Ir al contenido

Ir al índice

‘Jehová Diosninchejqa pay kʼatalla’

‘Jehová Diosninchejqa pay kʼatalla’

“Israelitas, uyariychej ari: Señor Tata Diosmin Diosninchejqa; pay kʼatalla Señorqa” (DEU. 6:4).

138, 112 TAKIYKUNA

1, 2. 1) ¿Imaraykú Deuteronomio 6:4 versiculopi palabras may rejsisqa? 2) ¿Imaraykú Moisés chay palabrasta nerqa?

JUDIOSQA Deuteronomio 6:4 nisqanman jina unaymantapachaña uj mañakuyta ruwanku. Chay mañakuytataj Shemá nispa sutichanku, imaraykuchus hebreopi Shemá nisqa palabrawan chay versículo qallarin. Chaytataj may chhika judíos sapa pʼunchay sutʼiyayninpi, chʼisiyayninpi ima rezanku.

2 Chay versiculopi rikhurej palabrastaqa Moisés parlarqa Israel llajtaman qhepa kaj umallirichiyninpi, 1473 watapi Jesús niraj jamushajtin. Israelitasqa Moab jallpʼapi kasharqanku, Sumaj Jallpʼata japʼikapunankupaj Jordán mayuta chimpanankupaj wakichisqa kashajtinku (Deu. 6:1). Moisesqa israelitasta 40 watasta kamacherqa. Ashkha chʼampaykunapi rikukunankuta yachasqanraykutaj mana manchachikunankupaj, Jehovapi atienekunankupaj, cheqa sonqos kanankupaj ima, parlasqanwan kallpacharqa. Chayrayku Jehovaj Chunka Kamachiykunasninmanta, waj leyesninmanta ima parlaytawan, Deuteronomio 6:4, 5 (leey) versículos imatachus nisqanta yuyaricherqa.

3. ¿Ima tapuykunamantaj kay yachaqanapi kutichisunchej?

3 Israelitasqa yacharqanku Jehová pay “kʼatalla” Diosninku kasqanta. Cheqa sonqo israelitasqa uj Diosllata yupaycharqanku, ñaupa tatasninkoj Diosninta. Chantá, ¿imaraykutaj Moisés yuyaricherqa Jehovalla ‘kʼata’ Dios kasqanta? ¿Imaynatá kay yachachiy ujchasqa kashan Diosta tukuy sonqonchejwan, tukuy almanchejwan, tukuy kallpanchejwan munakunata nikusqanwan? ¿Imaraykutaj may sumaj noqanchejpaj Deuteronomio 6:4, 5 versiculospi nikusqan?

JEHOVAQA “PAY KʼATALLA”

4, 5. 1) ¿Ima niyta munan Jehová Dios “pay kʼatalla” nisqa? 2) ¿Imaraykú Jehová mana waj llajtasmanta dioses jinachu?

4 Jehovalla cheqa Dios. Jehová “pay kʼatalla” nisqa, ashkha imas niyta munan. Chaymanta ujnenqa Jehovalla cheqa Dios, nitaj ni pi pay jina kanchu niyta munan. Moisesqa Jehovalla ‘kʼata’ Dios kasqanta nerqa, mana Trinidad yachachiy llulla kasqanta rikuchinanpajchu. Imaraykuchus Jehová cielota, Jallpʼatawan ruwarqa. Paylla tukuyta Kamachej, cheqa Diostaj. Nitaj pay jinaqa waj dios kanchu (2 Sam. 7:22). Chayrayku Moisesqa Jehová “pay k’atalla” kasqanta nerqa, israelitasta yuyarichinanpaj Jehovallata yupaychananku kasqanta. Israelitasqa mana waj llajtasmanta runas jinachu ruwananku karqa, chay llajtasmanta runasqa ashkha llulla diosesta yupaychaj kanku. Yuyajtaj kanku diosesninku atiyniyoj kasqanta tukuy imata ruwanankupaj.

5 Sutʼincharinapaj, egipciosqa Intej diosnin Ra nisqata, cieloj china diosnin Nut nisqata, Jallpʼaj diosnin Geb nisqata, Nilo mayoj diosnin Hapi nisqata ima yupaychaj kanku. Animalestapis yupaychajllataj kanku. Jehovatajrí chunka ñakʼariykunawan rikucherqa mana chay llulla dioses jinachu kasqanta. Cananeosqa Baal nisqa diosta astawan yupaychaj kanku. Yuyajtaj kanku Baal kausayta qosqanta, cielomanta dios kasqanta, parachimusqanta, qhon qhonkunata apachimusqanta ima. Ashkha lugarespi runaqa, yuyaj kanku Baal dios jarkʼasqanta (Núm. 25:3). Israelitasqa yuyarinanku karqa Jehovalla “cheqa Dios kasqanta”, ‘kʼata’ Diosninku kasqanta ima (Deu. 4:35, 39).

