Ir al contenido

Ir al índice

50 YACHAQANA

Jehová Dios kacharichiwanchej

Jehová Dios kacharichiwanchej

“Tukuyman uyarichinkichej, chay jallpʼaspi tiyakoj runas kacharichisqa kanankuta” (LEV. 25:10).

22 TAKIY Diospa Gobiernon sayachisqaña

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. ¿Imatataj wakin suyuspi runas sapa 50 watas ruwanku? (“ Kacharipuna Wata” nisqa recuadrota qhawariy).

WAKIN suyuspeqa uj rey chayri uj reina 50 watasta kamachiyta juntʼajtin, uj jatun fiestata ruwanku. Chaytataj uj diata, uj semanata chayri aswan unayta ruwanku. Jinapis chay fiestaqa tukukapun, runastaj chay fiestamanta qonqapunku.

2. Lucas 4:16-18 nisqanman jina, ¿imamantataj Jesús parlarqa?

2 Ñaupa tiempomanta israelitaspis, sapa 50 watas uj jatun fiestata watantinta ruwaj kanku. Chaytaj Kacharipuna Wata nisqa karqa. Chay watapeqa esclavos kacharichisqa kaj kanku. Chay Kacharipuna Watamanta yachakoyqa mayta yanapawanchej. Imaraykuchus yuyarichiwanchej, imatachus Jehová Dios wiñaypaj kacharichinawanchejpaj ruwasqanta. Chay ruwasqanqa, kay tiempopiña yanapashawanchej. Jesuspis chay kacharichiymanta parlarqa (Lucas 4:16-18 leey).

Esclavos kajkunaqa Kacharipuna Watapi familiankuman, jallpʼankuman ima kutipoj kanku. Chay wataqa israelitaspaj may kusiy karqa (3 parrafota qhawariy). *

3. Levítico 25:8-12 nisqanman jina, ¿imaynatá Kacharipuna Wata israelitasta yanapaj?

3 Jesús kacharichiymanta parlasqanta astawan entiendenapajqa, israelitaspa Kacharipuna Watankumanta yachakuna. Jehová Diosqa israelitasman kamacherqa: “Phishqa chunka wata kajqa Diospaj tʼaqasqa kanqa. Chay watapi tukuyman uyarichinkichej chay jallpʼapi tukuy runasqa kacharichisqa kanankuta. Jallpʼapis pejpatachus karqa, chayman kutichipusqallataj kanqa. Sapa ujpis kutipullanqa familianman”, nispa (Levítico 25:8-12 leey). Ñaupaj yachaqanapi yachakorqanchej, imaynatachus Samarikuna Pʼunchay israelitasta yanapasqanta. Jinapis, ¿imaynatá israelitasta Kacharipuna Wata yanapaj? Sichus uj israelita manunta pagananpaj jallpʼanta vendej chayqa, Kacharipuna Watapi chay jallpʼanta watejmanta japʼikapoj. Ajinamanta jallpʼaqa, “pejpatachus karqa, chayman kutichipusqallataj” kaj. Chay israelitataj japʼikapusqan jallpʼata wawasninman herenciata jina saqeyta atej. Waj israelitamantañataj parlarina. Sichus chay israelita manunta pagananpaj wawanta chayri pay kikinta esclavo kananpaj vendekoj chayqa, Kacharipuna Watapi ‘familianman kutipuyta’ atej. Ajinamanta ni pipis wiñaypaj esclavo kajchu. Reparanchej jina, Jehová Diosqa israelitasta munakusqanrayku Kacharipuna Watata churarqa.

4, 5. ¿Imaraykutaj Kacharipuna Watamanta yachakunanchej tiyan?

4 ¿Imaynamantawan Kacharipuna Wata israelitasta yanapaj? Jehová Dios nerqa: “Qankunaj chawpiykichejpi mana wajchas kanqankuchu, Señorniykichej Tata Diostaj sumajta bendecisonqachej, ima jallpʼatachus herenciata jina japʼikapunaykichejpaj qosunkichej, chaypi”, nispa (Deu. 15:4). Chaytaj kay tiempopi kausaywan ni imapi kikinchu. Imajtinchus qhapaj runasqa, astawan qhapajyanku. Pobrestajrí astawan wajchayanku.

