Ir al contenido

Ir al índice

51 YACHAQANA

Jehová Diosta, ¿sumajtachu rejsinchej?

Jehová Diosta, ¿sumajtachu rejsinchej?

“Rejsisojkunaqa, Tata Dios, qampi atienekusunku, imaraykuchus maskʼasojkunataqa ni jaykʼaj saqerparinkichu” (SAL. 9:10).

56 TAKIY Cheqa kajpi creey

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. Asiapi tiyakoj hermanonchej jina, ¿imata ruwanapajtaj sapa uj kallpachakunanchej tiyan?

TATAYKIWAN mamaykiwan Jehovaj testigosnin kanku chayqa, Jehová Diospa sumaj amigosninchá kanku. Jinapis ama yuyaychu paykuna Jehová Diospa amigosnin kasqankurayku, qanpis amigon kanallaykitataj. Tatasninchej Jehová Diosta sirvejtinkupis chayri manapis, noqanchej kikin kallpachakunanchej tiyan Jehová Dioswan amigos kanapaj.

2 Uj hermanomanta parlarina. Payqa Jehová Diosta yupaychaj familiapi uywasqa karqa. Jinapis jovenyaspa repararqa, Jehová Diosta mana munakusqanraykuchu sirvishasqanta. Pay nin: “Tatasniy Jehová Diosta sirvisqankuraykulla, noqapis payta sirvisharqani”, nispa. ¿Imata hermanonchej Jehová Diosta allinta rejsinanpaj ruwarqa? Bibliata leenanpaj tiempochakorqa, chay leesqanpitaj tʼukurerqa. Chantapis Jehová Diosmanta astawan mañakorqa. Pay nin: “Munakoj Tatay Jehová Diosman qayllaykunaypajqa, payta allinta rejsinay karqa”, nispa. Hermanonchejpa experiencianpi piensarispa, kay tapuykunata ruwakusunman: ¿Jehová Diosmanta yachaywan, payta allinta rejsiywan kikinchu? ¿Imaynatataj Jehová Diosta allinta rejsisunman?

3. Jehová Diosmanta wakin imasta yachaspa, ¿nisunmanchu payta allinta rejsisqanchejta?

3 Ichá yuyasunman Jehová Diosta rejsisqanchejta, sutinta chayri paymanta wakin imasta yachasqanchejrayku. Jinapis chayqa mana ninayanchu Jehovata allinta rejsisqanchejta. Jehová Diosta sumajta rejsinapajqa, imaynapunichus kasqanta yachanapaj tiempochakunanchej tiyan. Ajinallamanta yachasunchej, imajtinchus imatapis nisqanta chayri ruwasqanta. Chaytaj yanapawasun, yuyasqanchej, ruwasqanchej ima, payta kusichisqantachus manachus reparanapaj. Imatachus Jehová Dios ruwananchejta munasqanta yachaspaqa, chayta ruwananchej tiyan.

4. ¿Imatataj Moisespatawan rey Davidpatawan kausayninku rikuchiwanchej?

4 Wakin runasqa Jehová Diosta sirviyta munasqanchejmanta burlakuwasunman. Reunionesman riyta qallarishajtinchejtaj, ichá astawan churanakuwasunman. Jinapis Jehová Diospi atienekuna. Imajtinchus payqa ni jaykʼaj saqerpariwasunchu. Ajinamanta paywan wiñaypaj sumaj amigosta ruwakusun. Jinapis, ¿Jehová Diosta allinta rejsiyta atisunmanchu? Arí. Moisespatawan rey Davidpatawan kausayninku chayta rikuchiwanchej. Paykunaqa pantaj runas kaspapis, Jehová Diosta allinta rejserqanku. Qhepan parrafospi qhawarisunchej, imaynatachus Jehová Diosta allinta rejsisqankuta, imatachus paykunamanta yachakuyta atisqanchejta ima.

