Ir al contenido

Ir al índice

Jóvenes kusisqa kausakuyta atiwajchej

Jóvenes kusisqa kausakuyta atiwajchej

“Kawsayman pusaj ñanta rikuchiwanki” (SAL. 16:11).

133, 89 TAKIYKUNA

1, 2. ¿Runas cambiayta atinkumanchu?

TONY sutiyoj jovenmanta parlarina. Payqa mana tatanwanchu tiyakusqa, mana estudiay gustasqanraykutaj colegiomanta llojsipuyta munasqa. Sabadosta, domingostawantaj amigosnillanwan sayaj, chayri cinellapi sayaj. Payqa mana drogakojchu, nitaj wajkunata maqajchu. Chaywanpis mana yachasqachu imatachus kausayninwan ruwananta, manataj segurochu kasharqa Dios kasqanmanta. Jinallapi uj qhariwarmi Testigowan rejsinakusqa. Paykunatataj waturisqa Dios kasqantapunichus manachus. Paykunataj iskay folletosta jaywasqanku. Ujnin folletoqa El origen de la vida nisqa karqa, ujnintaj ¿Es la vida obra de un Creador? nisqa.

2 Tonytaj chay iskaynin folletosta mayta estudiaykusqa. Chay jinata estudiasqanpi folletosqa kʼusuyarpasqa, esquinasninpis doblarakusqa. Chay qhariwarmi Testigoswan watejmanta tinkuspataj, paykunaman nisqa: “Diosqa kanpuni”, nispa. Jinapi Bibliata estudiayta qallarisqa, pisimanta pisitaj reparasqa imatachus kausayninwan ruwayta atisqanta. Colegionpitaj mejor alumnoman tukusqa. Chay jinata Tony cambiasqanmanta directorninpis mayta tʼukusqa, Tonymantaj nisqa: “Aswan kusisqata rikuyki, sumaj notasniyojtaj kanki. ¿Jehovaj Testigosninwan estudiasqaykiraykuchu jinata ñauparishanki?”, nispa. Tonytaj “arí” nisqa. Chaymantataj willarisqa imastachus Testigoswan yachakushasqanmanta. Tiemponmantaj colegiota tukucharqa. Kunantaj precursor jina, siervo ministerial jinataj llankʼashan. May kusisqataj kashan Jehová Diosta rejsisqanmanta, paytaqa Tatanta jinapuni qhawan (Sal. 68:5).

JÓVENES DIOSTA KASUKUYCHEJ ALLINTAJ RISONQACHEJ

3. ¿Imatataj Biblia nin jovenesman?

3 Tonyj experiencianqa, reparachiwanchej Jehová Dios jovenesmanta mayta llakikusqanta. Jehová Diosqa munan jóvenes kusisqas, sonqo juntʼasqastaj kausakunankuta. Chayrayku jovenesman Biblia nin: “Wayna kashaspa, pichus Ruwasoj Diosmanta yuyarikuy”, nispa (Ecl. 12:1). Kay tiempopi jovenesqa, Jehová Diosta yupaychanankupaj mayta kallpachakunanku tiyan. Jovenesqa Jehová Diospa yanapaynillanwan tukuy kausayninkupi allinta kausakunkuman. Chayta allinta entiendenapajqa yachakusunchej imastachus israelitas ruwasqankuta Sumaj Jallpʼata japʼinankupaj. Yachakullasuntaj imachus Davidta yanapasqanta Goliatta atipananpaj.

4, 5. ¿Imatataj israelitasmanta Davidmantawan yachakusunman? (24 paginapi kaj dibujosta qhawariy).

4 Israelitas Sumaj Jallpʼaman yaykunankupajña kashajtinku, Jehová Diosqa mana nerqachu sumaj soldados kanankupaj, guerrapi maqanakunankupajtaj wakichikunankuta (Deu. 28:1, 2). Astawanpis nerqa nisqasninta juntʼanankuta, paypitaj confianankuta (Jos. 1:7-9). Wakin runasqa ichapis yuyarqanku Diospa nisqan mana allinchu kasqanta. Chaywanpis israelitasqa allintapuni ruwarqanku Diosta kasukuspa. Imaraykuchus Diosqa israelitasta yanaparqa cananeosta kutin kutita atipanankupaj (Jos. 24:11-13). Diosta kasukunapajqa, yuyaychaykunasnin allinninchejpaj kasqanpi creenanchej tiyan. Ajinallamanta tukuy imapi allinpuni riwasunchej. Unay tiempopi Diospi creejkunata allinpuni rerqa, noqanchejtapis allinpuni riwasunchej Diospi creejtinchejqa.

