Ir al contenido

Ir al índice

32 YACHAQANA

Kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kana

Kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kana

“Tukuy llampʼu sonqo kaywantaj Diosniykita kasu[kuy]” (MIQ. 6:8, Qheshwa Biblia).

31 TAKIY Jehová Dioswan puriy

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. ¿Imatataj David Jehová Diosmanta nerqa?

¿JEHOVÁ DIOSNINCHEJ kʼumuykukoj sonqochu? Arí. Davidqa Jehová Diosman nerqa: “Qanmi atipana escudoykita qowanki, llampʼu sonqo kayniykin hatunchawan”, nispa (2 Sam. 22:36; Sal. 18:35, Diospa Simin Qelqa). Davidqa chayta qhelqashaspa, ichapis yuyarikusharqa rey kananpaj ajllasqa karqa, chay pʼunchaymanta. Chaypacha profeta Samuelqa, Davidpa wasinman rerqa. Chaypitaj Jehová Dios kamachisqanman jina, Davidta Israelmanta rey kananpaj ajllarqa. Davidqa pusaj hermanosmanta aswan sullkʼita karqa. Jinapis Saulpa cuentanmanta rey kananpaj ajllasqa karqa (1 Sam. 16:1, 10-13).

2. ¿Imatá kay yachaqanapi yachakusun?

2 Uj salmistaqa Jehová Diosmanta ajinata nerqa: “Kʼumuykamun, cielota, kay pachatapis qhawarimunampaj. Tata Diosqa wajcha runata pampamanta aysarin [...]. Kuraj runaswan khuska payta tiyaykuchin”, nispa. Davidpis ajinallatatajchá Jehová Diosmanta yuyarqa (Sal. 113:6-8). Kay yachaqanapeqa, ima kutispichus Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqanta yachakusun. Yachakullasuntaj imaynatachus pay jina ruwanata. Chantá rey Saulmanta, profeta Danielmanta, Jesusmantawan parlarisun. Paykunamantataj yachakusun, noqanchejmanta maychus kajllata yuyananchej kasqanta.

¿IMATÁ JEHOVÁ DIOSMANTA YACHAKUSUNMAN?

3. ¿Imaynatá Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqanta rikuchiwanchej?

3 ¿Imaynatá Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqanta rikuchiwanchej? Pantaj runas kajtinchejpis, Jehová Diosqa payta yupaychajta saqewanchej, amigosninta jinataj qhawawanchej (Pro. 3:32). Payqa amigosnin kananchejta munarqa. Chayrayku Wawanta kachamorqa juchasninchejrayku wañunanpaj. Jehová Diosqa maytapuni khuyakuwanchej.

4. 1) Jehová Dios payman rijchʼakojta ruwawasqanchejrayku, ¿imatataj ruwayta atinchej? 2) ¿Imaraykutaj Dios payta sirvinanchejta munan?

4 Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqantaqa, imaynatachus ruwawasqanchejpi reparallasunmantaj. Diosqa payman rijchʼakojta ruwawarqanchej. Chayrayku imatachus ruwayta munasqanchejta ajllayta atinchej. Jehová Diosqa mana ajinatapunichu ruwanawanchej karqa. Jinapis kʼumuykukoj sonqo kasqanrayku, imatachus ruwananchejta ajllajta saqewanchej. Diospa ladonpeqa ni imapis kanchejchu. Jinapis Jehová Diosqa, payta munakusqanchejrayku sirvinanchejta munan. Chantapis payqa allinninchejpajpuni imatapis kamachiwanchej. Chayta yachasqanchejraykutaj, sirvinanchejta munan (Deu. 10:12; Isa. 48:17, 18). Jehová Dios ajina kʼumuykukoj sonqo kasqanmanta, ¡mayta agradecekunchej!

Jesusqa 144.000 ajllasqa kajkunamanta wakinwan cielopi kashan. Paykunaqa may chhika angelesta qhawashanku. Wakin angelesqa, Diospa kamachisqanta juntʼanankupaj jallpʼaman uraykushanku. Jehová Diosqa chay dibujopi tukuynin rikhurejkunaman atiyninta qon (5 parrafota qhawariy).

