Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 14

“Kaymin temploj leynenqa”

“Kaymin temploj leynenqa”

EZEQUIEL 43:12

KAYTA YACHAKUSUN: Ezequielpa rikusqan templomanta imastachus Ezequielpa tiemponmanta runas yachakusqankumanta, imastachus yachakunanchejmanta ima.

1, 2. 1) ¿Imatataj ñaupaj capitulopi yachakorqanchej Ezequielpa rikusqan templomanta? 2) ¿Ima iskay imastataj kay capitulopi yachakusunchej?

 KAY libromanta 13 capitulopi yachakorqanchej jina, Ezequiel rikorqa chay temploqa mana chay mana rikukoj jatun templochu karqa, mayqenmantachus apóstol Pablo parlarqa chay. Chantapis Ezequielpa rikusqanmanta yachakorqanchej Jehovallata yupaychanapaj, kamachiykunasninman jinapuni ruwana kasqanta. Israelitasqa chay kamachisqasninta kasukuspalla Jehovawan allinpi kankuman karqa. Chayta sutʼita entiendenankupaj Jehovaqa iskay kutistapuni nerqa: “Kaymin temploj leynenqa”, nispa (Ezequiel 43:12 leey).

2 Kunantaj yachakunachej Ezequielpa rikusqan templomanta imastachus yachakuyta atisqanchejta. Ñaupajtaqa yachakusunchej preso apasqas imastachus yachakusqankuta Jehovallata yupaychanapaj kamachiykunamanta. Chantá yachakusun Ezequielpa rikusqanmanta imastachus kay qhepa pʼunchaykunapi yachakuyta atisqanchejta.

¿Imastataj unay yachakorqanku?

3. ¿Imajtintaj llampʼu sonqoyoj judíos pʼenqakorqanku?

3 Preso apasqa judíos imastachus yachakusqankuta yachanapajqa Ezequielpa rikusqanmanta wakin imasta qhawarina. Jatun orqo. Judiosqa ichapis repararqanku Ezequielpa rikusqan, Diosllata yupaychay watejmanta sayarinanmanta Isaiaspa profecianman rijchʼakusqanta (Isa. 2:2). ¿Imatataj yachakorqanku Jehovaj wasin orqo patapi kasqanmanta? Jehovallata yupaychay jatunchasqa, tukuy imamanta aswan patapitaj kananta. Jehovallata yupaychayqa aswan patapipuni kashan, Diospuni chayta sayarichisqanrayku. Payqa tukuy diosesmanta “aswan patapi” kashan (Sal. 97:9). Jinapis llajtanmanta kajkunaqa ashkha watasta sapa kuti Jehovallata yupaychayta chʼichicharqanku, paymantataj qonqaporqanku. Llampʼu sonqoyoj judiostaj Diospa wasin patapi kasqanta, nisunman jatunpaj qhawasqa kasqanta rikuspa mana allinta ruwasqankumanta pʼenqakorqanku.

4, 5. ¿Imatataj preso apasqa judíos jatuchaj punkusmanta yachakunkuman karqa?

4 Jatuchaj punkus. Ezequielqa mosqoypi jina rikuyta qallarishaspa uj angelta rikorqa punkusta midishajta, chay punkusqa 30 metros jinapuni miderqa (Eze. 40:14). Chay punku yaykunaspitaj guardiaspa cuartosninku kasharqa. ¿Ima niytá munarqa chay? Jehovaqa Ezequielman nerqa: “Allinta qhawariy temploj punku yaykunanta”, nispa. ¿Imajtintaj chayta nerqa? Llajtanmanta kajkunaqa “sonqonkupi, cuerponkupi mana circuncidasqa” forasterosta temploman pusaykusqanku, Jehovata yupaychana wasiman. Chayrayku Jehovaqa nerqa: “Paykunaqa temployta chʼichichanku”, nispa (Eze. 44:5, 7).

