Ir al contenido

Ir al índice

15 YACHAQANA

Sonqo tiyasqa kanapaj Jesusmanta yachakuna

Sonqo tiyasqa kanapaj Jesusmanta yachakuna

“Diostaj sonqo tiyaykuyta qosonqachej, mayqentachus runas mana entiendeyta atinkuchu, chayta” (FILI. 4:7).

113 TAKIY Diospa llajtanqa sonqo tiyasqa kausakunchej

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imastaj Jesusta wañupunan pʼunchay llakichisharqa?

WAÑUPUNAN pʼunchayqa, Jesusta ashkha imas llakichisharqa. Payqa yacharqa, enemigosnin mayta ñakʼarichispa wañuchinankuta. Jesusqa yachallarqataj, sinchʼita sayajtillan Jehovaj sutin llimphuchasqa kananta. Paytaj Tatanta mayta munakusqanrayku, kusichiyta munarqa. Chantapis Jesusqa yacharqa, Diosta wañupunan horakama kasukojtillan, runas wiñay kausayta japʼinankuta. Jesustaj runasta munakusqanrayku kasukuytapuni munarqa.

2 Jesusqa ajina llakiykunasniyoj kashaspapis, sonqo tiyasqallapuni karqa. Uj pacha, apostolesninman nerqa: “Sonqo tiyaykuyniyta qankunaman qoykichej”, nispa (Juan 14:27). ¿Imamantataj Jesús parlasharqa? Jehová Diosman kʼaskasqa kajqa, mana imamantapis llakikunchu, sonqonqa “phaj” nisqa kashan. Jesusqa chay jina sonqo tiyaykuyniyoj kasqanta nisharqa, chaytaj sonqontawan yuyaynintawan waqaycharqa (Fili. 4:6, 7).

3. ¿Imatá kay yachaqanapi yachakusun?

3 Noqanchejmanta ni pí, Jesús jina sinchʼita ñakʼarisunchu. Jinapis Jesuspa yachachisqasnin kasqanchejrayku, llakiykunasniyojpuni kasun (Mat. 16:24, 25; Juan 15:20). Wakin kutistaj, ichapis Jesús jinallataj imatachus ruwananchejmanta llakikusun. Ajinapi rikukuspa, ¿imataj yanapawasunman sonqo tiyasqa kanapaj? Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa, sonqo tiyasqa kananpaj kinsa imasta ruwarqa. Kay yachaqanapitaj chaymanta parlarisun. Chantá yachakusun, llakiykunapi kashaspa imaynatachus Jesús jina ruwanata.

JESUSQA MANA SAYKʼUSPA DIOSMANTA MAÑAKORQA

Diosmanta mañakuspa sonqo tiyasqa kasun (4 al 7 parrafosta qhawariy).

4. 1) ¿Imatá 1 Tesalonicenses 5:17 yachachiwanchej? 2) Wañupunan pʼunchaypi, ¿mashkha kutistataj Jesús Tatanmanta mañakusqa?

4 (1 Tesalonicenses 5:17 leey). Wañuchisqa kanan karqa chay pʼunchaypi, Jesusqa ashkha kutista orakorqa. Discipulosninman wañuyninta yuyarikunankuta kamachishajtin, Jesusqa iskay kutita Diosman graciasta qorqa. Ujtaqa tʼantata partinanpaj, ujtataj vinota jaywananpaj (1 Cor. 11:23-25). Jesusqa Diosmanta mañakullarqataj, yachachisqasninwan Pascuata ruwasqankutawan (Juan 17:1-26). Getsemaní huertaman chayasqankutanwantaj, Jesusqa ashkha kutista Diosmanta mañakullarqataj (Mat. 26:36-39, 42, 44). Wañupunan horatapis Tatanman qhaparikorqa (Luc. 23:46). Rikunchej jina, Jesusqa tukuy imata Tatanman willakorqa.

5. ¿Imaraykutaj apóstoles mana sinchʼitachu sayarqanku?

5 Jesusqa Tatanmanta mana saykʼuspa mañakusqanrayku, llakiykunata aguantarqa. Apostolesninrí mana pay jinachu Diosmanta mañakorqanku, pruebas chayamojtintaj mana sinchʼitachu sayarqanku (Mat. 26:40, 41, 43, 45, 56). Noqanchejpis Diosmanta Jesús jina mana saykʼuspa mañakusun chayqa, sinchʼita sayasun. Qhepan parrafospi yachakusun, imatachus Jehová Diosmanta mañakunanchej kasqanta.

