Ir al contenido

Ir al índice

15 YACHAQANA

¿Cosechanapaj jinañachu chajrasta qhawanchej?

¿Cosechanapaj jinañachu chajrasta qhawanchej?

“Qhawariychej chajrasta, poqosqaña kashanku cosechanapaj” (JUAN 4:35).

64 TAKIY Kusiywan willamuna

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imamantataj Jesús Juan 4:35, 36 versiculospi parlasharqa?

JESUSQA Galileaman rishaspa, Samaria jallpʼanta pasarqa. Chay purisqanpitaj ashkha chajrasta rikorqa. Chay chajrasqa ichá recién llullushaj cebada chayri grano karqa (Juan 4:3-6). Cosecha tiempopajqa tawa killaraj faltarqa. Jinapis Jesús discipulosninman nerqa: “Qhawariychej chajrasta, poqosqaña kashanku cosechanapaj”, nispa. Chayta uyarispa, discipulosnenqa ichapis tʼukorqanku (Juan 4:35, 36 leey).

2 Jinapis, ¿chajrasmantapunichu Jesús parlasharqa? Mana. Payqa runasta yachachisqasninman tukuchinamanta parlasharqa. Jesús niraj cosechamanta parlashajtin, imaschus kasqanpi piensarina. Judíos samaritanosta chejnikojtinkupis, Jesusqa samaritana warmiman predicarqa. Chay warmeqa Jesuspa willasqanta japʼikorqa, llajta masisninmantaj willamorqa. Paykunatajrí usqhayllata Jesús chayman rerqanku. Chaypachataj Jesús discipulosninman nerqa: ‘Chajrasqa poqosqaña kashanku cosechanapaj’, nispa (Juan 4:9, 39-42). Uj yachayniyoj runa nin: “Chay runas Jesusta chay rato maskʼaj risqankoqa, [...] rikuchiwanchej paykuna poqosqa chajras jina kasqankuta”, nispa.

Runasta ‘cosechanapaj chajrasta’ jina qhawaspa, ¿imastá ruwasun? (3 parrafota qhawariy).

3. Runasta cosechanapaj chajrasta jina qhawajtinchej, ¿imatá ruwasun?

3 ¿Runasta cosechanapaj chajrasta jinachu qhawanchej? Ajinata qhawaspaqa kinsa imasta ruwasun. Ñaupaj kaj, mana tiempota usuchispa predicasun. Mana tiemponpi cosechajtinchej, chajraqa pierdepun. Chayrayku usqhayllata llankʼana tiyan. Iskay kaj, runas sumaj willaykunata japʼikojtinku kusikusun. Bibliaqa nin: “Cosechapi runas kusikunku”, nispa (Isa. 9:3). Kinsa kaj, runasta Jesuspa discipulosninta jinaña qhawasun, imamantachus yachayta munasqankuman jinataj predicasun.

4. Kay yachaqanapi, ¿imastá Pablomanta yachakusun?

4 Jesuspa yachachisqasnenqa ichapis ajinata yuyarqanku: “Samaritanosqa ni jaykʼaj Jesuspa yachachisqasninman tukunkumanchu”, nispa. Jesustajrí mana paykuna jinachu yuyarqa. Astawanpis payqa samaritanosta discipulosninta jinaña qhawarqa. Noqanchejpis predicanchej chay runasta, Cristoj discipulosninman tukuyta atejkunata jina qhawana. Kay yachaqanapeqa, apóstol Pablomanta kinsa imasta yachakusun. 1) Pabloqa imapichus runas creesqankuta reparaj. 2) Payqa imatachus runas yachayta munasqankupi piensarej. 3) Runasta Jesuspa discipulosninta jinaña qhawaj.

RUNAS IMAPICHUS CREESQANKUTA REPARANA

5. ¿Imaraykutaj Pablo judiosman mana manchachikuspa predicaj?

5 Apóstol Pabloqa judiospa sinagogasninkupi predicayta yachaj. Tesalónica llajtapi kashaspa, payqa “sinagogaman yaykorqa. Chaypitaj kinsa Samarikuna Pʼunchaykunapi [judiosta] yachacherqa Diosmanta Qhelqasqapi allinta tʼukurichispa” (Hech. 17:1, 2). Ichapis Pabloqa judío kasqanrayku, sinagogasman yachachej yaykoj (Hech. 26:4, 5). Payqa llajta masisninta entiendej. Chayraykutaj mana manchachikuspa paykunaman predicaj (Fili. 3:4, 5).

