesús trigomantawan cizaña qhoramantawan kikinchaypi nerqa jina (Mat. 13:24-30).

Ezequiel mosqoypi jina rikorqa “manchay chʼaki” tullusta, chay tullus jina ajllasqa cristianosqa ashkha watasta wañusqa jina kasharqanku presos jina kashaspa (8, 9 parrafosta qhawariy).

“Tullupurataj kʼaskanakuyta qallarerqanku”

10. 1) Ezequiel 37:7, 8 versiculospi, ¿imatataj Diospa llajtanmanta nikun? 2) ¿Imaraykutaj preso apasqa judíos llajtankuman kutipuypi pisimanta pisi creerqanku?

10 Jehová Diosqa unayña nerqa llajtan pisimanta pisi kausarinanta (Eze. 37:7, 8). Diosta kasukoj preso apasqa judiosqa, pisimanta pisi Dios Israelman kutipunankuta nisqanpi creeyta qallarerqanku. ¿Imajtin? Ezequielmanta ñaupajta waj profetas willasqankurayku. Profeta Isaiasqa ñaupajmantaña nerqa “Diospaj tʼaqasqa miray” llajtankuman kutipunankuta (Isa. 6:13; Job 14:7-9). Ezequieltaj llajtankuman kutipunankumanta ashkha profeciasta qhelqarqa, mana chaymanta qonqapunankupaj. Chantá paykuna ukhupi Diosta kasukoj profeta Daniel kasharqa, chaytaj llajtankuman kutipunankupaj maytachá kallpacharqa. Chantapis paykunaqa 539 watapi Jesús niraj jamushajtin, rikorqanku Babilonia llajta thuñisqa kasqanta.

1112. 1) ¿Imaynapitaj ‘Diospa llajtan Israel’ pisimanta pisi kausarimorqa? (“Jehovallata yupaychay pisimanta pisi watejmanta sayarin” nisqa recuadrota qhawariy). 2) Ezequiel 37:10 versiculota leespa, ¿imatá tapukunchej?

11 ‘Diospa llajtan Israel’, nisunman ajllasqa cristianos pisimanta pisi kausarerqanku. Ashkha watasta presos jina karqanku, ajinamanta wañusqa jina kasharqanku. Chantá Diosta kasukoj runas rikhurerqanku Diosllata yupaychayta munaspa. Chaytaj karqa tullus “manchayta takanakuspa” sonashankuman jina. 1530 wata chaynejta, William Tyndale Bibliata inglés qalluman traducerqa. Iglesia catolicaj kamachejkunasninmantaj mana chay gustarqachu, mana munarqankuchu runas Bibliata leenankuta, chayrayku Williamta wañucherqanku. Jinapis wakin runasqa mana manchachikuspa Bibliata waj parlaykunaman traducishallarqankupuni, ajinamanta Diospa Palabranmanta yachay kʼanchayta qallarerqa kay laqha mundopi.

12 Aswan qhepamantaj Charles Russell yanapajkunasninwan khuska kusisqas Bibliaj yachachiykunasninta ukhuncharqanku. Chaytaj karqa chay tulluspipis “ankuswan aychaswan” wiñamushankuman jina. Chantá inglespi La Torre del Vigía de Sion nisqa revista (Zionʼs Watch Tower), waj publicaciones ima ashkha runasta yanaparqa Diosmanta cheqa yachachiykunata yachakunankupaj, ajinamanta Diospa ajllasqa kamachisninman ujchaykukunankupaj. 1900 watamanta qhepatataj ajllasqa cristianosqa astawan kallpachasqa karqanku “Foto-Drama de la Creación” nisqawan, El misterio terminado nisqa librowan ima (The Finished Mystery). Chaymanta qhepamantaj Diospa nisqan tiempo chayamorqa llajtan watejmanta ‘sayariyta’ qallarinanpaj (Eze. 37:10). ¿Maykʼajtaj, imaynataj chay karqa? Ñaupa Babiloniapi imachus pasasqanta yachay, chayta yachanapaj yanapawasun.

“Kausarimuspa sayarerqanku”

13. 1) Ezequiel 37:10, 14 versiculospi nisqan, ¿imaynatá 537 watamantapacha juntʼakuyta qallarerqa? 2) ¿Ima versiculostaj rikuchin chunka ayllusmanta kajkuna Israelman kutipusqankuta?