MOISESQA “MANA RIKUKOJ DIOSTA RIKUSHANMANPIS JINA” QHAWARQA

5. ¿Imatataj Moisés ajllarqa?

5 Moisesqa Jehová Diosta sirviyta ajllarqa. Payqa 40 watasniyoj jina kashaspa, mana munarqachu “Faraonpa ususinpa wawan nisqa kayta”. Astawanpis israelitaswan kayta ajllarqa (Heb. 11:24). Chantapis Moisesqa, Egiptoj qhapaj kayninta qhesacharqa. Yacharqataj israelitaswan kasqanrayku, faraón paypaj mayta phiñakunanta. Faraonqa may atiyniyoj rey karqa, dios jinataj qhawasqa karqa. Jinapis Moisesqa sinchʼi creeyniyoj kasqanta rikucherqa, Jehová Diospitaj atienekorqa. Chayrayku tukuy kausayninpi Jehová Diospa sumaj amigon karqa (Pro. 3:5).

6. ¿Imatataj Moisesmanta yachakusunman?

6 ¿Imatataj Moisesmanta yachakunchej? Moisés jina, Jehová Diosta sirviytachus manachus ajllananchej kasqanta. Jehová Diosta sirvinapajqa, ichá wakin imasta saqenanchej kanqa, chayri Diosta mana rejsejkuna churanakuwasun. Jinapis Jehová Diospi atienekusun chayqa, payqa yanapawasunpuni.

7, 8. ¿Imastataj Moisés yachakullarqapuni?

7 Moisesqa Jehovaj munayninta, imaynachus kasqantawan yachakullarqapuni. Jehová Diosqa Moisesman nerqa israelitasta Egiptomanta kacharichinanta. Moisestaj mana atinanta kutin kutita nerqa. Chaywantaj Jehová Diospi mana atienekusqanta rikuchisharqa. Jinapis Jehová Diosqa Moisesman jatun khuyakuyninta rikucherqa, yanaparqataj (Éxo. 4:10-16). Chayraykutaj Moisesqa faraonman willarqa, ima castigostachus Jehová Dios payman apachinanta. Chantá Jehová Diosqa, faraonta, soldadosnintapis Puka qochapi chinkacherqa, israelitastataj salvarqa. Ajinamanta Moisesqa Diospa tʼukuna atiyninta rikorqa (Éxo. 14:26-31; Sal. 136:15).

8 Moisés Egiptomanta israelitasta orqhomusqantawan, israelitasqa ashkha “kutista Diospa contrampi sayaykorqanku”. Jinapis Jehová Diosqa, paykunawan mayta pacienciakorqa. Chaytataj Moisés rikorqa (Sal. 78:40-43). Chantapis Moisesqa rikullarqataj Jehová Dios may llampʼu sonqo kasqanta. Chaytataj rikorqa, Jehová Dios paypa mañakusqanta uyarejtin. Chaytaj karqa maypachachus Jehová Dios israelitasta tukurpachinanta nerqa, chaypacha (Éxo. 32:9-14).

9. Hebreos 11:27 nisqanman jina, ¿imaynatataj Moisés Jehová Diosta qhawaj?

9 Egiptomanta llojsimuytawan, Moisesqa Jehová Diosman astawan kʼaskaykorqa. Chayrayku Jehová Diosta rikushanmanpis jina qhawarqa (Hebreos 11:27 leey). Imayna amigospunichus kasqankumanta Biblia nin: “Jehová Diosqa uyapura Moiseswan parlaj, imaynatachus pipis uj runawan parlarikun ajinata”, nispa (Éxo. 33:11).

10. ¿Imatataj Moisesmanta yachakullasunmantaj?

