Ir al contenido

Ir al índice

Jehová Dios jina, wajkunata kallpachana

Jehová Dios jina, wajkunata kallpachana

‘Jatunchasqa kachun Dios, paymin sonqochawanchej chayri kallpachawanchej tukuy llakiyninchejpi’ (2 COR. 1:3, 4).

7, 3 TAKIYKUNA

1. Adanwan Evawan juchallikusqankutawan, ¿imaynatataj Jehová Dios runasta kallpachasqa?

JEHOVÁ DIOSQA, Adanwan Evawan juchallikusqankumantapacha runasta kallpacharqa. Diosqa runasta kallpacharqa, aswan qhepaman uj sumaj kausayniyoj kanankuta nispa. Nillarqataj Diablota, sajra ruwasqasnintawan tukuchinanta. Chaytaqa Génesis 3:15 versiculopi tarisunman (1 Juan 3:8; Apo. 12:9).

JEHOVÁ DIOSQA KAMACHISNINTA KALLPACHARQA

2. ¿Imaynatataj Jehová Dios Noeta kallpachasqa?

2 Kunantaj qhawarinachej imaynatachus Jehová Dios Noeta kallpachasqanta. Noej tiemponpi runasqa, may sajras karqanku, millay imastataj ruwaj kanku. Noetaj chay sajra ruwaykunata rikuspa, ichapis llakiywan atipachikunman karqa. Imajtinchus paywan familiallanwan Jehová Diosta yupaychaj kanku (Gén. 6:4, 5, 11; Jud. 6). Chaywanpis Jehová Diosqa Noeta kallpacharqa, munayninta, cheqan kajtataj ruwanallanpajpuni (Gén. 6:9). Jehová Diosqa Noeta kallpachananpaj nerqa, chay sajra runasta chinkachinanta. Nillarqataj imatachus Noé ruwananta familianwan salvakunanpaj (Gén. 6:12-18).

3. ¿Imaynatataj Jehová Dios Josueta kallpachasqa? (15 paginapi dibujota qhawariy).

3 Jehová Diosqa Josuetapis kallpachallarqataj. Josueqa israelitasta uj Sumaj Jallpʼaman pusaykunan karqa. Chaypajtaj ashkha nacioneswan maqanakunan karqa. Jehová Diosqa yacharqa Josué mancharikunanta. Chayrayku Diosqa Moisesman nerqa: “Josueman sumajta yachachiy, sonqochay, kallpachaytaj, imaraykuchus paymin israelitasta pusanqa. Payqa jallpʼasta rakʼenqa paykunaman, ima jallpʼatachus kunan rikumunki, chayta”, nispa (Deu. 3:28). Chaymantataj Jehová Diospuni Josueta kallpacharqa, jinata nispa: “Noqa kayta kamachiyki: Sumaj kallpasapa, waputaj kay. Ama manchachikuychu, nitaj qʼewakuychu. Noqa Señorniyki Tata Diosqa qanwampuni kasaj, maymanchá rinki, chaypi”, nispa (Jos. 1:1, 2, 9). Chayta uyarispa Josueqa, maytapunichá kallpachakorqa.

4, 5. 1) Jehová Dios llajtanta kallpachananpaj, ¿imatataj nisqa? 2) ¿Imaynatataj Jehová Dios Wawanta kallpachasqa?

4 Jehová Diosqa mana uj, iskay runasllatachu kallpacharqa, manaqa llajtantapis. Uj pacha Diospa llajtanqa, Babiloniapi presochasqa kasharqa. Chay kutipitaj Jehová Diosqa, llajtanta mayta kallpacharqa, ajinata nispa: “Qanqa ama manchachikuychu, imaraykuchus noqaqa qanwampuni kashani. Ama sonqoyki qʼenaqakuchunchu, imaraykuchus noqaqa Diosniyki kani. Noqa kallpachasqayki, yanapallasqaykitaj; justiciata ruwaj paña makiywan sayachillasqaykipuni”, nispa (Isa. 41:10). Jehová Diosqa, kay tiempopipis mayta kallpachashallawanchejtaj, imaynatachus ñaupa tiempomanta cristianosta kallpacharqa, ajinata (2 Corintios 1:3, 4 leey).

5 Jehová Diosqa Jesustapis kallpachallarqataj. Jesús bautizakushajtin, Jehová Diosqa ajinata kallpacharqa: “Kaymin munasqa Wawayqa, paytaqa allinpaj qhawani”, nispa (Mat. 3:17). Chayqa Jesusta maytachá kallpacharqa, tukuy sonqo Tatanmanta willananpaj.

