Ir al contenido

Ir al índice

¿Yacharqankichu?

¿Yacharqankichu?

Ñaupa tiempopi papiro nisqa totora plantamanta barcosta ruwaj kanku

Papiro nisqa totora planta.

ÑAUPA tiempopi Egiptomanta runasqa, papiro nisqa totora plantamanta ruwasqa papelpi qhelqaj kanku. Chaytataj ashkha runas yachanku. Greciamanta, Romamanta runaspis papiro nisqa totoramanta ruwasqa papelllapitaj qhelqaj kanku. * Jinapis pisi runaslla yachanku, ñaupa tiempopi runas papiro nisqa totoramanta barcosta ruwasqankuta.

Egipciospa sepulturankupi tarikusqan papiro nisqa totoramanta iskay barquitos.

Profeta Isaías qhelqarqa ‘Etiopía mayus kantupi’ tiyakoj runasqa, ‘mar qochanta willajkunata kachasqankuta, papiro nisqa totoramanta ruwasqa barcospi’. Chayta qhelqasqanmantaqa 2.500 watas kurajña pasan. Chaymanta aswan qhepaman profeta Jeremiaspis nillarqataj medoswan persaswan, Babiloniaman yaykuykuspa “papiro nisqa totoramanta barcosninkuta” ruphaykuchinankuta. Ajinamanta babilonios ni mayman ayqenankupaj (Isa. 18:1, 2; Jer. 51:32, La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo).

Ñaupa tiempopi kaj imasmanta estudiaj runasqa, tarisqanku imaspi reparasqanku Egiptopi imaynatachus papiro nisqa totoramanta barcosta ruwasqankuta. Bibliamanta yachakojkunataj mana chaymanta tʼukunchejchu. Imaraykuchus Bibliaqa Diospa yuyaychasqan (2 Tim. 3:16).

¿IMAYNATÁ PAPIROMANTA BARCOSTA RUWAJ KANKU?

Egipciospa sepulturasninkupeqa, ashkha dibujos chʼeqosqas chayri tallasqas, pintasqastaj rikhurin. Chay dibujospi sutʼi reparakun, imaynatachus egipcios papiro nisqa totorata cosechasqankuta, chaymanta barcosta ruwasqankuta ima. Egipciosqa chay plantasta kʼutuspa, marqʼasta wataj kanku. Chay watasqasta ujchaykuytawan tukuyninta ujllapi matʼita wataykoj kanku. Chay plantaj kʼaspenqa mana muyuchu, manaqa kinsa pʼalta ladosniyoj. Chayrayku tukuyninta ujchaykojtinkoqa, sumaj matʼita watakoj. Uj libro nisqanman jina, egipciospa papiro nisqa totoramanta ruwasqa barcosninkoqa, largonman 17 metrosmanta astawan midej. Chay barcosqa sapa ladopi 10 chayri 12 palasniyoj chayri remosniyoj karqanku.

Egipciospa chʼeqosqa dibujosninkupi rikuchishan, imaynatachus papiro nisqa totoramanta barcosta ruwasqankuta.

¿IMARAYKUTAJ PAPIROMANTA BARCOSTA RUWAJ KANKU?

Egiptopeqa Nilo mayoj kantusninpi, papiro plantas jinantin kaj. Chay plantamanta barcosta ruwaytaj fácil karqa. Chayrayku jatuchaj barcosta maderallamantaña astawan ruwajtinkupis, challwiris, monte animalesta japʼejkunapis, papiromanta ruwasqa barcosllapipunisina purej kanku.

Ñaupa tiempopi runasqa, papiro nisqa totoramanta barcospi ashkha watasta puriykacharqanku. Grecia suyumanta Plutarch sutiyoj runa nerqa, paypa tiemponpi runas papiro nisqa totoramanta barcosta apaykachasqankutaraj. Payqa apostolespa tiemponpi kausakorqa.

^ párr. 3 Papiro nisqa totora plantasqa qochaspi, mayu kantuspi ima wiñan. Chay plantasqa sayayninman 5 metrosta jina wiñan, rakhuntaj 15 centímetros jina.