10 ¿Imatataj Moisesmanta yachakullanchejtaj? Jehová Diosta rejsinapajqa, mana kʼacha kasqallantachu yachakunanchej tiyan, manaqa munayninta ruwananchej tiyan. Jehová Dios munan, “tukuy laya runas salvasqa kanankuta, cheqa kajtataj allinta rejsinankuta” (1 Tim. 2:3, 4). Chay munaynintataj, Jehová Diosmanta wajkunaman yachachispa juntʼanchej.

11. Runasman Jehová Diosmanta yachachispa, ¿payta astawanchu rejsinchej?

11 Runasman Jehová Diosmanta yachachispaqa, noqanchejpis payta astawan rejsillanchejtaj. Kay imaspi piensarina: Jehová Diosqa “allin sonqoyoj” kajkunata tarinapaj yanapawanchej. Chaypitaj paypa khuyakuyninta rikunchej (Juan 6:44; Hech. 13:48). Chantapis noqanchejwan Bibliata estudiajkuna sajra ruwayninkuta saqejtinku, ‘mosoj kausaywantaj pʼachallikojtinku’, Diospa Palabran may atiyniyoj kasqanta rikunchej (Col. 3:9, 10). Jehová Diosqa runas payta rejsinankuta, salvakunankuta ima munan. Chayrayku kutin kutita willaj kachawanchej. Chaypitaj pacienciayoj kasqanta rikunchej (Rom. 10:13-15).  

12. Éxodo 33:13 nisqanman jina, ¿imatataj Moisés mañakorqa, chanta imaraykutaj?

12 Moisesqa Jehová Diospa amigon kayta may sumajpaj qhawarqa. Moisesqa Jehová Diospa sutinpi ashkha milagrosta ruwarqa. Jinapis Jehová Diosmanta respetowan mañakorqa, payta astawan rejsinanpaj yanapananta (Éxodo 33:13 leey). Chayta mañakushaspa, Moisesqa 80 kuraj watasniyojña kasharqa. Jinapis mana yuyarqachu, Jehová Diosmanta tukuy imataña yachasqanta.

13. ¿Imaynatataj rikuchisunman Jehová Dioswan amigos kasqanchejta may sumajpaj qhawasqanchejta?

13 ¿Imatataj Moisesmanta yachakunchej? Jehová Diosta unaytaña sirvispapis, paywan amigos kayta, may sumajpaj qhawana kasqanta. Chaytataj ruwasunman paywan mañakuynejta parlarispa.

14. ¿Imajtintaj Jehová Dioswan parlarinanchejpuni tiyan?

14 Pillawanpis sumaj amigos kanapajqa, paywan sapa kuti parlarinchej. Jehová Dioswan sumaj amigos kanapajpis, paywan sapa kuti parlarinanchej tiyan. Paymanqa mana manchikuspa willarikuyta atinchej, imaynachus kashasqanchejta, imatachus yuyashasqanchejtapis (Efe. 6:18). Turquía suyumanta hermananchej Krista nin: “Jehová Diosmanqa sapa kuti imatachus yuyasqayta willakuni, yanapawasqantataj rikuni. Chaytaj payta astawan munakunaypaj, paypitaj atienekunaypaj yanapawan. Jehová Dios mañakuyniyta uyariwasqanta reparaspaqa, Tatayta jina, sumaj Amigoyta jinataj qhawani”, nispa.

DAVIDQA “SONQOYPA MUNASQANMAN JINA” RUWAN

15. ¿Imatá Davidmanta Jehová Dios nerqa?

15 Rey Davidqa Diospaj tʼaqasqa llajtapi nacekorqa. Jinapis Davidqa, mana familian Diosta sirvisqanraykullachu, paypis Diosta sirverqa. Pay kikin Jehová Dioswan amigosta ruwakorqa. Chayraykutaj Jehová Diosqa payta mayta munakorqa, paymantataj nerqa: “Davidta tarini sonqoypa munasqanman jina”, nispa (Hech. 13:22). Qhepan parrafospi, imaynatachus David Jehová Diospa sumaj amigonman tukusqanta yachakusun.