5 “Cuerponkupi mana circuncidasqa” kajkunaqa Abrahanpa tiemponpi Dios kamacherqa chayta mana kasukusharqankuchu (Gén. 17:9, 10; Lev. 12:1-3). “Sonqonkupi” mana circuncidasqa kajkunatajrí, aswan mana allinpiraj kasharqanku Jehovaj kamachiykunasninta, yuyaychaykunasninta mana kasukusqankurayku. Chay jina runastaqa Jehovaj santo wasinman mana yaykuchinankuchu karqa. Jehovaqa puraj uya runasta chejnikun, llajtanmanta kajkunataj saqellarqanku chay jina runas wasinman juntʼaykunankuta. Ezequiel rikorqa chay temploj punkusnin, punkupi kaj guardiaspa cuartosninkupis sutʼita rikuchin chay imasta ruwasqankoqa manaña ujtawan ruwakunanchu kasqanta. Diospa wasinman yaykunapajqa kamachisqasninta kasukuna tiyan. Ajinallamanta Jehovaqa llajtanpa yupaychasqanta allinpaj qhawanqa.

6, 7. 1) ¿Imatá Jehová llajtanman yachachiyta munarqa temploj jawa perqanta Ezequielman rikuchispa? 2) ¿Imatataj israelitas Jehovaj wasinpi ruwasqanku? (Sutʼinchayninta qhawariy).

6 Jawa perqa. Ezequiel mosqoypi jina rikorqa chay templopeqa kallarqataj jawa ladopi uj perqa, chaytaj templota muyuykusharqa. Ezequielqa nerqa temploj jawa perqan sapa ladonman 500 caña huecas midisqanta, nisunman 1.555 metros. Chaytaj karqa uj kilómetro khuskanniyojmanta astawan (Eze. 42:15-20). Templotajrí cuadrado karqa, chaupipitaj kasharqa, sapa ladonman 500 codos miderqa, nisunman 259 metros. Temploj jawa ladonpeqa ashkha campo karqa, temploj jawa perqanman chayanakama. a ¿Imajtintaj ajina ruwasqa kasharqa?

7 Jehovaqa nerqa: “Amaña ñaupaqeypi waj dioskunawan qhenchachakuchunkuchu, reyesninkoj ayasninkutapis karuman wijchʼuchunku. Noqataj paykuna chaupipi wiñaypaj tiyakusaj”, nispa (Eze. 43:9). “Reyesninkoj ayasninkutapis” nispaqa ichapis santosta yupaychasqankumanta parlashan. Ezequiel mosqoypi jina rikorqa chay temploj jawa ladonpeqa jatun campo karqa jawa perqakama. Chaywan Jehovaqa judiosta kaytapis nishanman jina karqa: “Kay millay imasniykichejta apakapuychej. Mana rikuyllatapis munanichu”, nispa. Jehovallata yupaychayta llimphuta japʼejtinkoqa Jehová paykuna chaupipi tiyakunman karqa.

8, 9. Jehová kamachejkunata cheqanchasqanmanta, ¿imatataj llajtanmanta kajkuna yachakunkuman karqa?

8 Llajtamanta kurajkunapaj cheqanchay. Jehovaqa llajtanta ñaupajman pusajkunata sinchʼita kʼamispapis paykunawan kʼacha karqa. Levitastaqa sinchʼita kʼamerqa paymanta karunchakusqankurayku, israelitas santosta yupaychayman qokojtinku. Sadocpa wawasnintataj allinta ruwasqankuta nispa nerqa: “Temploypi ruwanasta juntʼarqanku israelitas wistʼuykushajtinku”, nispa. Jehovaqa ruwasqankuman jina sapa grupopaj justiciata ruwaporqa, paykunamantataj khuyakorqa (Eze. 44:10, 12-16). Israelmanta kamachejkunapis cheqanchasqa karqanku (Eze. 45:9).

9 Ajinamanta Jehovaqa sutʼita rikucherqa llajtanmanta kurajkunaqa payman cuentata qonanku kasqanta imaynatachus ruwanankuta juntʼasqankumanta. Jehovaj yuyaychasqan, cheqanchasqan, kʼamisqan ima paykunapajwan karqa. Paykunaqa Jehovaj leyesninta kasukuspa ñaupajpi kananku karqa.

10, 11. ¿Imajtintaj nisunman Ezequiel mosqoypi jina rikusqanmanta wakin judíos yachakusqankuta?