5. ¿Imaynatá Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kayta yachachiwanchej? (Kay revistaj tapanpi dibujota qhawariy).

5 ¿Imaynatá Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kayta yachachiwanchej? Payqa may yachayniyoj kaspapis, imatachus wawasnin nisqankuta uyarin. Jehová Diosqa cielopiwan jallpʼapiwan tukuy imata ruwananpaj, Wawan Jesuswan yanapachikorqa (Pro. 8:27-30; Col. 1:15, 16). Payqa tukuy atiyniyoj kaspapis, wawasninwan yanapachikun. Jehová Diosqa Wawan Jesusta Gobiernonpi Rey kananpaj churarqa. Chantapis 144.000 runasman gobernanankupaj atiyta qonqa. Paykunataj Jesuswan khuska kamachimonqanku (Luc. 12:32). Jehová Diosqa Jesusta wakicherqa Reytaj, Kuraj kaj Sacerdotetaj kananpaj (Heb. 5:8, 9). Payqa Jesuswan khuska gobernamonqanku chaykunatapis wakichishallantaj. Paykuna kamachishajtinkuñataj, Jehová Diosqa mana paykunata ñawillanpichu imatapis ruwachenqa. Astawanpis kamachisqanta maychus kajta juntʼanankupi atienekonqa (Apo. 5:10).

Wajkunata yachachispa, paykunawantaj yanapachikuspa, Jehová Dios jina ruwashanchej (6, 7 parrafosta qhawariy). *

6, 7. ¿Imaynatá ancianoswan tataswan Jehová Dios jina ruwankuman?

6 Cielopi kashaj Tatanchejqa, mana pejpa yanapanta necesitaspapis wajkunawan yanapachikun. Noqanchejtaj astawanraj chayta ruwananchej tiyan. ¿Imaynatá ancianoswan tataswan Jehová Dios jina ruwankuman? Paykunaqa wakin ruwanasninkuta wajkunawan yanapachikunkuman. Chantataj mana paykunata ñawillankupi ruwachinankupaj kallpachakunkuman. Ajinamanta mana ruwanasnillankuchu ruwasqa kanqa, manaqa wajkunatapis yachachenqanku. Yachachisqa kajkunataj, chay imasta ruwayta manaña manchikonqankuchu (Isa. 41:10). Ancianoswan tataswan, ¿imatawan Jehová Diosmanta yachakunkuman?

7 Bibliaqa niwanchej, Jehová Dios angelespa yuyasqankuta yachayta munasqanta (1 Rey. 22:19-22). ¿Imatá tatas paymanta yachakunkuman? Wawasninkuman imatapis kamachiytawan, imaynatachus chayta ruwayta munasqankuta tapurinkuman. Atikojtintaj wawasninkuta nisqankuman jina ruwajta saqenkuman.

8. ¿Imaynatá Jehová Dios Abrahanwan Sarawan ima pacienciakorqa?

8 Jehová Dios kʼumuykukoj sonqo kasqantaqa, pacienciayoj kasqanpi reparallasunmantaj. Wakin kamachisnenqa, Diosman respetowan nerqanku, imatachus ruwayta munasqan paykunaman mana allinchu rijchʼasqanta. Jehová Diostaj mana chaymanta phiñakorqachu. Uj pacha, Jehová Diosqa Sodoma, Gomorra llajtasta chinkachinanta nerqa. Chaytaj Abrahanmanqa mana allinchu rijchʼarqa. Chayrayku payqa, Jehová Diosman chayta respetowan willarqa. Diostaj payta pacienciawan uyarerqa (Gén. 18:22-33). Waj kutipitaj, Jehová Diosqa angelninwan Abrahanman willacherqa: ‘Warmiyki Sara wawayoj kanqa’, nispa. Sarataj viejitaña kasqanrayku, chayta uyarispa asikorqa. Jinapis Jehová Diosqa mana Sarapaj phiñakorqachu, astawanpis payta entienderqa (Gén. 18:10-14).