6. Mercado plazapi runas, ¿judíos jinachu karqanku?

6 Pabloqa qhatiykachasqankurayku, Tesalónica llajtamanta, Berea llajtamantawan ayqekorqa, Atenas llajtamantaj rerqa. Chayman chayaspataj “sinagogapi yachacherqa judiosman, jinallatataj Diosta yupaychaj waj runasmanpis” (Hech. 17:17). Chantá mercado plazaman rerqa. Chaypeqa mana judío kajkunaman, yachaysapa runasmanwan predicarqa. Chay runaspajqa, Pabloj yachachisqan “mosoj yachachiy” karqa. Chayrayku Pabloman nerqanku: “Parlasqaykimanta wakin imastaqa mana jaykʼajpis uyarerqaykuchu”, nispa (Hech. 17:18-20).

7. Hechos 17:22, 23 nisqanman jina, ¿imatá Pablo ruwarqa Atenasmanta runasman predicananpaj?

7 (Hechos 17:22, 23 leey). Pabloqa Atenasmanta mana judío kajkunaman, mana sinagogapi judiosman jinallatajchu predicarqa. Payqa ichá piensarerqa, imapichus chay llajtamanta runas creesqankupi. Chaypajtaj imaschus chay llajtapi kasqanta, ima dioskunatachus yupaychasqankutawan sumajta qhawarerqa. Chantá chay rikusqanwan yanapachikuspa, Diospa Palabranmanta yachacherqa. Uj yachayniyoj runa nin: “Judioswan cristianoswanqa, uj Diosta ‘cheqa Dios’ nispa yupaychaj kanku. Griegostaj mana chay Diostachu yupaychaj kanku. Pabloqa chayta yacharqa, judiotaj cristianotaj kasqanrayku. Chayrayku Atenas llajtayoj runasman ‘cheqa Diosmanta’ willananpaj, paykunapis chay Diosta yupaychashasqankuta nerqa”, nispa. ¿Ajinatapunichu Pablo Atenasmanta runasman predicarqa? Arí. Paykunaman ajinata yachachiyta qallarerqa: ‘Chay mana rejsisqaykichej Diosmanta willashaykichej, pitachus mana rejsispalla yupaychankichej, chaymanta’, nispa. Pabloqa yacharqa, mana judío kajkuna Diospa Palabranta mana rejsisqankuta. Jinapis mana yuyarqachu ni jaykʼaj cristianosman tukunankuta. Astawanpis Pabloqa, paykunata cosechanapaj chajrasta jina qhawarqa. Chayman jinataj sumaj willaykunata willarqa.

Predicashaspaqa Pablo jina tukuy imata allinta qhawarina, chayman jinataj predicana. Chantapis runasta Jesuspa discipulosninta jinaña qhawana (8, 12, 18 parrafosta qhawariy). *

8. 1) ¿Imaynatataj yachasunman imapichus runas creesqankuta? 2) Runas ‘noqapis hermano kani’ niwajtinchej, ¿imatá nisunman?

8 Noqanchejpis Pablo jina tukuy imata qhawarina. Imapichus runas creesqankuta yachanapaj, qhawarina imaynachus wasinku kasqanta, imastachus autonkuman churasqankuta ima. Chantapis uj runa ima iglesiamantachus kasqanta yachasunman: sutinta yachaspa, parlasqanta uyarispa, ropanta chayri imaynatachus kʼachanchakusqanta qhawaspa ima. Wakintaj paykunapuni niwanchej uj iglesiamanta kasqankuta. Uj precursora especial nin: “Runas ‘noqapis hermano kani’ niwajtinku, niyta yachani: ‘Mana iglesiaykita saqechejchu jamushayki. Kayllata willariyta munarqayki’, nispa”.

9. Uj runa Diospi creesqanta niwajtinchej, ¿imamantataj paywan parlarisunman?

9 Uj runa Diospi creesqanta niwajtinchej, ¿imamantataj paywan parlarisunman? Imapichus paywan kikinta yuyasqanchejpi piensarina. Ichapis chay runaqa, Dios ujlla kasqanta yuyan. Chayrí Jesús Salvadorninchej kasqanta nin. Manachayrí sajra kausay pisi tiempomantawan chinkananta nin. Chay runaman chay imasmanta parlarisunman. Ajinata ruwasun chayqa, ichapis chay runaqa uyariwasun.

10. ¿Imata yachanapajtaj kallpachakuna tiyan, chanta imaraykutaj chayta ruwana tiyan?