10 Preso apasqa judíos jallpʼankuman kutipuspa, ¿Ezequielpa rikusqanmanta yachakusqankuman jinachu ruwarqanku? Mana yachayta atisunmanchu Diosta kasukoj judíos imatachus Ezequielpa rikusqanmanta yuyasqankuta. Jinapis Diospa Palabranqa willawanchej jallpʼankuman kutipuytawan imatachus ruwasqankuta, imaynatachus Jehovallata yupaychasqankutapis. Ezequielpa rikusqanmanta yachakusqankuman jinapuni wakin imasta ruwarqanku. Chaytaqa yachanchej ruwasqasninkuta, ñaupa tatasninkoj ruwasqasninkuwan kikincharispa.

11 Ezequielpa rikusqan templomanta ashkha imasta runasman yachachinankupaj tukuy atisqankuta ruwarqanku: profetas Ageo, Zacarías, sumajta copiayta yachaj sacerdote Esdras, kamachej Nehemías ima (Esd. 5:1, 2). Paykunaqa yachacherqanku Jehovallata yupaychay ñaupajpi kanan kasqanta kapuyniyoj kaymanta chayri allinnillanchejta maskʼanamanta nisqaqa (Ageo 1:3, 4). Chantapis ashkhata yachacherqanku Jehovallata yupaychaymanta kamachiykunata kasukunankuta. Esdraswan Nehemiaswanqa judiosman sutʼita nerqanku forastera warmisninkuta saqepunankuta, imajtinchus chay warmisninkoqa Diosmanta paykunata karunchasharqa (Esdras 10:10, 11 leey; Neh. 13:23-27, 30). Santosta yupaychaytarí, ¿saqeporqankuchu? Preso apasqa kasqankumanta kutipuytawanrajsina chay millay juchata chejnikorqanku, mayqentachus kutin kutita ruwarqanku chayta. ¿Ima nisunmantaj sacerdotesmanta, kurajkunamanta nisunman kuraj kamachejkunamanta? Ezequiel mosqoypi jina rikusqanpeqa Jehová Dios paykunatapis yuyaycharqa, cheqancharqataj (Neh. 13:22, 28). Ashkhastaj chayta llampʼu sonqowan japʼikorqanku (Esd. 10:7-9, 12-14; Neh. 9:1-3, 38).

Nehemiasqa Jehovallata yupaychayta yachacherqa llajtamanta kajkunawan khuska trabajaspa (11 parrafota qhawariy).

12. ¿Imaynatá Jehová bendicerqa jallpʼankuman kutipoj preso apasqa judiosta?

12 Diosqa ajinata ruwasqankurayku llajtanta bendicerqa. Paykunaqa Jehovawan allinpi karqanku, sumajta kausakorqanku, wajkunawanpis allinta apanakorqanku, unayña mana ajinata kausakusqankuchu (Esd. 6:19-22; Neh. 8:9-12; 12:27-30, 43). Chaytaj karqa Jehovallata yupaychanamanta kamachiykunata kasukusqankurayku. Ezequielpa rikusqanmantaqa ashkha llampʼu sonqo runas yachakorqanku. Preso apasqa judiosqa Ezequielpa rikusqanmanta iskay imasta yachakorqanku: 1) Jehovallata yupaychaymanta kamachiykunata kasukuyta, jatunpaj qhawaytataj, 2) Ezequielpa rikusqanqa aswan qhepapaj uj garantía kasqanta. Ezequielqa willarqa Jehovallata yupaychay watejmanta sayarichisqa kananta, llajtanmanta kajkuna payllata yupaychayta jatunpaj qhawajtinkutaj Jehová paykunata bendecinanta. Ezequiel mosqoypi jina rikusqan, ¿kay tiempopi juntʼakushallantajchu?

Ezequielpa rikusqanmanta yachakuna

13, 14. 1) ¿Imaynatá yachanchej Ezequielpa rikusqan kay tiempopi juntʼakushasqanta? 2) ¿Imaynasmantataj Ezequielpa rikusqan yanapawanchej? (13A “Mana kikin temploschu, nitaj kikin imaschu niyta munan” nisqa recuadrota leeriy).