5 David Goliatwan maqanakusqankumanta parlarina. Goliatqa uj sumaj maqanakoj soldado karqa, casi 3 metros jinataj miderqa. Sumaj armasqataj maqanakoj rerqa (1 Sam. 17:4-7). Davidtajrí Jehová Dios yanapananpi creesqanrayku uj warakʼa oqharisqalla maqanakamorqa. Wakin runasqa nichá creerqankuchu Jehová Dios Davidta yanapananta. Astawanpis ichá nerqanku: “Kay lloqalla chay jina sonso kananri”, nispa. Chaywanpis ajinata yuyaspa pantarqanku, imaraykuchus Goliatlla sonso karqa (1 Sam. 17:48-51).

6. ¿Imatataj qhepan parrafospi yachakusunchej?

6 Pasaj semanaqa yachakorqanchej imastachus ruwana kasqanta kusisqa kanapaj. Yachakorqanchej kusisqa kanapajqa, Diosmanta yachakuna kasqanta, sumaj amigosniyoj kana kasqanta, Diospaj astawan llankʼanapaj kallpachakuna kasqanta, kacharichisqa runas jina Diosta tukuy sonqo kasukuna kasqanta ima. Qhepan parrafospitaj astawan chaykunamanta yachakusunchej. Chaykunamanta yachakushaspataj 16 Salmota qhawaykurisunchej.

JÓVENES DIOS JINA YUYANAYKICHEJPAJ KALLPACHAKUYCHEJ

7. 1) ¿Imaynataj Dios jina yuyaj runa kasqa? 2) ¿Imamantataj Davidpa sonqon mayta qhallallarisqa?

7 Dios jina yuyaj runaqa, Diospi creen, Dios jina yuyananpaj kallpachakun, Diospa yanapayninta maskʼan, Diospa nisqasnintataj tukuy sonqo kasukun (1 Cor. 2:12, 13). Davidqa Dios jina yuyaj. Chayrayku uj pacha takishaspa jinata nerqa: “Qanmin Tata Dios, tukuy imay kanki”, nispa (Sal. 16:5). Davidqa Jehová Diosman mayta agradecekorqa sumaj amigon kasqanmanta. Chantapis Jehová Dios waqaychananpi atienekorqa (Sal. 16:1). Chayrayku nerqa: “Sonqoy ukhupi may kusisqa kani”, nispa. Davidpa sonqonqa mayta qhallallarerqa Diosman kʼaskaykusqanmanta (Salmo 16:9, 11 leey).

8. ¿Imaynatataj jóvenes kusisqa sonqo juntʼasqataj kausakunkuman?

8 Kay mundoj imasninwan kusirikojkuna, qhapajyayta maskʼajkuna imaqa, mana David jinachu sonqo juntʼasqa kanku (1 Tim. 6:9, 10). Canadá suyumanta uj hermano nin: “Kusisqa kanapajqa mana tukuy imayojpunichu kananchej tiyan, manaqa Jehová Diosllata sirvinanchej tiyan, pimantachus tukuy ima allin kajta japʼinchej, chayta”, nispa (Sant. 1:17). Jovenesqa kusisqas sonqo juntʼasqastaj kausakunkuman Jehová Diospi atienekuspa, paytataj yupaychaspa. Jehová Diospi tukuy sonqo atienekunankupajqa chayri creenankupajqa astawan paymanta yachakunanku tiyan. Chaytataj ruwankuman Bibliata leespa, ruwasqasninta qhawarispa, may kʼacha kasqanpi tʼukurispa, jovenesta mayta munakusqanpi tʼukurispa ima (Rom. 1:20; 5:8).

9. ¿Imatataj jóvenes ruwankuman David jina sumaj runaman tukunankupaj?