10 Ashkha runasqa, iglesiankupi yachachikusqanmanta mana tukuy imatachu creenku. Chayrayku uj runa religionniyoj kasqanta nejtin, imatapunichus piensasqanta yachanapaj kallpachakuna. Albaniamanta hermana Donalta nin: “Wakin runasqa predicajtinchej religionniyoj kasqankuta niwanchej, jinapis mana Diospi creenkuchu”, nispa. Argentinamanta uj misionero nin: “Wakin runasqa Trinidadpi creesqankuta ninku. Jinapis mana creenkuchu Tata Dios, Wawan, espíritu santowan uj Dioslla kasqankuta. Chayta yachaspa, yachaniña imamantachus paykunawan parlarinayta”, nispa. Chayrayku imatapunichus runas yuyasqankuta yachanapaj kallpachakuna. Ajinamanta apóstol Pablo jina, “tukuy runaspaj imaynachus kasqankuman jina” tukusun (1 Cor. 9:19-23).

RUNAS IMASMANTACHUS YACHAYTA MUNASQANKUPI PIENSARINA

11. Hechos 14:14-17 nisqanman jina, ¿imaynatá Pablo Listra llajtapi runasman sumaj willaykunata willarqa?

11 (Hechos 14:14-17 leey). Apóstol Pabloqa runas imamantachus parlayta munasqankuta reparaj, chayman jinataj predicaj. Uj pacha, Listra llajtapi ashkha runasman sumaj willaykunata willasharqa. Chay runastaj Diospa Palabranmanta pisillata chayri ni imata yacharqankuchu. Chayrayku Pabloqa, mana chaymantachu paykunawan parlarqa. Payqa parlarqa chajras sumajta poqosqanmanta, kusisqa kausakunamanta ima. Pabloqa rejsisqanku imasmanta parlarqa, entiendenankupaj jinataj predicarqa.

12. ¿Imaynatá yachasunman uj runa imamantachus parlariyta munasqanta?

12 Predicanchej chaypi runas, imastachus yachayta munasqankupi piensarina, chayman jinataj paykunawan parlarina. ¿Imaynatá yachasunman uj runa imamantachus parlariyta munasqanta? Payta, wasintawan sumajta qhawarina. Ichapis chay runaqa, plantasninta qarpashan, uj librota leeshan, autonta arreglashan chayri waj imasta ruwashan. Imatachus ruwashasqanta rikuspaqa, chaymanta parlarisunman (Juan 4:7). Chantapis uj runa imayna ropayojchus kasqanta qhawarillasunmantaj. Ajinamanta yachasunman maymantachus kasqanta, imapichus trabajasqanta, chayri ima equipochus gustasqanta. Hermanonchej Gustavo nin: “Uj jovenwan parlarerqani. Paypa 19 watasniyoj karqa. Poleranpeqa may rejsisqa takejpa foton kasharqa. Chaymantataj parlariyta qallarerqani. Paytaj willariwarqa imaraykuchus chay takejta uyariy gustasqanta. Ajinapi chay jovenwan Bibliata estudiayta qallarerqani. Kunantaj payqa hermanonchej”, nispa.

13. ¿Imatá nisunman runas Bibliata estudiayta munanankupaj?

13 Runasman predicashaspaqa, Bibliamanta yachakuyta munanankupaj jina parlarina. Chaypajtaj willarina, imaynatachus Bibliata estudiay kausayninpi yanapananta (Juan 4:13-15). Uj hermana nin: “Uj señora sumajta uyariwarqa, wasinmantaj yaykuchiwarqa. Perqanpeqa uj certificadota rikorqani. Chaypi yacharqani universidadpi profesora kananpaj estudiasqanta. Chantá nerqani: ‘Noqaykupis runasman Bibliamanta yachachiyku, reunionesniykupipis Bibliata estudiallaykutaj’, nispa. Chay señoraqa Bibliata estudiachinayta munarqa, qʼayantinpachataj reunionman jamorqa. Uj pʼunchaypaj jatun tantakuymanpis rerqa. Uj watanmantaj bautizakorqa”, nispa. Chayrayku revisitasninchej imasmantachus yachakuyta munasqankupi piensarina. Chantá estudiayta munanankupaj jina, imaynatachus Bibliamanta yachachisqanchejta willarina.

14. ¿Imatá ruwasunman estudionchejpa sonqonman chayanapaj?