13 Ezequielpa rikusqan, ¿kay tiempopi juntʼakushanchu? Arí. Ezequielpa rikusqan, Isaiaspa profecianwan rijchʼakunku. Ezequielpa mosqoypi jina rikusqanpeqa Diospa santo wasin uj jatun orqo patapi kashan. Isaiaspa profecianpitaj nin “Jehová Diospa wasinpa orqonqa tukuynin orqo puntasmanta aswan patapi sumaj sayachisqa” kananta. Isaiasqa nerqa profecian “qhepa pʼunchaykunapi” juntʼakunanta (Eze. 40:2; Isa. 2:2-4; qhawarillaytaj Miqueas 4:1-4). Chay profeciasqa qhepa pʼunchaykunapi juntʼakunanku karqa, astawanqa 1919 watamantapacha. Chay wataqa Jehovallata yupaychay watejmanta sayarichisqa karqa, aswan patamantaj churasqa karqa, uj jatun orqo patamanpis churasqa kanman jina. b

14 Ezequielpa rikusqanqa kay tiempopi juntʼakushallantaj. Paypa rikusqanqa preso apasqa judiosta jinallataj iskaynejmanta yanapawanchej: 1) Jehovallata yupaychaymanta kamachiykunata imaynatachus kasukunata yachachiwanchej, 2) Ezequielpa rikusqanqa uj garantía jina Jehovallata yupaychay watejmanta sayarichisqa kananmanta, Jehovaj bendicionesnintataj japʼinamanta.

Jehovallata yupaychaymanta kamachiykuna

15. Ezequielpa rikusqanmanta yachakushaspa, ¿imatataj yuyarikuna tiyan?

15 Ezequielpa rikusqan templomanta wakin imasta qhawarina. Ezequielwan khuska chay templota qhawashasqaykipi piensariy. Jinapis Ezequielqa mana chay mana rikukoj jatun templotachu rikorqa. Chayrayku kunanqa imastachus Ezequielpa rikusqanmanta Jehovallata yupaychayninchejpi yachakuyta atisqanchejta qhawarisunchej. ¿Imastataj yachakuyta atisunman?

16. Ezequielpa rikusqanpi ashkha medidas rikhurisqanmanta, ¿imatá yachakunchej? (Qallariypi kaj dibujota qhawariy).

16 Ashkha medidas. Ezequielqa cobreman rijchʼakoj angelta rikorqa temploj tukuy kʼuchusninta maychus kajsituta midishajta. Chay angelqa miderqa perqasta, punkusta, guardiaspa cuartosninta, patiosta, altarta ima. Tukuy chayta leeytaj ichapis saykʼuchiwasunman (Eze. 40:1–42:20; 43:13, 14). Jinapis imastachus yachakuyta atisqanchejpi piensarina. Jehovaqa chay tukuy imasta qhelqacherqa kamachiykunasnin sumajpuni kasqanta rikuchinanpaj. Pay kamachiykunasta churan, mana runaschu. Chayrayku Diosta imaynatapis yupaychanalla kasqanta nejkunaqa may pantasqa kashanku. Templota kajsituta midispataj Jehová rikuchiwanchej payllata yupaychayta watejmanta sayarichinantapuni. Jehovaj nisqasnin juntʼakusqanqa maychus kajsitupuni, chay temploj medidasnin jina. Chaywanqa Ezequiel rikuchin Jehovallata yupaychay kay qhepa pʼunchaykunapi watejmanta sayarichisqapuni kananta.

¿Imatá yachakunki templo maychus kajsitu midisqa kasqanmanta? (16 parrafota qhawariy).

17. ¿Imatataj yachakunchej temploj jawa perqanmanta?

17 Temploj jawa perqan. Yachakorqanchej jina Ezequielqa rikorqa temploj jawa ladonpi uj perqata. Chaytaj sutʼita yuyarichiwanchej Diospa kamachisnenqa mana allin ruwaykunamanta karunchakunanku kasqanta. Ajinamanta Jehovallata yupaychayta, nisunman Diospa wasinta ni jaykʼaj chʼichichanankupaj (Ezequiel 43:7-9 leey). Chay yuyaychayqa kay tiempopi mayta yanapawasunman. Diospa llajtanqa Jatun Babiloniapi preso jina kasqanmanta 1919 watapi kacharichisqa karqa. Chay watataj Cristoqa allin kamachi yuyayniyojta churarqa. Chaymantapacha Diospa kamachisnenqa kallpachakorqanku llulla yachachiykunata, santosta yupaychaywan chajrusqa imasta, costumbrestapis saqepunankupaj. Chayrayku mayta kallpachakunchej Jehovallata yupaychayninchejta mana chʼichichanapaj. Chantapis Tantakuna Wasispi mana negociosta ruwanchejchu Jehovallata yupaychayninchejta mana chʼichichanapaj (Mar. 11:15, 16).