13 Babiloniaman preso apasqa judiosqa, 537 watamantapacha Jesús niraj jamushajtin, Ezequiel mosqoypi jina rikusqanta juntʼakojta rikorqanku. Jehovaqa paykunata kausaricherqa, sayaricherqataj, preso apasqa kasqankumanta kacharichispa, Israel llajtankumantaj kutichispa. 42.360 israelitas Babiloniamanta llojsiporqanku, paykunawantaj 7.000 runas rillarqankutaj Jerusalenta, templonta watejmanta sayarichinankupaj, Israel llajtankupitaj tiyakapunankupaj (Esd. 1:1-4; 2:64, 65; Eze. 37:14). Chantá 70 watasninman jina Esdraswan khuska 1.750 preso apasqas Jerusalenman kutiporqanku (Esd. 8:1-20). Ajinapi 44.000 judiosmanta astawan kutiporqanku. ¡Uj ‘ejército jinapuni’! (Eze. 37:10). Chantá Diospa Palabran willallawanchejtaj kutipoj judioswan khuska kasqankuta chunka ayllusniyoj Israel nacionmanta kajkuna. Asiriosqa 740 watapi Jesús niraj jamushajtin paykunaj ñaupa tatasninkuta presosta apakaporqanku, kunantaj paykunawan khuska templota watejmanta sayarichinankupaj kutinpusharqanku (1 Cró. 9:3; Esd. 6:17; Jer. 33:7; Eze. 36:10).

14. 1) Ezequiel 37:24 versiculopi nisqan, ¿imaynatá yanapawanchej Diospa llajtan maykʼajchus kausarimunanta yachanapaj? 2) ¿Imataj pasarqa 1919 watapi? (“‘Chʼaki tullus’, ‘iskay testigos’: ¿Imapitaj kikin kanku?” nisqa recuadrota leeriy).

14 Ezequielpa profecian, ¿imaynatá kay tiempopi juntʼakorqa? Jehová Diosqa profeta Ezequielnejta waj profeciapi willarqaña payllata yupaychay watejmanta sayarichisqa kananta. Chaytaj kanan karqa Jesucristo rey jina churasqa kasqanmanta pisi tiemponman, Ezequieltaj Jesusmanta parlaspa “David” nerqa (Eze. 37:24). b Jinapuni karqa, Jehovaqa 1919 watapi llajtanman kausayta qorqa. Ajinamanta ‘kausarerqanku’, Jatun Babiloniamantataj kacharichisqa karqanku (Isa. 66:8). Chantá Jehovaqa ‘jallpʼankupi’ tiyakunankuta saqerqa, nisunman Diosllata yupaychaspa, uj paraisopi jina. Chanta, ¿imaynatá Jehovaj llajtan kay tiempopi uj ‘ejercitoman’ tukorqa?

15, 16. 1) ¿Imaynatá Diospa llajtan uj ‘jatun ejercitoman’ tukorqa? 2) Ezequielpa profecían, ¿imaynatá kay llakiy tiempopi yanapawanchej? (“Jehová yanapawanchej sayarinapaj” nisqa recuadrota leeriy).

15 Cristo allin kamachi yuyayniyojta 1919 watapi churasqanmanta pisi tiemponman Diospa kamachisnenqa sutʼita repararqanku, profeta Zacariaspa nisqan juntʼakuyta qallarishasqanta. Zacariasqa Israelman kutinpojkunawan khuska kasharqa, pay nerqa: “Ashkha llajtas, atiyniyoj nacionespis [jamonqanku] Jehová Diosta maskʼaj”, nispa. Zacariasqa Diosta maskʼajkunata kikincharqa “nacionesmanta tukuy laya parlayniyoj chunka” runaswan. Chay runasqa “uj judío runaj ropanmanta kallpawan japʼiykukonqanku”, nisunman ajllasqa cristianosmanta. Chantapis ninanku karqa: “Qankunawan riyta munayku. Uyariyku Dios qankunawan kashasqanta”, nispa (Zac. 8:20-23).

16 Kay tiempopi jallpʼallapiraj kaj ajllasqa cristianoswan, chay ‘chunka runaswan’ ninakoj waj ovejaswanqa uj ‘jatun ejercitoña’ kanku, millonestaj kanku (Eze. 37:10). Chay ejercitoqa wiñashallanpuni. Cristoj soldadosnin jina Reyninchej Jesusta qhatishallanchejpuni, ima bendicionestachus japʼinanchejta suyaspa (Sal. 37:29; Eze. 37:24; Fili. 2:25; 1 Tes. 4:16, 17).

17. ¿Imatá qhepan capitulopi qhawarisun?

17 Jehovallata yupaychay watejmanta sayarichisqa kananpajqa, uj jatun llankʼay tiyan. ¿Imataj chay? Chayta yachanapajqa, unay tiempopi imachus pasasqanta yachakuna, chantá niraj Jerusalén thuñisqa kashajtin imatachus Jehová Ezequielman kamachisqantapis. Chaytataj qhepan capitulopi qhawarisun.

a Ezequiel mosqoypi jina rikusqan tullusqa, mana sapallankumanta wañupoj runaspa tullusninchu karqa, manachayqa “wañuchisqa” runaspata karqa (Eze. 37:9). ‘Tukuynin Israel nacionqa’ wañusqa jina rikhurerqa enemigosnin llajtankuta japʼikapojtinku, runastataj presosta apakapojtinku. Ñaupajtaqa chunka ayllusniyoj Israel nacionta asirios presosta apakaporqanku. Chantá iskay ayllusniyoj Judá nacionta babilonios presosta apakaporqanku.

b Mesiasmanta kay profeciataqa kay libromanta capítulo 8 sutʼinchashan.