16. Jehová Diospa ruwasqasninpi tʼukurispa, ¿imastataj David paymanta yachakorqa?

16 Davidqa Jehová Diosta rejserqa ruwasqasninpi tʼukurispa. Davidqa jovencito kashaspa, tatanpa ovejasninta qhawaspa campopi sayaj. Chaypitaj Jehová Diospa ruwasqasninta qhawarej. Ichapis payqa, chaypi imastachus rikusqanpi tʼukurej. Payqa tuta cielota qhawarispa, may chhika estrellasta rikoj. Chaypitaj reparaj imaynachus Jehová Dios kasqanta. Chayrayku Davidqa ajinata qhelqarqa: “Cieloqa Diospa atiyninmanta parlawanchej, tukuy paypa ruwasqasninmantataj willawanchej”, nispa (Sal. 19:1, 2). Davidqa imayna ruwasqachus kasqanpi tʼukurispa, Jehová Dios may yachayniyoj kasqanta repararqa (Sal. 139:14). Davidqa Diospa ruwasqasninpi tʼukurispa, Jehová Diospa ñaupaqenpi mana imapischu kasqanta repararqa (Sal. 139:6).

17. ¿Imaraykutaj Jehová Diospa ruwasqasninpi tʼukurinanchej tiyan?

17 ¿Imatá rey Davidmanta yachakunchej? Jehová Diospa ruwasqasninta qhawarinanchej kasqanta. Jehová Diosqa kay jallpʼapi tukuy imata may kʼachituta ruwapuwarqanchej. Chaykunata qhawarinapaj, chaypi tʼukurinapaj ima tiempochakuna. Jehová Diospa ruwasqasninta sapa día qhawarina, plantasta, animalesta, runastapis. Tʼukurinataj imatachus chaykuna Jehová Diosmanta yachachiwasqanchejpi. Ajinata ruwaspaqa, munakuyniyoj Tatanchej Jehová Diosta astawan rejsisunchej (Rom. 1:20). Diamanta diataj Jehová Diosta astawan munakusunchej.

18. Salmo 18 nisqanman jina, ¿imatataj David sutʼita repararqa?

18 Davidqa sutʼita repararqa Jehová Dios yanapasqanta. Payqa tatanpa ovejasninta uj leonmanta, jukumarimantawan jarkʼarqa. Chaypitaj repararqa, chay animalesta wañuchinanpaj Jehová Dios yanapasqanta. Waj kutipitaj, Davidqa may jatun runa Goliatta wañucherqa. Chaypipis reparallarqataj Jehová Dios yanapasqanta (1 Sam. 17:37). Aswan qhepaman, Davidqa rey Saulmanta ayqekunanpaj Jehová Dios yanapasqanta reparallarqataj (Sal. 18, qallariyninpi qhelqasqa ima). David jatunchakunman karqa chayqa, payllamanta tukuy chay imasta ruwasqanta yuyanman karqa. Jinapis Davidqa llampʼu sonqo kasqanrayku, tukuy kausayninpi Jehová Dios yanapasqanta repararqa (Sal. 138:6). 

19. ¿Imatataj Davidmanta yachakullanchejtaj?

19 ¿Imatá Davidmanta yachakullanchejtaj? Jehová Diospa yanapayninta mañakuspapis, reparananchej tiyan maykʼajchus, imaynatatajchus Jehová Dios yanapawasqanchejta. Llampʼu sonqos kaspaqa, mana tukuy imatachu ruwayta atisqanchejta reparasun. Chayta reparaspataj, Jehová Dios yanapawasqanchejta sutʼita rikusun. Chayta rikuspataj, payman astawan qayllaykusun. Hermanonchej Isaacqa, kausayninpi chayta sutʼita repararqa. Payqa Fiyi suyumanta, unaytañataj Jehová Diosta sirvishan. Pay nin: “Kausayniypi tʼukurispaqa, reparani Bibliata estudiasqaymantapacha Jehová Dios mayta yanapawasqanta. Chayrayku paytaqa rikushaymanpis jina qhawani”, nispa.