18, 19. 1) Ezequielpa rikusqan temploj jatuchaj punkusninmanta, ¿imatataj yachakunchej? 2) Pillapis Jehovaj kamachisqasninta pisipaj qhawajtin, ¿imatá ruwanchej? Sutʼinchariy.

18 Jatuchaj punkus. ¿Imatá yachakusunman chay jatuchaj punkusmanta? Preso apasqa judiosqa Jehovaj kamachiykunasnin sumaj kasqanta yachakorqanku. Noqanchejrí, ¿imatá yachakusunman? Jehovataqa mana rikukoj templonpi yupaychashanchej. Chayrayku kamachiykunasninman jina kausakuna, nitaj puraj uyaschu kana (Rom. 12:9; 1 Ped. 1:14, 15). Kay qhepa pʼunchaykunapi Jehovaqa llajtanta yanapashan kamachiykunasninta kasukunallankupajpuni. c Chayrayku juchasninkumanta mana pesachikojkunataqa congregacionmanta qharqokun (1 Cor. 5:11-13). Temploj punkunpi guardiaspa cuartosnin kasqanqa yachachiwanchej pillatapis Dios mana allinpajchu qhawan chayqa, chay runaqa mana chay mana rikukoj jatun temploman yaykuyta atisqanta. Sichus pillapis puraj uya chayqa, Tantakuna Wasiman rejtinpis Jehovaqa mana allinpajchu qhawanqa munayninman jina ruwanankama (Sant. 4:8). Chayqa Jehovallata yupaychayninchejta sumajta jarkʼan. Kay tiempopeqa khuchichakuy jucha, millay imasta ruwaylla tiyan.

19 Bibliaqa niraj tukukuy chamushajtin runas kay jina kanankuta nin: “Engañaj sajra runasrí, astawan astawan sajrayanqanku, wajkunata engañaspa, paykunapis engañachikuspa”, nispa (2 Tim. 3:13). Kay tiempopeqa ashkha runas yuyanku Jehovaj kamachiykunasnin allin imasmanta jarkʼawasqanchejta, ñaupa tiempo runaspaj kasqankuta chayri ni imapaj yanapawasqanchejta. ¿Qanpis paykuna jinallatajchu yuyanki? Qharipura chayri warmipura puñuykuymanta parlarina, Diospa Palabranqa sutʼita niwanchej chay imasta ruwajkunaqa ‘millay imasta ruwashasqankuta’. Jehovaqa niwanchej khuchichakuy imasta mana allinpaj qhawanata (Rom. 1:24-27, 32). Sichus pillapis nisunkiman qharipura chayri warmipura puñuykuymanta Diospa kamachisqan pantasqa kashasqanta chay, ¿paykuna jinachu yuyawaj chayri Jehovatachu kasukuwaj? Ezequiel rikorqa chay temploj jatuchaj punkusninpi piensariy yanapawasun. Chayqa yuyarichiwanchej Jehovaj kamachiykunasnin mana cambiasqanta kay mundomanta runas imata ruwajtinkupis chayri imata nejtinkupis. ¿Tatanchej Jehovaman sayasqachu kashanchej? ¿Imachus allin kajtapis ruwasqanchejwan parlasqanchejwan rikuchishanchejchu?