6, 7. 1) ¿Imataj niyta munallantaj Jehová “pay kʼatalla” nisqa? 2) ¿Imaynatá Jehová Dios “pay kʼatalla” kasqanta rikucherqa?

6 Jehová Diosqa nisqanta juntʼanpuni, cheqa sonqotaj. Jehová “pay kʼatalla” nisqaqa, Jehová atienekunapaj jinapuni kasqanta, nisqasnintapis juntʼasqantapuni niyta munan. Jehovaqa mana wasanchaj Dioschu, nisqantaqa juntʼanpuni, cheqa sonqo, nitaj jaykʼajpis llullakunchu. Payqa Abrahamman nerqa miraynin Sumaj Jallpʼapi kausakunanta. Chay nisqanta juntʼananpajtaj ashkha milagrosta ruwarqa. Abrahamman nisqanmanta 430 watasña pasajtinpis, nisqanta juntʼayta munallarqapuni (Gén. 12:1, 2, 7; Éxo. 12:40, 41).

7 Ashkha watasninman Jehovaqa israelitas testigosnin kasqankuta nishaspa, jinata nerqa: “Noqamanta ñawpajtaqa mana ima diospis karqachu, manataj qhepamampis kanqachu”, nispa. Jehovaqa munayninta mana tijrachisqanta rikuchinanpaj, “[tukuy tiempo] noqaqa kikillampuni” kani, nispa nerqa (Isa. 43:10; 44:6; 46:4; 48:12). Cheqamantapuni israelitasqa Jehovallata yupaychayta aterqanku pichus kasqan jinallapuni, cheqa sonqotaj. Noqanchejpis Jehovallata yupaychayta atinchej (Mal. 3:6; Sant. 1:17).

8, 9. 1) ¿Imatá Jehová noqanchejmanta suyan? 2) ¿Imatá Jesús nerqa Moisespa nisqan may sumaj kasqanta rikuchinanpaj?

8 Moisesqa israelitasta yuyaricherqa Jehová paykunata munakunantapuni, jarkʼanantapunitaj. Chayrayku Jehovaqa suyarqa israelitas payllata yupaychanankuta, munakunankuta tukuy sonqonkuwan, tukuy almankuwan, tukuy kallpankuwan ima. Jovenespis Jehovallata yupaychayta yachakunkuman karqa, imaraykuchus tatasninku chayta ruwayta sapa kuti yachachinanku karqa (Deu. 6:6-9).

9 Jehovaqa munayninta mana tijrachinchu, chayrayku israelitasmanta jina payllata yupaychananchejta suyan. Chayrayku yupaychayninchejta Jehová allinpaj qhawananpajqa, payllata yupaychananchej tiyan, munakunanchejtaj tiyan tukuy sonqonchejwan, tukuy yuyayninchejwan, tukuy kallpanchejwan. Chayllatataj Jesús kuticherqa uj runa tukuy kamachisqasmanta mayqenchus aswan kuraj kaj kasqanta tapojtin (Marcos 12:28-31 leey). Kunantaj qhawarina, imaynatachus rikuchisunman Jehová “pay kʼatalla” Dios kasqanta.

JEHOVALLATA YUPAYCHANA

10, 11. 1) ¿Imataj niyta munan Jehová Diosllata yupaychay? 2) ¿Imaynatá hebreo jóvenes Babiloniapi kashaspa Jehovallata yupaychasqankuta rikucherqanku?

10 Jehovalla noqanchejpaj cheqa Diosninchej kasqanta rikuchinapaj, payllata yupaychananchej tiyan. Nitaj waj dioskunata yupaychanachu tiyan, nillataj Jehovata yupaychashaspa cheqa yupaychayta llulla yupaychaywan chhapunachu tiyan. Jehovaqa chay diosesmanta aswan patapi kaj Dios, aswan atiyniyojtaj. Arí, paylla cheqa Dios, chayrayku payllata yupaychananchej tiyan (Apocalipsis 4:11 leey).

11 Daniel libropeqa tawa hebreo jovenesmanta parlan. Paykunaqa Daniel, Ananías, Misael, Azarías ima karqanku. Rikucherqankutaj Jehovallata yupaychasqankuta, ley nisqanman jina reypa mikhunanta mana mikhuyta munaspa. Nitaj Nabucodonosorpa qori lantinmanpis qonqorikorqankuchu. Sutʼita yacharqanku Jehovallata yupaychananku kasqanta. Chayrayku Jehovaman cheqa sonqosllapuni karqanku (Dan. 1:1–3:30).