9. Ancianos chayri tatas kajkuna, ¿imatá Jehová Diosmanta yachakunkuman?

9 Ancianos chayri tatas kajkunaqa, Jehová Diosmanta mayta yachakuwajchej. Ichá uj hermano chayri wawasniykichej, imatachus ruwayta munasqaykichej paykunaman mana allinchu rijchʼasqanta nisunkichejman. Jina kajtin, ¿phiñakunkichejchu? Chayrí, ¿kallpachakunkichejchu paykunata entiendenaykichejpaj? Jehová Dios jina kʼumuykukoj sonqo kankichej chayqa, familiaykichejpis congregacionpis aswan kusisqa kanqanku. Jehová Diosninchejqa, kʼumuykukoj sonqo kayta sumajta yachachiwanchej. Qhepan parrafospi rey Saulmanta, profeta Danielmanta, Jesusmantawan parlarisun. Paykunamanta yachakusun, noqanchejmanta maychus kajllata yuyananchej kasqanta.

SAULMANTA, DANIELMANTA, JESUSMANTAWAN YACHAKUNA

10. ¿Imaynatá Jehová Dios yachachiwanchej?

10 Jehová Diosqa Sumaj Yachachejninchej. Payqa Palabranpi ashkha runaspa kausayninkumanta qhelqacherqa. Ajinamanta chaykunawan yachachinawanchejpaj (Isa. 30:20, 21). Chay runasmanta wakenqa, Diospa munayninman jina kausakorqanku, mana tukuy imatachu ruwayta atisqankutataj reparakorqanku. Wakintajrí mana jinachu karqanku, paykunatataj mana allinchu rerqa. Tukuy chay runasmanta yachakoyqa, mayta yanapawasunman (Sal. 37:37; 1 Cor. 10:11).

11. ¿Imatá rey Saulmanta yachakusunman?

11 Rey Saulmanta parlarina. Jovenllaraj kashajtin, Saulqa llampʼu sonqo karqa, yacharqataj wakin imasta mana ruwayta atisqanta. Chayrayku rey kananpaj churashajtinku, mana chaypaj jinachu kasqanta yuyaspa pakaykukorqa (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Jinapis rey kasqanmanta pisi tiemponman, Saulqa umata oqhariyta qallarerqa, mana ruwanan imastataj ruwarqa. Uj pacha, profeta Samuelta mana suyariyta atispa, Diospaj usqhayllata uywata qʼolacherqa. Saulqa Jehová Dios llajtanta yanapananpi atienekunanmanta, imatachus Samuellla ruwanan karqa, chayta ruwarparerqa. Chayta ruwasqanrayku, Jehová Diosqa niña payta allinpajchu qhawarqa, manaña rey kanantataj nerqa (1 Sam. 13:8-14). Amapuni Saúl jina kanachu, amallataj mana ruwananchej imasta ruwanachu.

12. ¿Imatá Danielmanta yachakusunman?

12 Profeta Danielmantañataj parlarina. Payqa mana Saúl jinachu karqa. Danielqa imata ruwananpajpis, Jehová Diostapuni tapurej. Ajinamanta kʼumuykukoj sonqotaj, llampʼu sonqotaj kasqanta rikucherqa. Uj pacha, Jehová Diosqa Danielta yanaparqa, rey Nabucodonosorpa mosqoyninta sutʼinchananpaj. Danieltajrí chayta ruwasqanmanta mana jatunchakorqachu. Astawanpis llampʼu sonqowan nerqa, Jehová Diospa yanapaynillanwan chayta ruwasqanta (Dan. 2:26-28). ¿Imatá Danielmanta yachakusunman? Pillapis sumaj discursota qosqanchejta niwajtinchej, chayri willaypi allin riwajtinchejqa, Jehová Diosta jatunchananchej kasqanta. Llampʼu sonqos kana, reparakunataj Jehová Diospa yanapaynillanwan imatapis sumajta ruwasqanchejta (Fili. 4:13). Ajinamanta Jesús jina ruwasun. Qhepan parrafospi, imaraykuchus chayta nisqanchejta yachakusun.