9 Jehová Diosqa uj kʼacha tata jina wakin kutis kʼamiriwanchej, yuyaychawanchejtaj. Davidqa Jehová Dios kʼamirejtin mana phiñakorqachu. Chayrayku nerqa: “Tata Diosta yupaychasaj, pay yuyaychawasqanrayku. Sonqoy ukhupi chʼisisnin pay kʼamiwan”, nispa (Sal. 16:7). Davidqa Jehová Diospa yuyaychaykunasninpi tʼukurej, kallpachakojtaj Dios jina yuyananpaj. Chantapis tukuy sonqo chay yuyaychaykunata japʼikoj, chaytaj yanaparqa cambiananpaj, sumaj runamantaj tukunanpaj. Sichus jovenespis David jina Diospa yuyaychaykunasninta japʼikonqanku chayqa, Jehová Diosta astawan munakonqanku, tukuy imapitaj kasukonqanku. Ajinamantataj wiñay tukusqa cristianoman tukonqanku. Christin sutiyoj hermana nin: “Estudiaspa, leesqaypitaj tʼukurispaqa reparani Jehová Dios noqapaj jinapuni chay yuyaychaykunata wakichisqanta”, nispa.

10. Isaías 26:3 nisqanman jina, ¿allinchu kasqa jóvenes Jehová Dios jina yuyananku?

10 Sichus jóvenes Jehová Dios jina yuyanqanku chayqa, Jehová Diosqa paykunata yanapanqa yachayniyoj kanankupaj, allinta reparanankupaj ima. Jehová Diosqa munan jóvenes reparanankuta kay mundo sajra imaswan juntʼa kasqanta, imapichus tukunanta ima. Chantapis munan reparanankuta imachus aswan importante kasqanta, munallantaj allin kajtapuni ruwanankuta, imachus aswan qhepaman kananmanta mana manchachikunankuta ima (Isaías 26:3 leey). Estados Unidosmanta Joshua sutiyoj hermano nin: “Jehová Diospa qayllanpi kallasunchejpuni chayqa, reparasunchej imachus aswan importante kasqanta, imatajchus mana importantechu kasqanta”, nispa.

JÓVENES SUMAJ AMIGOSTA MASKʼAYCHEJ

11. ¿Imayna amigostataj David ajllakorqa?

11 (Salmo 16:3 leey). Davidqa yacharqa Diospa llajtallanpi sumaj amigosta tarinanta. Chayrayku payqa Jehová Diosta munakojkunata amigosnin kananpaj ajllakorqa. Davidqa amigosninta “tʼaqasqa” kasqankuta nerqa. Chayta nerqa amigosnin Jehová Diospa kamachiykunasninta juntʼanankupaj kallpachakusqankurayku. Paykunawan kaspataj Davidqa ‘kusikorqa’. Uj salmistapis David jinallataj Diosman nerqa: “Qanta manchachikojkunaj kawsaqenku kani, kamachisqasniykita juntʼajkunajtawan”, nispa (Sal. 119:63). Pasaj semanapi yachakorqanchej jina, jovenesqa Jehová Diosta munakojkunawan, payta kasukojkunawan ima amigos ruwakunkuman. Amigosninkoqa mana edadninkumantapunichu kananku tiyan.

12. ¿Imaraykutaj Davidwan Jonatanwan sumajta apanakusqanku?

12 Davidqa mana wiñasnillanwanchu amigos ruwakorqa. Paypa sumaj yuntanqa Jonatán karqa. Jonatanqa 30 wataswan jina Davidpa kurajnin karqa. Bibliaqa niwanchej paykuna sumajta apanakusqankuta. Paykunaqa sumajta apanakorqanku iskayninku Jehová Diospi creesqankurayku, respetanakusqankurayku, sumaj ruwaykunasninkuta allinpaj qhawasqankurayku ima. Por ejemplo, Jonatanqa allinpaj qhawarqa David mana manchachikuspa Diospa enemigosninwan maqanakusqanta. Davidpis allinpaj qhawallarqataj Jonatán mana manchachikuspa Diospa enemigosninwan maqanakusqanta (1 Sam. 13:3; 14:13; 17:48-50; 18:1).

13. ¿Llajta masisnillankuwanchu jóvenes amigos ruwakunanku kanman?

13 Davidwan Jonatanwanqa sumaj amigos kasqankumanta kusisqas karqanku. Jovenespis paykuna jina kusisqa kanankupajqa, Jehová Diosta munakojkunawan, paypi atienekojkunawan ima amigos ruwakunanku tiyan. Kiera sutiyoj hermanaqa unayña Jehová Diosta sirvishan. Pay nin: “Jallpʼantinpi amigosniy tiyapuwan. Paykunaqa sumaj amigosniy kanku waj jina uywasqa kajtinkupis, waj culturayoj kajtinkupis”, nispa. Sichus jóvenes Kiera jina tukuy ladomanta amigosniyoj kanqanku chayqa, reparanqanku Diospa Palabran, atiyninpis kamachisninta ujchasqanta.