Jehovallata yupaychaspaqa ‘uj jaywanata jina’ payman jaywanchej

20. Ezequielpa rikusqanmanta, ¿imata yachaytaj ‘may chhika runasmanta’ kajkunata kallpachan?

20 Patios. Ezequielqa temploj jawa ladonpi patiosta rikuspa maytachá kusikorqa. Chaypeqa Jehovaj ashkha kamachisnin payta yupaychankuman karqa. Kay tiempopi cristianosqa Jehovata yupaychanku aswan sumaj lugarpi. Ezequielpa rikusqanqa ‘may chhika runasmanta’ kajkunata mayta kallpachan. Paykunaqa Jehovaj mana rikukoj templonpa jawa patiosninpi yupaychashanku (Apo. 7:9, 10, 14, 15). Ezequielqa rikorqa patios comedoreswan juntʼa kasqankuta. Chay comedorespeqa judíos khuska mikhurikuy ofrendata jaywasqankumanta khuska mikhoj kanku (Eze. 40:17). Chaypi mikhusqankoqa Dioswanpis mikhunkuman jina karqa, chaytaj rikuchej Dioswan amigos jina allinpi kashasqankuta. Kunanqa manaña judíos jinachu ofrendasta Diosman jaywanchej. Jinapis Jehovallata yupaychaspa “uj jaywanatapis jaywashasunman jina” comentanchej, creesqanchejmanta reunionespi parlarinchej, runasman willarinchej ima (Heb. 13:15). Chantapis Jehová yachachiykunata mikhunata jina qowasqanchejwan kallpachasqa kanchej. Chayrayku Corej wawasnin jina kusisqa Jehovaman kayta nisunman: “Uj diallatapis patiosniykipi kayqa aswan sumaj waranqa diasta waj lugarpi kanamantaqa”, nispa (Sal. 84:10).

21. Ezequielpa rikusqan sacerdotesmanta, ¿imatataj ajllasqa cristianos yachakunkuman?

21 Sacerdotes. Ezequielqa rikorqa ukhu patioj punkun, maynintachus sacerdotes, levitas ima yaykoj kanku chay, jawa patioj punkun kikillantaj kasqanta, mayqentachus israelitas, mana sacerdoteschu kajkunawan yaykoj kanku chay. Chaywanqa Jehová sacerdotesta yuyarichisharqa paykunapis kamachiykunasninta juntʼananku kasqanta. ¿Imatataj chaymanta yachakusunman? Kay tiempopi Diospa kamachisnenqa manaña sacerdotespa mirayninmantachu kanku. Jinapis ajllasqa cristianosmanqa kayta nikun: “Qankunatajrí ‘ajllasqa ayllu kankichej, reyestaj sacerdotestaj, Diospaj tʼaqasqa nación’”, nispa (1 Ped. 2:9). Ñaupa Israelpeqa sacerdotes waj patiopitaj Diosta yupaychaj kanku. Kay tiempopitajrí ajllasqa cristianosqa mana waj hermanosmanta tʼaqasqachu kashanku, jinapis paykunataqa Jehová Dios wawasninpaj rejsikapun (Gál. 4:4-6). Paykunapis Ezequielpa rikusqanmanta yachakuyta atillankumantaj. Paykunaqa yachallankutaj sacerdotestapis yuyaychayta, cheqanchayta atikusqanta. Chayrayku yuyarikunanchej tiyan tukuy cristianos ovejitas jina “uj tropalla”, “uj michejniyojllataj” kasqanchejta (Juan 10:16 leey).

22, 23. 1) ¿Imatataj ancianos yachakunkuman Ezequiel mosqoypi jina kamachejta rikusqanmanta? 2) ¿Imataj ichapis aswan qhepaman kanqa?

22 Kamachej. Ezequiel mosqoypi jina rikusqanpi kamachejqa llajtamanta runasta kamachej, ofrendasninkuta jaywanankupajtaj yanapaj. Jinapis mana sacerdote ayllumantachu kasqanrayku, sacerdotespa kamachisqankuta templo ukhupi kasukunan karqa (Eze. 44:2, 3; 45:16, 17; 46:2). Paymantaqa congregacionta ñaupajman pusajkuna ashkhata yachakunkuman. Tukuy ancianos, congregacionesta waturej hermanospis Diospa churasqan allin kamachita tukuy sonqo kasukunanku tiyan (Heb. 13:17). Ancianosqa mayta kallpachakunku Diospa kamachisninta yanapanankupaj. Ajinamanta tantakuypi, predicacionpi Diosta yupaychasqankuta uj jaywanata jina Diosman jaywanankupaj (Efe. 4:11, 12). Chantapis yachanku Jehová Israelmanta kurajkunata kʼamisqanta atiyninkuman atienekuspa runasta ñakʼarichisqankurayku (Eze. 45:9). Ancianosqa yachallankutaj paykunapis yuyaychasqa, cheqanchasqa kanankuta, agradecekunkutaj. Chantapis reparanku Jehová paykunata yanapashasqanta ñauparinankupaj, aswan sumaj michejkunataj kanankupaj (1 Pedro 5:1-3 leey).