14 Uj estudiota tariytawan, sapa yachachej rinapaj sumajta wakichikuna. Wakichikushaspaqa piensarina: chay runaj familianpi, escuelayojchus manachus kasqanpi, imastachus kausayninpi rikusqanpi, imaschus gustasqanpi ima. Chantá piensarinallataj: ima textostachus leeripunapi, mayqen videostachus rikuchinapi, ima kikinchaykunawanchus yachachinapi ima. Chay imasta ruwashaspaqa tʼukurina: “¿Imataj estudioypa sonqonman chayanman?”, nispa (Pro. 16:23). Albania suyupi Flora sutiyoj precursoramanta parlarina. Payqa uj señoraman Bibliamanta yachachisharqa. Chay señoraqa hermananchejta nisqa: “Nipuni creeymanchu runas kausarimunankutaqa”, nispa. Hermana Florataj, mana chay señorata obligasqachu chay yachachiyta japʼikunanpaj. Flora nin: “Sonqoypi nerqani: ‘Kay señoraqa wañusqasta Dios kausarichimunanta creenanpaj, Diostaraj rejsinan tiyan’, nispa”. Chayrayku hermananchejqa, sapa estudiachej rispa Diospa munakuyninmanta, yachayninmanta, atiyninmantawan parlarerqa. Chaymanta qhepaman, señoraqa runas kausarimunankupi creellarqaña. Kunantaj payqa tukuy sonqo Jehovata sirvishan.

RUNASTA CRISTIANOSTA JINAÑA QHAWANA

15. 1) Hechos 17:16-18 nisqanman jina, ¿imaynataj Atenas llajtayoj runas karqanku? 2) ¿Imaraykutaj Pablo Atenasmanta runasman predicallarqapuni?

15 (Hechos 17:16-18 leey). Atenas llajtaqa tukuy laya lantiswan juntʼa karqa. Chantapis runasqa khuchichakoj kanku, yachayniyoj runaspa yachachiyninkupitaj creej kanku. Pablotapis predicayta munajtin tukuy imata nerqanku. Jinapis payqa, mana chay runasmanta nerqachu: “Kay runasqa ni jaykʼaj Jesuspa discipulosninman tukunkumanchu”, nispa. Astawanpis predicallarqapuni. Imaraykuchus paypis niraj cristianoman tukushaspa, ‘Diospa contranpi sajrata rimaj, cristianosta qhatiykachaj, machu machu runataj karqa’ (1 Tim. 1:13). Jinapis Jesusqa yacharqa, Pablo sumaj cristianoman tukuyta atisqanta. Chayrayku Pabloqa Atenas llajtayoj runasmanta ajinallatataj yuyarqa. Chayta ruwaspataj mana pantarqachu. Imaraykuchus ashkhas cristianosman tukorqanku (Hech. 9:13-15; 17:34).

16, 17. ¿Imataj rikuchiwanchej tukuy clase runas Jesuspa discipulosninman tukuyta atisqankuta? Imaynatachus wakin runas cambiasqankumanta parlariy.

16 Ñaupa cristianospa tiemponkupeqa, tukuy imaymana kausayniyoj runas Jesuspa discipulosninman tukorqanku. Qhawarina imatachus apóstol Pablo, Corintopi kaj cristianosman qhelqasqanta. Corintoqa Greciaj ujnin llajtan karqa. Pabloqa cartanpi chay cristianospa ñaupa kausayninkumanta parlarqa. Wakenqa niraj cristianos kashaspa suwas kasqanku, chayri imaymana sajra imasta ruwasqanku. Wakintaj millay kausayniyoj kasqanku. Pabloqa chaymanta parlaytawan, paykunaman nerqa: “Qankunamanta wakenqa ajina karqankichej. Kunantaj qankunaqa llimphuchasqaña kankichej”, nispa (1 Cor. 6:9-11). Noqanchejrí, ¿piensasunmanchu karqa chay runas cambianankuta, Jesuspa discipulosninmantaj tukunankuta?

17 Kay tiempopipis, ashkhas kausayninkuta cambianku, Jesuspa discipulosninmantaj tukunku. Yukina sutiyoj precursora especialmanta parlarina. Payqa Australiapi tiyakun. Hermana Yukinaqa tukuy clase runas, Bibliaj nisqanta japʼikuyta atisqankuta yachakusqa. Uj kuti, payqa wasista, jallpʼasta vendenku chaypi, uj sipasta rikusqa. Chay sipasqa ancho ropasniyoj, tatuajesniyojtaj kasqa. Hermana Yukina nin: “Rijchʼayninta qhawarispa mana paywan parlariyta munarqanichu. Jinapis payman chimpaykorqani, sumajtataj parlarerqayku. Payqa Bibliata jatunpaj qhawasqa, tatuajesninpipis Salmosmanta wakin versículos kasqa”, nispa. Hermanaqa chay sipaswan Bibliata estudiayta qallarisqa, reunionesmanpis risqapacha. *

18. ¿Imatataj runasmanta mana ninanchejchu tiyan, chanta imaraykutaj?