JESUSQA WAJKUNATA KALLPACHARQA

6. ¿Imata ruwanapajtaj Jesús talentosmanta parlasqan yanapawasunman?

6 Jesuspis Tatan jinallataj yachachisqasninta kallpachaj. Uj kutipi, Jesús qolqe talentosmanta parlaspa yachachisqasninta kallpacharqa. Pay nerqa uj patrón kamachisninman jinata nisqanta: “Sumajta ruwanki allin kamachi. Qanqa pisi kajpi allinta juntʼarqanki. Kunantaj ashkha imasta qhawanaykipaj churasqayki. Noqawan khuska kusikuy”, nispa (Mat. 25:21, 23). Chayqa Jesuspa yachachisqasninta maytachá kallpacharqa, Jehová Diosta tukuy sonqo yupaychanallankupajpuni.

7. 1) ¿Imaynatataj Jesús yachachisqasninta kallpachasqa? 2) ¿Imaynatataj Jesús Pedrota kallpachasqa?

7 Jesuspa yachachisqasnenqa sinchʼita siminakoj kanku, pichus paykunamanta kurajpaj qhawasqa kananmanta. Jesustajrí pacienciawan paykunata kallpacharqa, kay jinata nispa: “Qankunamanta kurajpaj qhawasqa kajqa, sullkʼa jina kachun, kamachej kajtaj, kamachi jina kachun”, nispa (Luc. 22:24-26). Apóstol Pedropis ashkha kutista pantaspa Jesuspa sonqonta nanacherqa (Mat. 16:21-23; 26:31-35, 75). Chaywanpis Jesusqa ni jaykʼaj nerqachu Pedrota mana rejsisqanta. Astawanpis Pedrota kallpacharqa, wajkunata kallpachanantataj kamacherqa (Juan 21:16).

DIOSPA KAMACHISNIN KALLPACHASQAS KARQANKU

8. ¿Imaynatataj Ezequías Diospa llajtanta, soldadosta kamachejkunatawan kallpachasqa?

8 Niraj Jesús kay jallpʼaman jamushajtin Diospa kamachisnenqa runasta kallpachajpuni kanku. Ezequiasmanta parlarina. Payqa Diospa llajtanta, soldadosta kamachejkunatapis kallpacharqa asirios Jerusalenta thuñej muyuykushajtinku. Israelitastaj “rey Ezequiaspa parlasqasninta uyarispa”, “may kallpachasqa karqanku” (2 Crónicas 32:6-8 leey).

9. ¿Imatataj Jobmanta yachakusunman?

9 Jobmanta parlarina. Payqa may llakiypi rikukorqa. Payta kallpacharej rejkunataj, sonqochanankumantaqa contranpi parlaspa umanta nanacherqanku. Ajinapi rikukuspapis, Jobqa paykunata yuyaycharqa, imaynatachus wajkunata sonqochanata. Job nerqa: “Noqaqa qankunata qhawarispa, kʼachamanta parlapayaykichejman; qankunaj nanayniykichejtapis thañirichiykichejman, kallpachaykichejmantaj”, nispa (Job 16:1-5). Jobtaqa Eliuwan Jehová Diosllawan kallpacharqanku (Job 33:24, 25; 36:1, 11; 42:7, 10).

10, 11. 1) ¿Imaraykutaj Jeftej wawan kallpachasqa kayta necesitasqa? 2) ¿Pikunatataj kay tiempopi kallpacharisunman?

10 Jeftej wawanpis kallpachanata necesitallarqataj. Jefteqa Israelpi juez karqa, amonitaswan maqanakunanpajtaj Diosman nerqa: ‘Sichus amonitasta atipayta yanapawanki chayqa, pichari ñaupajta wasiymanta taripawaj llojsimonqa, chayta qosqayki, qanta tinkukuna toldopi sirvisunanpaj’, nispa. Jeftetaj Diospa yanapayninwan amonitasta atiparqa. Jefté wasinman kutipushajtintaj, kʼata wawan taripaj llojsimorqa. Jefteqa wawanta rikuspa, mayta llakikorqa. Chaywanpis Jefteqa, nisqanta juntʼarqa, wawantataj Dioswan tinkukuna toldoman kacharqa wañupunankama chaypi Diosta sirvinanpaj (Jue. 11:30-35).