23 Jehovaqa paraisopipis kʼacha michejkunata, sumaj michejkunata qollawasunpuni. Ashkha ancianosña wakichisqa kashanku paraisopi sumaj michejkuna kanankupaj (Sal. 45:16). Mayta kusikunchej chay hermanos paraisopi uj bendición kanankuta yachaspa. Jehová munajtenqa ichapis aswan qhepaman sumajta entiendesunchej Ezequiel mosqoypi jina rikusqanta, Jehovallata yupaychay watejmanta sayarichisqa kananta willakusqanta ima. Ezequielpa rikusqanqa ichapis aswan qhepaman tʼukunapaj jina juntʼakonqa. Ichapis chaytaqa mana yuyallanchejpischu. Jinapis suyakunalla chay tiempo chayamunankama.

¿Imatá yachakunchej jatun punkusmanta, patiosmantapis? (18-21 parrafosta qhawariy).

Jehovaqa payllata yupaychayta bendecin

24, 25. Ezequielpa rikusqanmanta, ¿imastaj rikuchin Jehová Diospa llajtanpaj bendiciones kananta?

24 Ezequiel mosqoypi jina rikusqanmantaqa, aswan tʼukuna Jehovapuni temploman uraykamusqan. Payqa llajtanman nerqa paykunawan wiñaypaj kananta payllata yupaychaymanta kamachiykunata kasukojtinku (Eze. 43:4-9). ¿Imaynataj runas kashankuman karqa Jehová temploman uraykamojtin?

25 Ezequielpa rikusqanpeqa wakin bendicionesmanta parlaspa kay iskay imasta willan: 1) Temploj santo lugarninmanta uj mayu llojsimusharqa, chaytaj jallpʼata sumaj jallpʼaman tukucherqa kausay kananpaj. 2) Nacionqa sumaj partisqa kasharqa medidanman jina, chaupinpitaj templo kasharqa. Ezequielpa rikusqanmantaqa ashkhata yachakusunman, imajtinchus kay tiemponchejpi Jehovaqa mana rikukoj templonmanpis uraykamunman jina. Chay templotaqa paypuni llimphucharqa, allinpajtaj qhawarqa (Mal. 3:1-4). Chay iskay imasmantataj kay libromanta capítulos 19–21 willashan.

a Chaywan Jehovaqa llajtanta reparachisharqa ñaupajta santo wasinta pisipaj qhawasqankuta, pay nerqa: “Punku yaykunaypa ladonmanqa punku yaykunankuta churaykorqanku, punkusniypa marcosninpa ladonmanpis punkusninkoj marcosninkuta churaykorqanku. Noqata, paykunatawan uj perqalla tʼaqawarqayku. Ajinamanta santo sutiyta chʼichicharqanku millay imasta ruwasqankuwan”, nispa (Eze. 43:8). Ñaupa Jerusalenpeqa templota llajtamanta uj perqalla tʼaqasharqa. Chayrayku Jehovaj kamachisqasninta manaña kasukoj runasqa Jehovaj wasin qayllapi millay imasninkuta ruwasharqanku, santosninkutapis yupaychasharqanku, chaytaj manapuni allinchu karqa.

b Ezequielpa rikusqan temploqa Jehovallata yupaychaymanta waj profeciaswan khuskachasqa kashan. Chaykunataj kay qhepa pʼunchaykunapi juntʼakushanku. Ezequiel 43:1-9 versiculosta, Malaquías 3:1-5 versiculoswan kikinchay, chantá Ezequiel 47:1-12 versiculosta, Joel 3:18 versiculoswan kikinchay.

c Mana rikukoj temploqa 29 watapi rikhurerqa, Jesús bautizakorqa, kuraj kaj sacerdotemantaj tukorqa chaypacha. Apóstoles wañupusqankumanta qhepatataj Jehovallata yupaychayqa ashkha watasta saqesqa karqa. Jinapis 1919 watamantapacha cheqa yupaychayqa pataman oqharisqa karqa, maychus kananpi kananpaj.