5 Cristianosqa manaña Moisespa Leyninta juntʼanchejchu. Chayrayku Kacharipuna Watapi imastachus ruwakoj, chayta niña ruwanchejchu. Chay wataqa esclavosta kacharipoj kanku, manusta perdonaj kanku, jallpʼastapis ñaupa dueñonman kutichipoj kanku (Rom. 7:4; 10:4; Efe. 2:15). Jinapis Kacharipuna Watamantaqa, yachakunanchejpuni tiyan. Imaraykuchus chayqa yuyarichiwanchej, imatachus Jehová Dios juchamanta kacharichinawanchejpaj ruwasqanta.

JESUSQA PRESOS KACHARISQA KANANKUTA WILLARQA

6. ¿Imamantataj kacharichisqa kayta necesitasqanchej?

6 Tukuy runasqa juchaj esclavosnin kanchej. Chayrayku kacharichisqa kayta necesitanchej. Juchasapas kasqanchejrayku viejoyanchej, onqonchej, wañunchej ima. Ashkha runastaj, espejopi qhawarikuspa chayri doctorman rispa, chayta sutʼita reparanku. Chantapis juchallispaqa llakikunchej. Apóstol Pablopis ‘cuerponpi waj ley kasqanta’ nerqa. ‘Chaytaj juchaj leyninman presochasqata jina pusaj’. Chayrayku nerqa: “¡Ay, imanallasajtaj! ¿Pitaj wañuyman pusaj cuerpoymanta kacharichiwanqari?”, nispa (Rom. 7:23, 24).

7. ¿Imatataj profeta Isaías qhelqarqa?

7 Jehová Diosninchejqa Jesusta kachamorqa juchamanta kacharichinawanchejpaj. Jesús kay jallpʼaman jamunanpaj 700 watasmanta astawan faltashajtin, profeta Isaiasqa runas kacharichisqa kanankuta qhelqarqa. Chaytaj Kacharipuna Watapi imaschus ruwakusqanmanta aswan sumaj. Isaías qhelqarqa: “Tukuyta Kamachej Tata Diospa Espiritun noqawan kashan, imaraykuchus Tata Diospuni noqataqa ajllakuwarqa. Sumaj willaykunata wajchasman willanaypaj kachamuwan, llakisqastataj sonqochanaypaj. Presochasqa runasman kacharichisqa kasqankuta willaranaypaj kachamuwan”, nispa (Isa. 61:1). Qhepan parrafopi yachakusun, pipichus chay profecía juntʼakusqanta.

8. Profeta Isaiaspa qhelqasqan, ¿pipitaj juntʼakorqa?

8 Isaiaspa profecianqa, Jesús kay jallpʼapi willayta qallarisqanmanta qhepaman juntʼakuyta qallarerqa. Jesusqa Nazaretpi kaj sinagogaman yaykuspa, Isaiaspa qhelqasqanta chaypi kaj judiospaj leerqa. Jesusqa ajinata leerqa: “Jehová Diosqa atiyninta qowan. Payqa ajllawan wajchasman sumaj willaykunata willanaypaj. Kachamuwantaj ñakʼarejkunata kacharichinaypaj, presosmantaj willanaypaj kacharisqa kanankuta, ciegosmanpis watejmanta qhawarinankuta. Kachamullawantaj willanaypaj Jehová Diospa khuyakunan tiempomanta”, nispa. Ajinamanta Jesusqa, Isaiaspa qhelqasqan pay kikinpi juntʼakusqanta rikucherqa (Luc. 4:16-19). Qhepan parrafospi yachakusun, imaynatachus Jesús chay profeciata juntʼasqanta.

ÑAUPAJ KACHARICHISQA RUNAS

Jesusqa Nazaret sinagogapi willashan runas kacharichisqa kanankuta (8, 9 parrafosta qhawariy).

9. Jesuspa tiemponmanta ashkha runas, ¿imamantataj kacharichisqa kanankuta yuyarqanku?

9 Profeta Isaías presos kacharichisqa kanankumanta qhelqasqanqa, mayqentachus Jesús leerqa chayqa, Jesuspa tiemponpi juntʼakuyta qallarerqa. Jesusllataj chayta sutʼita rikucherqa. Pay nerqa: “Diosmanta Qhelqasqapi chay leesqayqa kunan juntʼakushan”, nispa (Luc. 4:21). Jesuspa leesqanta uyarejkunamanta ashkhas, ichapis yuyarqanku Romaj kamachiyninmanta kacharichisqa kanankuta. Jesuspa yachachisqasninpis ichá kikillantataj yuyarqanku. Imaraykuchus aswan qhepaman paykunamanta iskay nerqanku: “Noqaykoqa suyasharqayku paypuni Israel nacionta librananta”, nispa (Luc. 24:13, 21). Jinapis yachanchej jina, Jesusqa yachachisqasninta mana nerqachu Romaj contranpi oqharikunankuta. Astawanpis paykunaman nerqa: “Cesarpata kajtaqa Cesarman qopuychej”, nispa (Mat. 22:21). Qhepan parrafopi yachakusun, imaynatachus Jesús chay tiempomanta runasta kacharichisqanta.