JÓVENES DIOSPAJ ASTAWAN LLANKʼANAYKICHEJPAJ KALLPACHAKUYCHEJ

14. 1) ¿Imatataj jóvenes David jina ruwankuman? 2) ¿Imatataj wakin jóvenes ninku Diospaj astawan llankʼanamanta?

14 (Salmo 16:8 leey). Davidqa Jehová Diosta sirviyta ñaupajman churarqa. Jovenespis David jina ruwajtinkoqa kusisqa, sonqo juntʼasqataj kausakonqanku. Chayrayku Jehová Diosta astawan sirvinankupaj kallpachakunkuman, imata ruwashaspapis Diospa yuyaychaykunasninta qhawarinkuman. Steven sutiyoj hermano nin: “Diospaj astawan llankʼanaypaj kallpachakuspa, Diospa llajtanpi ñauparishasqayta reparaspa ima, sonqo juntʼasqa kani”, nispa. Uj joven hermano nin: “Machituña kaspaqa mana pesachikuyta munanichu: ‘¿Imaraykutaj noqallapaj tukuy imata ruwarqaniri?’, nispa”. Payqa Alemaniamanta, kunantaj waj suyupi Diosta sirvishan. Allinpuni kanman paykuna jina jóvenes piensarinanku. Ajinamanta tukuy atisqankuta Jehová Diosta jatunchanqanku, wajkunatapis yanapanqanku (Gál. 6:10). Jovenesqa Diospaj astawan llankʼanankupaj kallpachakunkuman. Chaypajtaj Diospa yanapanta mañakunkuman. Diostaj paykunata uyarenqapuni (1 Juan 3:22; 5:14, 15).

15. ¿Imapajtaj jóvenes kallpachakunkuman? (“ Joven kayta ruwanaykipaj kallpachakuy” nisqata qhawariy).

15 Jovenesqa kallpachakunkuman reunionespi mana leespalla comentanankupaj, precursor kanankupaj chayri Betelpi sirvinankupaj. Chantapis kallpachakunkuman waj parlayta yachakunankupaj, ajinamanta waj lugarespi sirvinankupaj. Barak sutiyoj joven nin: “Sapa paqarin rijchʼarispaqa yachani Jehová Diospaj tukuy kallpaywan trabajanayta. Chaytaj mayta kusichiwan, nichá wajpaj trabajaspa jinata kusikuymanchu”, nispa. Payqa tukuy atisqanta Diospaj llankʼashan.

JÓVENES KACHARICHISQA KASQAYKICHEJTA AMA PISIPAJ QHAWAYCHEJCHU

16. 1) Diospa kamachiykunasnin allin kajta munakunapaj yanapawasqanchejrayku, ¿imatataj David nisqa? 2) Chanta, ¿imapajtaj David kallpachakusqa?

16 (Salmo 16:2, 4 leey). Pasaj semanaqa yachakorqanchej Diospa kamachiykunasnin, yuyaychaykunasninpis sajra kajmanta kacharichiwasqanchejta, allin kajtataj munakunapaj yanapawasqanchejta (Amós 5:15). Davidpis Diosman nerqa: “Qanmanta jawaqa mana noqapaj ima allin kanchu”, nispa. Davidqa chaywan nisharqa tukuy allin imasta Jehová Diosmanta japʼisqanta, Dios kʼacha kasqanrayku (Sal. 145:7). Chantachá Davidqa Jehová Dios jina kʼacha kananpaj, allin imasta ruwananpajtaj kallpachakorqa. Chantapis imastachus Dios chejnerqa chaykunata chejnillarqataj. Por ejemplo, Davidqa kallpachakorqa lantista chayri santosta mana yupaychananpaj. Santosman kʼumuykukoyqa runasta pisipaj qhawachin. Chantapis Jehová Dioslla jatunchasqa kananmantaqa runaslla chayri waj imaslla jatunchasqa kanku (Isa. 2:8, 9; Apo. 4:11).

17. ¿Imatataj David nisqa santosta chayri llulla diosesta yupaychajkunamanta?