20. 1) ¿Imatataj David ruwayta aterqa Jehová Diosta rejsisqanrayku? 2) Jehová Diosmanta astawan yachakuspa, ¿imatataj ruwayta atisun?

20 Davidqa Jehová Diosman rijchʼakunanpaj kallpachakorqa. Jehová Diosqa payman rijchʼakunanchejpaj ruwawarqanchej (Gén. 1:26). Jehová Diosmanta astawan yachakuspaqa, pay jinallataj ruwayta atisunchej. Davidqa Jehová Diosta allinta rejserqa, chayrayku pay jinallataj wajkunata qhawarqa. David imaynatachus Jehová Diospa khuyakuyninmanta yachakusqanpi piensarina. Uj pacha, Davidqa Betsabewan khuchichakorqa, qosantapis wañuchicherqa. Ajinamantataj Jehová Diospa contranpi juchallerqa (2 Sam. 11:1-4, 15). Jinapis Jehová Diosqa Davidmanta khuyakorqa, paypis wajkunamanta khuyakusqanrayku. Davidqa Jehová Diospa sumaj amigon kasqanrayku, israelitaspaj may munasqa karqa. Jehová Diostaj Israelpi cheqan kajta ruwaj reyesta Davidwan kikincharqa (1 Rey. 15:11; 2 Rey. 14:1-3).

21. Efesios 4:24; 5:1 nisqanman jina, ¿Jehová Dios jina ruway yanapawanchejchu?

21 ¿Imatataj rey Davidmanta yachakunchej? Jehová Dios jina kananchej kasqanta. Pay jina kasunchej chayqa, payta astawan rejsisunchej, kausayninchejpipis allin riwasunchej. Chantapis Jehová Diosman rijchʼakusunchej chayqa, paypa wawasnin kasqanchejta rikuchisun (Efesios 4:24; 5:1 leey).

JEHOVÁ DIOSMANTA ASTAWAN YACHAKUNA

22, 23. ¿Imaraykutaj Jehová Diosmanta yachasqanchejman jina kausananchej tiyan?

22 Rikunchej jina, Jehová Diostaqa Biblianejta, ruwasqasninnejta astawan rejsiyta atinchej. Bibliapeqa yachakusunman Jehová Diosta kasukoj runaspa kausayninkumanta. Chay runasmanta iskayqa kanku: Moiseswan Davidwan. Jehová Diosqa payta rejsinapaj, tukuy ima necesitasqanchejta qowanchej. Noqanchejpis payta astawan rejsinapaj, tukuy atisqanchejta ruwanallataj.

23 Jehová Diosmantaqa ni jaykʼaj yachakuyta tukusunchu (Ecl. 3:11). Chayrayku Jehová Diosmanta ashkhataña yachaspapis, chay yachasqanchejman jina kausananchej tiyan. Chayta ruwajtinchej, pay jina kanapajtaj kallpachakojtinchej, Jehová Diosqa astawan qayllaykamuwasunchej (Sant. 4:8). Jehová Diosqa Palabranpi niwanchej, payta rejsiyta munajkunata ni jaykʼaj saqerparinanta.

80 TAKIY Kusiywan qhawana Tatanchej Jehová kʼacha kasqanta

^ párr. 5 Ashkha runasqa Dios kasqanpi creenku, jinapis mana payta rejsinkuchu. ¿Ima niytataj munan Jehová Diosta rejsiy? Moiseswan rey Davidwanqa Jehová Dioswan sumaj amigos karqanku. ¿Imaynatá paykuna jina, noqanchejpis Jehová Dioswan sumaj amigos kasunman? Kay yachaqanapeqa, chay tapuykunaman kutichisun.