13. ¿Imaynatataj Juan 5:19, 30 rikuchiwanchej Jesús kʼumuykukoj sonqo kasqanta?

13 Diospa Wawan Jesusqa, mana imapipis pantajchu. Jinapis Jehová Diospipuni atienekorqa (Juan 5:19, 30 leey). Jesusqa mana yuyallarqapischu Tatanpa kamachiyninta qhechuyta. Filipenses 2:6 paymanta nin: “Payqa Diosman rijchʼakuspapis, mana yuyallarqapischu Dios jina kaytaqa”, nispa. Jesusqa wakin imasta ruwananpaj, mana derechoyojchu kasqanta sumajta entienderqa. Chayrayku Tatanpa kamachiyninta respetaj, kʼumuykukoj sonqowantaj kasukoj.

Jesusqa yacharqa wakin imasta ruwananpaj mana derechoyojchu kasqanta (14 parrafota qhawariy).

14. ¿Imatataj Jesús nerqa Santiagojta Juanpatawan mamankuman?

14 Uj pacha, Santiagojta Juanpatawan mamanku Jesusman nerqa: “Niy ari kay iskay wawasniy Gobiernoykipi tiyaykukunankuta, ujnin pañaykipi, ujnintaj lloqʼeykipi”, nispa. Jesustajrí payman kuticherqa: “Pikunachus pañaypi, lloqʼeypiwan tiyaykukunankoqa, mana noqamantachu kashan, manachayqa Tataymanta. Pay ajllanqa pikunachus chaypi tiyaykukunankuta”, nispa (Mat. 20:20-23). Jesusqa chaywan nisharqa, wakin imasta ruwananpaj mana derechoyojchu kasqanta. Llampʼu sonqo kasqanrayku, imatachus Jehová Dios kamacherqa, chayllata ruwarqa (Juan 12:49). Qhepan parrafopi, imaynatachus pay jina ruwanata yachakusun.

¿Imaynatá Jesús jina kʼumuykukoj sonqo kasunman? (15, 16 parrafosta qhawariy). *

15, 16. ¿Imaynatá 1 Corintios 4:6 nisqanman jina ruwasunman?

15 ¿Imaynatá Jesús jina llampʼu sonqo kasunman? Imatachus 1 Corintios 4:6 nisqanta kasukuna. Chaypi nin: “Qhelqasqapi kasqanman jinalla ruwaychej”, nispa. ¿Imaynatá chayta ruwasunman? Pillapis imata tapurikuwanchej chayqa, amapuni mana piensarispalla imatapis ninachu, amallataj “kayta ruway” chayri “jaqayta ruway” ninachu. Astawanpis imatachus Biblia chayri publicacionesninchej nisqanta rikuchina. Chayta ruwaspaqa, llampʼu sonqos kasqanchejta rikuchisun. Imaraykuchus llampʼu sonqosqa, mana tukuy imatachu yachasqankuta reparakunku. Chantapis Jehová Diospa ‘cheqan kamachiykunasnillan’, pitapis sumajta yanapasqanta yachanku (Apo. 15:3, 4).

16 Yachakunchej jina, kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kaspaqa, Jehová Diosta jatunchanchej. Chantapis ajina kaspaqa, aswan kusisqa kasun, wajkunawanpis aswan allinta kausakusun. Qhepan parrafospitaj chaymanta parlarisun.

KʼUMUYKUKOJ SONQO, LLAMPʼU SONQOTAJ KAYQA YANAPAWANCHEJ

17. ¿Imaraykutaj kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kajkuna kusisqa kanku?

17 Kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kaspaqa, aswan kusisqa kasun. ¿Imaraykutaj chayta ninchej? Mana tukuy imatachu ruwayta atisqanchejta reparakuspaqa, pillapis yanapariwajtinchej tukuy sonqo agradecekusun. Uj pacha, Jesusqa chunka lepra onqoyniyoj runasta sanoyacherqa. Paykunamantataj ujnillanku Jesusta agradecekoj kutimorqa. Chay runaqa llampʼu sonqo kasqanrayku, yacharqa sapallanmanta ni jaykʼaj sanoyapunanta. Chayrayku Jesús payta sanoyachejtin, mayta agradecekorqa, Diostataj jatuncharqa (Luc. 17:11-19).  