18 Jesusqa nerqa chajras cosechanapaj jinaña kasqanta. Chaywan, ¿nisharqachu tukuy runas paypa discipulosninman tukunankuta? Mana. Diospa Palabranqa nerqaña, pisi runaslla paypi creenankuta (Juan 12:37, 38). Chantapis Jesusqa imachus runaspa sonqonkupi kasqanta sumajta yacharqa (Mat. 9:4). Pisi runaslla paypi creenankuta yachaspapis, Jesusqa tukuy sonqo tukuyman predicarqa. Noqanchejrí mana runaspa sonqonkuta rejsinchejchu. Chayrayku mana uj runamanta nisunmanchu mana cambianantaqa. Nillataj uj lugarmanta nisunmanchu, ni pí uyarinawanchejta. Chayrayku astawanraj predicananchej tiyan. Runastataj Jesuspa discipulosninta jinaña qhawana. Burkina Faso suyumanta Marc sutiyoj misionero nin: “Wakin runasmanta yuyaj kani, cristianosman tukunankuta, manataj jinachu kaj. Wakinmantataj yuyaj kani: ‘Kay runaqa mana cristianoman tukunmanchu’, nispa. Chay runastaj ñauparej kanku. Ajinapi yachakorqani, kʼacha sonqoyoj runasta tarinapaj, Jehová Diospa atiyninwan yanapachikuna kasqanta”, nispa.

19. ¿Imaynatá runasta qhawana tiyan?

19 Ichá predicanchej chay lugarmanta piensasunman, ni pi cambiananta, nisunman mana cosechanapaj chajras jinachu kasqankuta. Jinapis imatachus Jesús discipulosninman nisqanta yuyarikuna. Pay nerqa: “Qhawariychej chajrasta, poqosqaña kashanku cosechanapaj”, nispa. Runasqa cambiayta atinkuman, Cristoj discipulosninmantaj tukunkuman. Jehová Diosqa chay runasta kamachisninta jinaña qhawan, maytataj munakun (Hag. 2:7, 8). Runasta Jehová Dios jina, Jesús jinataj qhawasun chayqa, mana yuyasunchu paykuna mana cambianankuta, imastachus yachayta munasqankupitaj piensarisun. Astawanpis paykunata hermanosninchejñapis kankuman jinata qhawasun.

57 TAKIY Tukuy laya runasman willanchej

^ párr. 5 Imaynatachus runasta qhawasqanchejman jina predicanchej, yachachinchejtaj. Chaytataj kay yachaqanapi yachakusun. Chantá yachakullasuntaj, imaynatachus Jesuswan apóstol Pablowan runasta qhawasqankuta. Paykunaqa runasman willanankupaj, imapichus runas creesqankuta, imamantachus yachayta munasqankutawan reparaj kanku. Chantapis runasta discipulosta jinaña qhawaj kanku. Kay yachaqanapitaj paykuna jina ruwayta yachakusun.

^ párr. 17 Imaynatachus ashkha runas cambiasqankuta yachanaykipaj, “Bibliaqa cambianankupaj yanaparqa” nisqa yachaqanasta leeriy (chaytataj jw.org® nisqapi tariwaj, NOQAYKUMANTA > HERMANOSPA KAUSAYNINKUMANTA nisqapi). Chay yachaqanasqa Torremanta Qhawaj revistapi 2017 watakama llojserqa. Wakin revistaspi kay sutiwan llojserqa: “Bibliamanta yachakusqankoqa kausayninkuta tijracherqa”.

^ párr. 57 DIBUJOS: Uj qhariwarmi wasimanta wasi predicashanku, wasistataj qhawarishanku. 1) Ujnin waseqa sumaj mosojsitu, plantitasniyoj, tʼikitasniyojtaj kashan. 2) Ujnin wasipitaj tʼuna wawasniyoj familia kashan. 3) Chay wasej ladon cuartoqa, jawantaj ukhuntaj qʼopamanta juntʼa kashan. 4) Ujnin wasipitaj santospi creejkuna tiyakunku. ¿Mayqen wasipitaj sumaj sonqoyoj runasta tarisunman?