6. ¿Imaynatá creeyninchej yanapawasun?

6 Jehová Diosmanta mañakusunman creeyninchej yapakunanpaj (Luc. 17:5; Juan 14:1). Satanás imaymana pruebasta churawasqanchejrayku, sinchʼi creeyniyoj kananchej tiyan (Luc. 22:31). Creeyninchejqa problemas qhatiriwajtinchej sonqo tiyasqas kanapaj yanapawasun. Imaraykuchus creeyniyoj kaspaqa, llakiyninchejta chinkachinapaj tukuy atisqanchejta ruwaytawan, Jehová Diospa makinpi saqesun. Jehová Dios yanapanawanchejpi atienekusun chaytaj, sonqo tiyasqas kasunchej (1 Ped. 5:6, 7).

7. ¿Imatá hermanonchej Robertmanta yachakusunman?

7 Diosmanta mañakoyqa, ima llakiypi kashajtinchejpis sonqo tiyasqa kanapaj yanapawanchej. Hermanonchej Robertmanta parlarina. Payqa 80 watasniyoj, anciano jinataj yanapakushan. Pay nin: “Noqataqa llakiykunata aguantanaypaj Filipenses 4:6, 7 mayta yanapawan. Wakin kuti qolqemanta pisisqa karqani, uj tiempotaj niña ancianochu karqani”, nispa. ¿Imataj hermanonchejta sonqo tiyasqa kananpaj yanapan? Pay nin: “Ima llakiy chayamuwajtinpis, chay rato Diosmanta mañakuni. Diosman kutin kutita, sonqomantapachataj llakiyniyta willakuni chayqa, sonqo tiyasqa kani”, nispa.

JESUSQA KUSIYWAN PREDICARQA

Predicaspaqa sonqo tiyasqa kasun (8 al 10 parrafosta qhawariy).

8. Juan 8:29 nisqanman jina, ¿imaraykutaj Jesús sonqo tiyasqa karqa?

8 (Juan 8:29 leey). Jesusqa enemigosnin qhatiykachajtinkupis sonqo tiyasqa karqa. Payqa yacharqa sinchʼita sayaspa Tatanta kusichinanta. Jesusqa sinchʼi pruebaspi kaspapis, Tatanta kasukorqapuni. Jehová Diosta mayta munakusqanrayku, tukuy tiempo payta sirverqa. Niraj kay jallpʼaman jamushaspa, Jesusqa Tatanwan khuska Yanapaj Maestro jina llankʼarqa (Pro. 8:30). Kay jallpʼaman jamuspañataj, Tatanmanta tukuy sonqo yachacherqa (Mat. 6:9; Juan 5:17). Chay llankʼayta ruwaspataj, may kusisqa karqa (Juan 4:34-36).

9. Tukuy atisqanchejta predicaspa, ¿imapitaj mana anchata piensasunchu?

9 Jehová Diosta kasukuspa, Señorpa ruwayninpi ashkhata llankʼaspa ima, Jesús jina ruwasunman (1 Cor. 15:58). Tukuy atisqanchejta predicasun chayqa, mana anchata problemasninchejpi piensasunchu (Hech. 18:5). Predicanchej chay runasqa, noqanchejmanta nisqa astawan problemasniyoj kanku. Jinapis Jehová Diosta munakuspa, payta kasukuspa ima, aswan sumajta, kusisqataj kausakunku. Runaspa kausayninku sumajyasqanta rikuspaqa, Jehová Diosninchej yanapanawanchejpi astawan atienekunchej. Chaytaj sonqo tiyasqa kanapaj yanapawanchej. Uj hermana chayta kausayninpi rikorqa. Payqa ashkha unayta ni imapaj valesqanta yuyarqa, sinchʼitataj llakikoj. Pay nin: “Tukuy tiempo predicacionpi kaspaqa, Jehová Diosman astawan kʼaskaykuni. Predicaspaqa kusisqa kani, nitaj tiempo kanchu waj imaspi yuyanaypaj”, nispa.

10. ¿Imatá hermananchej Brendamanta yachakusunman?