11 Jefté mayta llakikojtinpis, wawanchá astawan llakikorqa. Chaywanpis Jeftej wawanqa, tatanpa nisqanta juntʼarqa (Jue. 11:36, 37). Jeftej wawanqa Dioswan tinkukuna toldoman sirvej ripusqanrayku, niña casarakuyta, nitaj wawasniyoj kaytapis aterqachu. Chayrayku Jeftej wawanqa sonqochasqa kayta necesitarqa. Biblia nin: “Chaymantapacha kay usu karqa israelitas ukhupi: Sapa wata sipaskuna Jeftejpa ususinmanta waqaj rinku tawa pʼunchayta”, nispa (Jue. 11:39, 40). Jeftej wawanpa kausaynenqa, tʼukurichiwanchej kay tiempopi Jehová Diospaj astawan llankʼanankurayku solteros qhepakojkunapi. Paykunataqa sumajta ruwashasqankuta nisunman, kallpacharisunmantaj (1 Cor. 7:32-35).

APOSTOLESQA HERMANOSTA KALLPACHARQANKU

12, 13. ¿Imaynatataj Pedro hermanosta kallpachasqa?

12 Jesusqa wañupunanpaj uj chʼisi faltashajtin, Pedrota nerqa: “Simón, Simón, Satanasqa tukuyniykichejta trigota jina wayrachiyta munasunkichej. Noqataj qanpaj sinchʼita Diosmanta mañapuyki ama creesqayki pisiyananpaj. Qantaj kutirikusqaykitawan hermanosniykita kallpachay”, nispa (Luc. 22:31, 32).

Apostolespa cartasninku ñaupa tiempomanta cristianosta mayta kallpacharqa. Noqanchejtapis mayta kallpachashallawanchejtaj. (12-17 parrafosta qhawariy).

13 Pedroqa ñaupa tiempomanta cristianosta ñaupajman apajkunamanta ujnin karqa (Gál. 2:9). Payqa Pentecostés fiestapi, waj kutispipis ruwasqasninwan hermanosta mayta kallpacharqa. Machituña kashaspataj Pedroqa, hermanosman nerqa: ‘Kay pisi palabrastaqa, qhelqamuykichej qankunata kallpachanaypaj, jinallataj qankunaman ninaypaj, kaypuni Diospa jatun khuyakuynin kasqanta. Chaypi ari sinchʼita sayaychej’, nispa (1 Ped. 5:12). Pedroj qhelqasqasnenqa maytachá chay tiempomanta hermanosta kallpacharqa. Noqanchejtapis chay qhelqasqasnenqa mayta kallpachashallawanchejtaj. Kallpachallawasunpunitaj Jehová Diospa nisqasnin juntʼakunankama (2 Ped. 3:13).

14, 15. ¿Juanpa qhelqasqan yanapawasunmanchu?

14 Apóstol Juanpis, ñaupa tiempomanta cristianosta uma jina ñaupajman apajkunamanta ujnin karqa. Payqa imastachus Jesús kay jallpʼapi kashaspa ruwasqanmanta qhelqarqa. Juanpa qhelqasqanqa ñaupa tiempomanta cristianosta maytachá kallpacharqa, imaynatachus noqanchejta kallpachashawanchej, ajinata. Chantapis Juan librollapi tarinchej Jesús kayta nisqanta: “Qankunachus purajmanta munanakunkichej chayqa, tukuy yachanqanku yachachisqasniy kasqaykichejta”, nispa (Juan 13:34, 35 leey).

15 Apóstol Juanpa kinsa cartasninmanta mayta yachakullasunmantaj. Juan nerqa: ‘Jesuspa yawarnin tukuy juchamanta llimphuchawanchej’, nispa. Chayta yachayqa, llakiyninchejwan mana atipachikunapaj yanapawasunman (1 Juan 1:7). Juan nillarqataj: “Sonqonchej imallamantapis juchachawajtinchejqa, yuyarikuna Diosqa sonqonchejmanta aswan kuraj kasqanta”, nispa (1 Juan 3:20). Chantapis Juanlla nerqa: “Diosqa munakuymin”, nispa (1 Juan 4:8, 16). Juanqa iskay kaj cartanpi, jinallataj kinsa kaj cartanpi, cheqa kajllapipuni purej hermanosmanta mayta kusikusqanta nerqa (2 Juan 4; 3 Juan 3, 4).

16, 17. ¿Imatataj Pablo nisqa mosoj cristianosta kallpachananpaj?