12. Jehovallata yupaychayta munanchej chay, ¿imamantá allinta qhawarikuna tiyan?

12 Kausayninchejpi Jehovata ñaupajman churananchej tiyan. Jehovallata yupaychayta munanchej chayqa, allinta qhawarikunanchej tiyan mana waj imasta ñaupajman churanapaj. ¿Imasmantá allinta qhawarikunanchej tiyan? Chunka Kamachiykunapi Jehovaqa israelitasman kamacherqa payllata yupaychanankuta. Chaypajtaj israelitasqa imaymana dioskunata yupaychaymanta jarkʼakunanku karqa (Deu. 5:6-10). Kunanpis ashkha runas mana reparakuspalla imaymana dioskunata yupaychanku. Jehovataj kasqan jinallapuni, suyantaj llulla diosesta mana yupaychananchejta. Payqa uj kʼata Diosllapuni. Chayrayku qhawarina imaynatachus waj dioskunata yupaychaymanta jarkʼakunata.

13. ¿Imastá astawan munakuyta qallarisunman Jehovamanta nisqa?

13 Imaschus Jehovamanta karunchawasunman chaykunamanta wakenqa Colosenses 3:5 (leey) versiculopi kashan. Kay versiculoqa sutʼinchashan anchata qolqeta munapayay, lantita chayri llulla diosta yupaychaywan ninakusqanta. Imaraykuchus tukuy imayoj kayta, qhapajyayta munapayaspaqa, atiyniyoj diospis kanman jina tanqawasunman munasqallanchejta ruwanapaj. Colosenses 3:5 versiculopi ima juchasmantachus parlasqanqa qolqeta munapayaywan ujchasqa kashan. Chaykunata munapayaspaqa, Diosta munakunamanta chay imasta astawan munakuyta qallarisunman. Ajinamantataj Jehovata manaña uj kʼata Diosta jinachu qhawasunman. ¡Ni jaykʼaj chaypi urmanachu!

14. ¿Imatataj apóstol Juan nerqa?

14 Apóstol Juanpis chaymanta parlaspa nerqa: “Kay pachapi tiyan aychaj sajra munaynin, ñawispa rikusqanta munapayay, imatapis ruwasqanmanta, kapuyninmantataj runaykachay ima”, nispa. Pillapis chay imasta munakojqa Jehovata “mana munakunchu” (1 Juan 2:15, 16). Chayrayku sapa kuti allinta qhawarikunanchej tiyan. Ichapis reparakusun kay pachamanta runas jina sonqota kusirichiyta, pʼachallikuyta, kʼachanchakuyta ima munasqanchejta. Chayri reparakusun kay pachapi mentasqa kayta chayri jatuchaj imasta tariyta munaspa universidadman riyta munasqanchejta (Jer. 45:4, 5). Chaywanpis paraíso qayllitapiña kashan. Chayrayku Moisespa nisqanta yuyarikunanchej tiyan. Jehová “pay kʼatalla” Dios kasqanta entiendesun, yachasun ima chayqa, Jehovallata munasqanman jina yupaychasun (Heb. 12:28, 29).

UJCHASQA KANAPAJ YANAPAKUNA

15. ¿Imaraykú Pablo cristianosman yuyaricherqa Jehová “pay kʼatalla” kasqanta?

15 Jehová “pay kʼatalla” kasqanqa rikuchiwanchej kamachisnin ujchasqas kananchejta, payllatataj yupaychananchejta. Ñaupa tiempo cristiana congregacionpeqa judíos, griegos, romanos waj llajtasmanta ima karqanku. Paykunaqa waj costumbresniyoj, waj yuyaykunasniyoj ima karqanku. Chayrayku wakenqa congregacionpi yachakusqankuman jina mana kausayta atillarqankuchu chayri ñaupa kausayninkuta mana saqeyta atillarqankuchu. Chayrayku apóstol Pablo yuyaricherqa cristianos uj Diosniyojlla kasqanchejta, chay Diostaj Jehová (1 Corintios 8:5, 6 leey).

16, 17. 1) ¿Ima profeciataj juntʼakushan, chantá imatá ruwayta atinchej? 2) ¿Imataj congregacionta tʼaqanachinman?