18. ¿Imaraykutaj llampʼu sonqo kay wajkunawan allinta kausakunapaj yanapawanchej? (Romanos 12:10).

18 Kʼumuykukoj sonqo, llampʼu sonqotaj kajkunaqa, runa masinkuwan allinta kausakuyta yachanku, sumaj amigosniyojtaj kanku. ¿Imaraykutaj ajina? Imaraykuchus llampʼu sonqo runasqa, wajkuna imallapipis aswan sumaj kasqankuta reparanku, manataj paykunata sajra ñawiwanchu qhawanku. Chantá wajkunata Jehová Diospaj llankʼasqankupi allin rejtin, kusikunku, allinta ruwasqankutataj ninku. Chantapis paykunata jatunpaj qhawanku (Romanos 12:10 leey).

19. ¿Imaraykutaj mana jatunchakunanchejchu tiyan?

19 Jatunchakoj runasqa, mana wajkunata “allinta ruwanki” niyta atillankuchu. Astawanpis paykunalla alabachikuyta munanku. Chantapis wajkunawan kikinchakunku, nitaj piwanpis atipachikuyta munankuchu. Ruwanasninkuta wajkunaman yachachinankumantaqa, ajinata ninku: “Ni noqa jinaqa ruwankumanchu, noqallapuni imatapis allinta ruwani”, nispa. Chaywanqa nishanku, imapis paykunaj nisqankuman jinapuni ruwakunan kasqanta. Chantapis paykunallapaj imatapis munanku, envidiakunkutaj (Gál. 5:26). Chay jina runasqa, pisi amigosnillayoj kanku. Chayrayku orgullosos kanchej chayqa, Jehová Diosmanta yanapata mañakuna. Payqa yuyayninchejta mosojyachinapaj, mana jatunchakunapajtaj yanapawasun (Rom. 12:2).

20. ¿Imaraykutaj kʼumuykukoj sonqo kananchej tiyan?

20 Jehová Diosninchej kʼumuykukoj sonqo kasqanmanta, mayta agradecekunchej. Payqa kamachisninwan pacienciakun, yanapachikuntaj. Noqanchejpis pay jina ruwanapaj kallpachakuna. Chantapis Diospa llampʼu sonqo kamachisninmanta yachakuna, paykuna jinataj ruwana. Jehová Diosninchejta tukuy tiempo jatunchana. Imaraykuchus payllamin jatunchanapaj jina, yupaychanapaj jinataj (Apo. 4:11). Tukuy chay imasta ruwaspaqa, Jehová Diosninchejwan puriyta atisunchej. Imaraykuchus payqa, kʼumuykukoj sonqo runasta munakun.

123 TAKIY Diospa kamachisqanta kasunachej

^ párr. 5 Kʼumuykukoj sonqo runaqa, wajkunamanta khuyakun. Jehová Diospis wajkunamanta khuyakun. Chayrayku kʼumuykukoj sonqo kasqanta nisunman. Kay yachaqanapeqa pay jina kayta yachakusun. Chantapis rey Saulmanta, profeta Danielmanta, Jesusmantawan parlarisun. Paykunamantataj yachakusun, noqanchejmanta maychus kajllata yuyananchej kasqanta.

^ párr. 58 FOTOS: Ñaupaj kaj fotopi, uj anciano uj joven hermanoman yachachishan, congregación maypichus predicanan tiyan, chaypaj territoriosta wakichinanpaj. Qhepan fotopitaj, joven hermanoqa imatachus chay anciano encargasqanta sapallanña ruwashan.

^ párr. 62 FOTO: Uj hermanaqa, uj ancianota tapurishan: “Hermanóy, iglesiapi matrimonioman invitawarqanku, ¿rillaymanchu?”, nispa. Ancianotaj “arí” chayri “mana” ninanmantaqa, Bibliaj nisqanta rikuchishan.