16 Apóstol Pabloqa hermanosta mayta kallpachallarqataj. Jesús wañupusqantawan, casi tukuy apostolesqa Jerusalenpi qhepakorqanku. Jerusalenpitaj Diospa Llajtanta Kamachejkuna kasharqanku (Hech. 8:14; 15:2). Hermanosqa Jerusalenpi Cristomanta predicaj kanku. Chay lugarmanta runastaj Diospi creejña kanku. Chaywanpis Jehová Diosqa apóstol Pabloman atiyta qorqa griegosman, romanosman, waj llajtayojkunamanwan Diosmanta willamunanpaj, pikunachus ashkha diosesta yupaychaj kanku, chaykunaman (Gál. 2:7-9; 1 Tim. 2:7).

17 Chantapis apóstol Pabloqa Turquía chaynejpi, Italiapi, Greciapi ima predicallarqataj. Chay lugarespitaj mana judío kajkunaman predicarqa, ashkha congregacionestataj sayaricherqa. Chay mosoj cristianostaqa llajta masisnillankutaj mayta ñakʼarichej kanku. Chayrayku paykunaqa kallpachanata necesitarqanku (1 Tes. 2:14). Chay jawa 50 wata chay chayta Pabloqa, mosoj cristianosta kallpachananpaj uj cartata qhelqarqa. Payqa jinata nerqa: “Diosmanta mañakushaspaqa, payman graciasta qoykupuni tukuy qankunamanta yuyarikuspa. Imaraykuchus Tata Diosninchejpa ñaupaqenpi yuyarikuykupuni, qankuna creeywan, jinallataj munakuywan llankʼasqaykichejmanta. Nillataj qonqaykuchu, Señorninchej Jesucristopi suyakusqaykichejrayku llakiykunapi sinchʼita sayasqaykichejtapis”, nispa (1 Tes. 1:2, 3). Chantapis nillarqataj: “Qankunapura sonqochanakullaychejpuni, kallpachanakuychejtaj”, nispa (1 Tes. 5:11).

DIOSPA LLAJTANTA KAMACHEJKUNA KALLPACHAWANCHEJ

18. ¿Imaynatataj apóstoles Felipeta yanapasqanku?

18 Ñaupa tiempopi Jehová Diosqa hermanosta, congregacionesta ñaupajman apajkunatawan apostolesnejta kallpacharqa. Apostolesqa Felipe Samaria llajtapi runasman Cristomanta willashasqanta yachaspa, Pedrota, Juantawan kacharqanku, Felipeta yanapanankupaj. Pedrowan Juanwantaj Samariaman chayaspa creejkunapaj Diosmanta mañaporqanku, Diospa atiyninta japʼinankupaj (Hech. 8:5, 14-17). Felipewan mosoj hermanoswanqa, may kallpachasqachá kasharqanku apóstoles yanapasqankumanta.

19. Apostolespa cartankuta leespa, ¿imaynataj kasharqanku ñaupa tiempomanta cristianos?

19 Uj kutipi cristianosqa, apostolesta ancianostawan taporqanku, mana judío kajkuna Moisespa Leyninman jina circuncidakunankuchus manachus kasqanta (Hech. 15:1, 2). Apostoleswan ancianoswantaj, chayta chʼuwanchanankupaj Diospa atiyninta mañakorqanku, Diospa Palabrantataj estudiarqanku. Ajinamanta uj yuyayllaman chayarqanku. Nerqankutaj mana circuncidakunapunichu kasqanta. Congregacionesmantaj cartasnejta chayta willacherqanku. Cristianostaj “chay cartata leeytawan maytapuni kusikorqanku, chay carta sumajta kallpachasqanmanta” (Hech. 15:27-32).

20. 1) ¿Diospa Llajtanta Kamachejkuna kallpachashawanchejchu? 2) ¿Imatataj qhepan semana yachakusunchej?

20 Kay tiempopipis Diospa Llajtanta Kamachejkunaqa, mayta kallpachawanchej. Kallpachallankutaj Betelitasta, Diospaj astawan llankʼajkunatapis. Noqanchejqa ñaupa tiempomanta cristianos jinallataj mayta kusikunchej, Diospa Llajtanta Kamachejkuna kallpachawasqanchejmanta. Chantapis 2015 watapi Diospa Llajtanta Kamachejkunaqa, Jehová Diosmanta karunchakojkunata kallpachanankupaj Jehovaman kutinpuy, nisqa folletota orqhorqanku. Chaywanpis mana Diospaj llajtanta ñaupajman apajkunallachu wajkunata kallpachayta atinku. Noqanchejpis wajkunata kallpachayta atinchej. Chaytataj qhepan semana astawan yachakusunchej.