10 Hermananchej Brendamanta parlarina. Paywan warmi wawitanwanqa sinchʼi onqosqas kashanku. Hermananchej Brendaqa silla de ruedaspi kashan, nitaj imata ruwananpajpis kallpayojchu. Payqa sapa atispa wasimanta wasi predicaj llojsin. Jinapis astawanqa cartanejta predican. Pay nin: “Noqaqa yachaniña kay tiempopi mana sanoyapunayta. Chayta entiendespataj predicacionllapiña yuyayniyta churani. Predicaspaqa llakiykunasniyta qonqani. Astawantaj imaynatachus runasta yanapanaypi piensani. Chantapis Jehová Dios bendicionesta qonawanta yuyarikuni”, nispa.

JESUSQA AMIGOSNINWAN YANAPACHIKORQA

Sumaj amigosqa sonqo tiyasqa kanapaj yanapawasun (11 al 15 parrafosta qhawariy).

11, 12. ¿Imaynatá apóstoles Jesuspa sumaj amigosnin kasqankuta rikucherqanku?

11 Jesusqa kay jallpʼapi runasman yachachishaspa, ashkha llakiykunapi rikukorqa. Jinapis apostolesnenqa sumaj amigosnin jina ladonpi kasharqanku. Paykunaqa “wawqemantapis aswan munakuyniyoj” karqanku (Pro. 18:24). Jesusqa apostolesninta mayta munakorqa. Chay tiempopi Jesuspa hermanosnenqa, niraj paypi creerqankuchu (Juan 7:3-5). Uj kutipi, familiaresnenqa Jesús locoyapusqanta nerqanku (Mar. 3:21). Jinapis apostolesnenqa mana ajinachu karqanku. Chayrayku Jesusqa, wañuchinankupaj uj chʼisi faltashajtin paykunaman nerqa: “Qankunatajrí tukuy ima qhatirishawajtinpis noqallawanpuni karqankichej”, nispa (Luc. 22:28).

12 Wakin kutisqa Jesusta apostolesnin phiñacherqanku. Jinapis Jesusqa mana pantasqankutachu qhawarqa, manaqa paypi sinchʼita creesqankuta (Mat. 26:40; Mar. 10:13, 14; Juan 6:66-69). Chayrayku wañupunanpaj uj chʼisi kashajtin, paykunaman nerqa: “Noqatajrí amigosníy niykichej, imaraykuchus Tataypa tukuy ima niwasqanta rejsichiykichej”, nispa (Juan 15:15). Jesustaqa amigosnin mayta kallpacharqanku. Paykuna runasman yachachiypi yanapasqankurayku, Jesusqa mayta kusikorqa (Luc. 10:17, 21).

13. ¿Imaynasmantá Jesusta amigosnin yanapasqanku?

13 Jesuspataqa mana apostolesllachu amigosnin karqanku, waj amigosninpis kallarqataj. Chay amigosnintaj qharistaj warmistaj karqanku. Paykunaqa runasman yachachispa, waj jinasmanta ima, payta yanaparqanku. Wakenqa Jesusta wasinkuman wajyarerqanku, khuska mikhurikunankupaj (Luc. 10:38-42; Juan 12:1, 2). Wakintajrí Jesuswan khuska viajashaspa, payta kapuyninkuwan yanaparerqanku (Luc. 8:3). Jesusqa wajkunapaj sumaj amigo kasqanrayku, sumaj amigosniyoj karqa. Payqa amigosninta yanaparejpuni, maychus kasqallantataj paykunamanta suyaj. Amigosnin pantaj runas kajtinkupis, payta yanapasqankumanta mayta agradecekorqa. Amigosnenqa Jesusta sonqo tiyasqallapuni kananpaj yanaparqanku.

14. ¿Imatá ruwasunman sumaj amigosta tarinapaj?

14 Sumaj amigosqa, Jehová Diosninchejta mana wasanchanapaj yanapawasun. Jinapis sumaj amigosniyoj kanapajqa, noqanchejraj wajkunapaj sumaj amigos kananchej tiyan (Mat. 7:12). Bibliapeqa yachakunchej, wajkunata tukuy imaymanamanta yanapanata, astawanraj pisichikojkunata (Efe. 4:28). Congregacionninchejpi pikunachus yanapata necesitasqankupi piensarina. Uj hermano chayri uj hermana mana purikuyta atinchu chayqa, ichapis necesitasqanta rantipoj risunman. Mayqen familiallapis qolqemanta pisisqa kashan chaytaj, mikhunitata qorispa yanaparisunman. Chayrí jw.org® nisqata, JW Library® nisqa programata ima, allinta rejsinchej. Jina kajtin, mana yachankuchu chay hermanosta yacharichisunman. Wajkunata tukuy imaymanamanta yanaparisun chayqa, aswan kusisqa kasunchej (Hech. 20:35).