16 Kunanpis cristiana congregacionqa, ñaupa tiempopi jinallataj. Sutʼincharinapaj, profeta Isaías “qhepa pʼunchaykunapi”, tukuy llajtasmanta runas Jehovata ujchasqas yupaychanankuta nerqa. Ninankutaj karqa: “Payqa ñankunanmanta yachachiwasunchej, chaki ñankunampi purinanchejpaj”, nispa (Isa. 2:2, 3). Chay profecía juntʼakushasqanmantataj, mayta kusikunchej. Chayraykutaj Diospa llajtanpeqa tukuynejmanta kanchej, imaymana parlayniyoj, imaymana costumbresniyoj ima. Jinapis Jehovata ujchasqas yupaychanchej. Tukuynejmanta kasqanchejrayku, waj costumbresniyoj kasqanchejrayku ima, ichá noqanchej ukhupi chʼampaykunas kanman.

Congregación ujchasqa kananpaj, ¿yanapakushanchejchu? (16-19 parrafosta qhawariy).

17 Sutʼincharinapaj, ¿imaynatá qhawanchej waj lugaresmanta hermanosta? Ichapis paykunaqa waj parlayniyoj, waj costumbresniyoj ima kanku, chayri waj jinata p’achallikunku, waj mikhunasta mikhunku. ¿Chay hermanoswan masichakunchejchu chayri noqanchej jina costumbresniyojllawanchu astawan masichakunchej? Congregacionninchejpi noqanchejmanta aswan joven ancianosta, waj lugarmanta, waj costumbresniyoj ancianosta, ¿imaynatataj qhawanchej? Suyunchejmanta kajkunallawan, noqanchej jina costumbresniyoj kajkunallawan masichakuspaqa, congregacionta tʼaqanachisunman.

18, 19. 1) ¿Imá yuyaychaytaj tiyan Efesios 4:1-3 versiculospi? 2) ¿Imatá ruwasunman congregación ujchasqallapuni kananpaj?

18 Chay ch’ampaypi mana urmanapajtaj, imatachus apóstol Pablo Éfeso cristianosman yuyaychasqanta kasukuna. Chay llajtaqa may qhapaj karqa, chaypitaj tukuynejmanta runas tiyakoj kanku (Efesios 4:1-3 leey). Pabloqa parlarqa llamp’u sonqo kaymanta, pacienciakuymanta, k’acha kaymanta, munakuymanta ima. Chay k’acha kaykunaqa wasej sayantasnin jina, mayqenchus wasi mana urmaykunanpaj yanapan. Wasi mosojllapuni kananpajqa, mayta kallpachakuna tiyan allinta japʼinapaj. Chayrayku Pabloqa, Éfeso cristianosman ujchasqas kanankupaj mayta kallpachakunankuta nerqa.

19 Tukuyninchej congregación ujchasqa kananpaj yanapakuna tiyan. ¿Imatá chaypaj ruwasunman? Ñaupajtaqa Pablo nisqanman jina llamp’u sonqo kayta, pacienciata, k’acha kayta, munakuyta ima rikuchinanchej tiyan. Chantá tukuywan allinpi kanapaj kallpachakunanchej tiyan. Hermanoswan chʼampaykuna kasqanqa wasej sayantasnin lajrakusqanwan kikinchakunman. Chay chʼampaykunataj t’aqanachiwasunman. Chayrayku chay ch’ampaykunata allinchanapaj kallpachakuna. Ajinamanta allinta kausakusun.

20. ¿Imaynatá rikuchinchej Jehová “pay k’atalla” kasqanta sut’ita yachasqanchejta?

20 Jehová “pay kʼatalla” Dios kasqanqa, may sumajpuni. Chaytaj israelitasta chʼampaykunata aguantanankupaj mayta kallpacharqa, Sumaj Jallp’ata japʼikapunankupaj yaykushajtinku. Noqanchejtapis chayta yachay kallpachallawanchejtaj manchay ñakʼariy tiempopi mana wañunapaj, paraisopitaj tukuywan allinta, ujchasqastaj kausakunapaj. Jehová “pay k’atalla” Dios kasqanta sut’ita yachanchej chayqa, payllatapuni yupaychana. Tukuy sonqonchejwan, tukuy yuyayninchejwan, tukuy kallpanchejwantaj munakunallapuni, sirvinallapuni. Hermanoswan allinta, ujchasqataj kausakunapaj kallpachakunallapuni. Chaykunata ruwallasunpuni chayqa, Jesús ovejaspaj jina qhawawasun, niwasuntaj: “Jamuychej, Tataypa bendecisqasnin, japʼikapuychej qankunapaj qallariymantapacha wakichisqa reinota”, nispa (Mat. 25:34).