10. ¿Imamantataj Jesús runasta kacharicherqa?

10 Diospa Wawanqa runasta iskay imasmanta kacharicherqa. Ñaupaj kaj, Jesusqa runasta yanaparqa pantasqa yachachiykunamanta kacharichikunankupaj. Chay tiempopi judiospa religionninkuta kamachejkunaqa, ñaupa tataspa costumbresninkuta, pantasqa yachachiykunata ima, runasman yachachej kanku. Chay runastaj, chay yachachiykunaj esclavosnin jina karqanku (Mat. 5:31-37; 15:1-11). Judiospa religionninkuta kamachejkunaqa, runasta Diosta sirvinankupaj yanapashasqankuta nej kanku. Jinapis ni paykunapis Jehová Diosta munayninman jinachu sirvisharqanku. Chayrayku ciegos jina kasharqanku. Chantapis paykunaqa, Mesiasta, yachachiyninta ima qhesacharqanku. Chayrayku ciegos jinallapuni kasharqanku, nitaj juchasninkumantapis perdonasqachu karqanku (Juan 9:1, 14-16, 35-41). Jesustajrí cheqa kajta yachacherqa, chayman jinataj kausarqa. Ajinamanta llampʼu sonqo runasta yanaparqa, pantasqa yachachiykunamanta kacharichikunankupaj (Mar. 1:22; 2:23–3:5).

11. ¿Imamantataj Jesús runasta kacharichillantaj?

11 Iskay kaj, Jesusqa tukuy runasta juchaj atiyninmanta kacharichin. Payqa juchamanta kacharichinawanchejpaj kausayninta qorqa. Chayrayku Jehová Diosqa, Jesucristoj wañuyninpi creejtinchej, chaytataj ruwasqanchejwan rikuchejtinchej, juchasninchejta perdonawanchej (Heb. 10:12-18). Jesús nerqa: “Noqachus kacharichisqaykichej chayqa, cheqamanta kacharichisqa kankichej”, nispa (Juan 8:36). Chaytaj israelitaspa Kacharipuna Watankupi imaschus kasqanmanta nisqaqa, aswan sumaj. ¿Imaraykutaj chayta ninchej? Kacharipuna Watapi kacharichisqa esclavoqa, watejmanta esclavoman tukuyta atej. Chantá esclavo kaspapis chayri manapis wañupojpuni.

12. Jesús Nazaret sinagogapi leesqan profecía, ¿pikunatataj ñaupajta yanaparqa?

12 Jehová Diosninchejqa Pentecostés 33 watapi apostolesman, waj runasmanwan atiyninta qorqa, wawasninpajtaj rejsikaporqa. Ajinamanta aswan qhepaman Jesuswan khuska cielopi kamachinankupaj (Rom. 8:2, 15-17). Jesús Nazaret sinagogapi leesqan profeciaqa, paykunata ñaupajta yanaparqa. Chay runasqa judiospa pantasqa yachachiyninkumanta, costumbresninkumanta ima kacharichisqa karqanku. Chantapis paykunaqa, Diospa ñaupaqenpi wañuyman apaj juchamanta kacharichisqa karqanku. Cristianospa Kacharipuna Watankoqa, 33 watapi qallarerqa. Chaypachaqa Jesuspa yachachisqasnin Diospa atiyninwan ajllasqa karqanku. Tukukonqataj Jesuspa Waranqa Watas kamachiynin tukukojtin. Qhepan parrafospi yachakusun, chay tiempo chayamunankama imaschus kananta.

MAY CHHIKA RUNASPIWAN KACHARICHISQA KANKU

13, 14. Jesús Nazaret sinagogapi leerqa chay profecía, ¿pikunatataj yanapashallantaj?

13 Kay tiempopi tukuy nacionesmanta may chhika runas, ‘waj ovejasmanta’ kanku (Juan 10:16). Diosqa mana paykunata ajllanchu Jesuswan khuska cielomanta kamachimunankupaj. Jinapis Bibliaqa kay jallpʼapi wiñaypaj kausakunankuta nin. Ichá qanpis chayllatataj suyakushanki.