15. ¿Imaynatá sumaj amigosninchej yanapawasunman?

15 Sumaj amigosqa yanapawasunman, Jehová Diosta mana wasanchanapaj, llakiykunata aguantanapaj, sonqo tiyasqa kanapaj ima. Eliuqa Job llakiyninta willarishajtin sumajta uyarerqa. Ajinallatataj amigosninchejpis, llakiyninchejta willarejtinchej pacienciawan uyariwanchej (Job 32:4). Paykuna Bibliaman jina yuyaychawasqanchejta japʼikusun chayqa, sumaj yuyayniyoj kasun. Jinapis mana suyanachu, amigosninchej imatachus ruwanata ninawanchejta (Pro. 15:22). Yanapata necesitajtinchejtaj, rey David jina ruwana. Payqa amigosninpa yanapayninkuta llampʼu sonqowan japʼikorqa (2 Sam. 17:27-29). Rikunchej jina, sumaj amigosqa Jehová Diosmanta uj sumaj bendición kanku (Sant. 1:17).

¿IMATAJ SONQO TIYASQA KANAPAJ YANAPAWASUNMAN?

16. Filipenses 4:6, 7 nisqanman jina, ¿pillataj sonqo tiyasqa kanapaj yanapawasunman?

16 (Filipenses 4:6, 7 leey). Jehová Diosqa sonqo tiyaykuyninta ‘Cristo Jesusnejta’ qonawanchejta nin. ¿Imarayku chayta niwanchej? Imaraykuchus sonqo tiyasqa kanapajqa, entiendenanchej tiyan ima llankʼaytachus Jehová Dios Jesusman qosqanta, chaypitaj creenanchej tiyan. Noqanchejqa Jesuspa wañuyninraykulla juchasninchejmanta perdonasqa kayta atinchej. Chayta yachaspataj mayta sonqochakunchej (1 Juan 2:12). Chantapis Jesusqa Jehová Diospa Gobiernonpi Reyña kashan. Tumpamantawantaj Kuraj Supaypa ruwasqasninta, mundontawan tukuchenqa. Chayta yachayqa sumaj kausayta suyakunapaj yanapawanchej (Isa. 65:17; 1 Juan 3:8; Apo. 21:3, 4). Mana chayllachu, Jesusqa kay tiempopaj qowasqanchej llankʼayta juntʼanapaj yanapashawanchej. Chayta yachaytaj mayta kallpachawanchej (Mat. 28:19, 20). Sonqochasqa kay, uj suyakuyniyoj kay, kallpachasqa kay ima, sonqo tiyasqa kananchejpaj yanapawanchej.

17. 1) ¿Imaynatá llakiykunapi kashaspa sonqo tiyasqa kasunman? 2) Juan 16:33 nisqanman jina, ¿imatá ruwayta atisun?

17 Yachakusqanchejman jina, ¿imaynatá llakiykunapi kashaspa sonqo tiyasqa kayta atisunman? Jesús jina ruwaspa. Ñaupaj kaj, mana saykʼuspa Diosmanta mañakuna. Iskay kaj, ima llakiypi kaspapis Jehová Diosta kasukuna, tukuy sonqotaj predicana. Kinsa kaj, amigosninchej yanaparinawanchejta saqena. Ajinamanta Diospa sonqo tiyaykuynin, sonqonchejta, yuyayninchejtawan waqaychanqa. Jesús jinataj ima pruebatapis atipasun (Juan 16:33 leey).

41 TAKIY Mañakuyniyta uyarillaway

^ párr. 5 Problemasniyoj kasqanchejrayku, mana sonqo tiyasqa kayta atillanchejchu. Jesusqa sonqo tiyasqa kananpaj, kinsa imasta ruwarqa. Chaytataj kay yachaqanapi yachakusun. Yachakullasuntaj llakiykunapi kashaspa, imaynatachus Jesús jina ruwanata.