17 Unay tiempomanta runasqa santosta yupaychashaspa khuchichakoj kanku (Ose. 4:13, 14). May chhika runastaj khuchichaykuyta munasqankuraykulla santosta yupaychaj kanku. Chaywanpis chayta ruwaspaqa llakiyllapi rikukoj kanku. Chayraykuchá David nerqa: “Pikunachus waj diospa qhepanta purinku, chaykunapaj ñakʼariykuna astawan yapakun”, nispa (Sal. 16:4). Chantapis chay tiempomanta runasqa wawasninkuta santosman qaraj kanku (Isa. 57:5). Jehová Diosqa chayta ruwasqankumanta maytapuni phiñakorqa (Jer. 7:31). Chay tiempopi kausakusunman karqa chayqa, kusikusunmanchá karqa tatasninchej Jehová Diosta yupaychankuman karqa chayqa.

18. ¿Imaraykutaj wakin runas sufrinku?

18 Kay tiempopipis llulla religionespeqa, khuchichakuyta mana juchata jinachu qhawanku. Astawanpis qharipura chayri warmipura casarakunankuta saqellanku. Yuyankutaj imatapis munasqankuman jina ruwayta atisqankuta. Chaywanpis chayta ruwaspaqa unay tiempopi jina llakiyllata yapakunku (1 Cor. 6:18, 19). Jovenesqa ichapis repararqanku millayta kausakojkuna llakiyllapi rikukusqankuta. Chayrayku jovenesqa Jehová Diosta kasukunanku tiyan. Convencekunankutaj tiyan Diosta kasukuy allinninkupaj kasqanta. Manataj qonqanankuchu tiyan sajra imasta ruwaspa uj ratolla kusirikunankuta, unaytataj sufrinankuta (Gál. 6:8). Chaymanta parlaspa hermano Joshua nin: “Tukuypis munasqanchejman jina imatapis ruwayta atinchej, chaywanpis munasqanchejman jina kausakuspaqa mana kusisqachu kasunchej”, nispa.

19, 20. ¿Ima bendicionestataj jóvenes japʼenqanku Jehová Diosta kasukuspa?

19 Jesús nerqa: “Nisqasniytachus kasukullankichejpuni chayqa, cheqamanta yachachisqasniy kankichej, cheqa kajtataj rejsinkichej, chay cheqa kajtaj kacharichisonqachej”, nispa (Juan 8:31, 32). Cheqa kajta yachayqa kacharichiwanchej llulla religionmanta, llulla yachachiykunamanta, creenciasmantapis. Chantapis cheqa kajta yachayqa aswan qhepaman “Diospa wawasnin jina kacharichisqa” kanapaj yanapawasunchej, “chaytaj may sumajpuni” kanqa (Rom. 8:21). Kunanpis jovenesqa Diospa wawasnin jina kacharichisqa kankuman. Chaypajqa Jesuspa nisqasninta kasukunallankupuni tiyan. Ajinamanta cheqa kajta rejsenqanku, cheqa kajman jinataj kausakonqanku.

20 Jehová Diosqa jovenesta sajra kajmanta kacharicherqa. Chayrayku jovenesqa Jehová Diospa yuyaychaykunasninman jina tukuy imata ruwananku kashan. Ajinallamanta aswan qhepaman allinta kausakonqanku. Uj joven Testigo nerqa: “Jovenllaraj kashaspa Diospa yuyaychaykunasninman jina kausakojtiykeqa, allinpuni risonqa. Imaraykuchus trabajota ajllayta atillanki, chantapis casarakuyta munaspaqa sumajta piensariyta atinki, ichapis uj tiempota soltero qhepakuyta munanki”, nispa.

21. ¿Imatataj jóvenes ruwankuman ‘cheqa kaj kausayta’ japʼinankupaj?

21 Kay mundopeqa uj ratolla allinta kausakunchej, uj ratonmantaj llakiykunapi rikukunchej. Ni pipis yachanchejchu imachus kausayniykichejwan qʼaya kananta (Sant. 4:13, 14). Chayrayku aswan allin Jehová Diospa nisqasninman jina kausakunanchej, ajinamanta ‘cheqa kaj kausayta’ japʼinapaj (1 Tim. 6:19). Jehová Diosqa mana obligawanchejchu payta kasukunanchejpaj. Payta kasukunanchejqa sapa ujninchejmanta kashan. Chayrayku jóvenes kallpachakuychej Jehová Dios ‘tukuy imaykichej’ kananpaj. Jehová Diosmanta allin imasta japʼisqaykichejta ama pisipaj qhawaychejchu (Sal. 103:5). Chantapis atienekuychej Jehová Dios kusisqa kanaykichejpaj, sumajta kausakunaykichejpajtaj yanapasunaykichejpi (Sal. 16:11).