14 Jina kajtin, ajllasqa cristianos jinallataj ashkha bendicionesta japʼishankiña. Jesús kausayninta qosqanpi creesqanchejrayku, juchasninchejmanta perdonta mañakuyta atinchej. Chaytaj yanapawanchej Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa, sonqo tiyasqataj kanapaj (Efe. 1:7; Apo. 7:14, 15). Chantapis llulla yachachiykunamanta kacharichisqa kasqanchejrayku, ashkha bendiciones kapullawanchejtaj. Jesús nerqa: “Cheqa kajtataj rejsinkichej, chay cheqa kajtaj kacharichisonqachej”, nispa (Juan 8:32). Chaytaj mayta kusichiwanchej.

15. Aswan qhepaman, ¿imasmantataj kacharichisqa kasun, chanta ima bendicionestataj japʼisun?

15 Aswan qhepaman waj imasmantawan kacharichisqas kasunchej. Jesusqa pisi tiempomantawan tukuynin llulla religionesta, gobiernosta ima chinkachenqa. Jehová Diostaj payta yupaychaj “may chhika runasta” jarkʼanqa. Chantá paykunaman paraisopi ashkha bendicionesta qonqa (Apo. 7:9, 14). Chantapis chay tiempopeqa, may chhika runas kausarimonqanku. Jehová Diosta sirviyta ajllajkunataj, niña onqonqankuchu, niña viejoyanqankuchu, niñataj wañonqankuchu (Hech. 24:15).

16. Jesuspa Waranqa Watas kamachiyninpi, ¿imastaj kanqa?

16 Jesuspa Waranqa Watas Kamachiyninpi, paywan ajllasqa cristianoswanqa runasta yanapanqanku niña ujtawan onqonankupaj, watejmantataj Diospa wawasnin kanankupaj. Chay tiempoqa israelitaspa Kacharipuna Watanku jina kanqa. Jesuspa Waranqa Watas Kamachiynin tukukuyta, Jehová Diosta tukuy sonqo sirvejkunaqa manaña pantaj runaschu kanqanku, juchamantataj kacharichisqa kanqanku.

Paraisopeqa trabajaspa, sumaj imasta ruwaspa ima kusisqa kausakusun (17 parrafota qhawariy).

17. Isaías 65:21-23 nisqanman jina, ¿imaynataj kay jallpʼapi kausay kanqa? (Kay revistaj tapanpi dibujota qhawariy).

17 Isaías 65:21-23 (leey) versiculospi willawanchej, imaynachus kausay kay jallpʼapi aswan qhepaman kananta. Chaypachaqa mana jinallachu kakusunchej ni imata ruwaspa. Astawanpis Biblia nisqanman jina, ashkha ruwanayoj kasunchej, kusisqataj trabajasunchej. Jesús 1.000 watasta kamachiyta tukusqantawan, “Diospa tukuy ima ruwasqan juchaj atiyninmanta, wañuymantawan kacharichisqa” kanqa. ‘Chay jinamanta Diospa wawasnin jina kacharichisqa kasunchej’ (Rom. 8:21).

18. ¿Imaraykutaj Jesuspa Waranqa Watas kamachiyninpi kusisqa kausakusun?

18 Jehová Diosqa israelitas trabajanankupaj, jinallataj samarikunankupaj, uj tiempota churarqa. Chayllatataj llajtanpaj ruwanqa Jesuspa Waranqa Watas kamachiyninpi. Jehová Diosta yupaychayqa, kusisqa kanapaj yanapawanchej, paraisopipis yanapallawasunpuni. Chayrayku Jehová Diosta yupaychanapaj uj tiempo kanqapuni. Diosta yupaychaj runasqa, chay tiempopi sumaj trabajoyoj kasunchej, Jehová Diostataj sirvisunchej. Jesuspa Waranqa Watas kamachiyninpeqa, kusisqa kasunchej.

142 TAKIY Suyakuyta Jehová qowanchej

^ párr. 5 Jehová Diosqa israelitasman uj kamachiyta qorqa. Chaytaj Kacharipuna Wata nisqa karqa. Kay tiempopi manaña Moisespa Leyninman jinachu kausakuspapis, Kacharipuna Watamanta mayta yachakusunman. Kay yachaqanapitaj chaymanta yachakusun. Chantapis Kacharipuna Wataqa, yuyarichiwasun imatachus Jehová Dios kacharichinawanchejpaj ruwasqanta, imaynatachus chay yanapawasqanchejta ima.

^ párr. 62 DIBUJO: Israelitaspa Kacharipuna Watankupeqa, esclavos kajkuna kacharichisqa kaj kanku, familiankuman jallpʼankuman imataj kutipoj kanku.