Ir al contenido

Ir al índice

51 YACHAQANA

Jehová Diosqa llakisqa kajkunata salvan

Jehová Diosqa llakisqa kajkunata salvan

“[Jehovaqa] qayllallapi salvanampaj kashan, llakisqa sonqoyojkunata, umphuyasqa sonqoyojkunatawan” (SAL. 34:18, Qheshwa Biblia, [QB]).

30 TAKIY Jehová: Tatay, Diosniy, Amigoy

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imatá kay yachaqanapi yachakusun?

KAY tiempopeqa, ‘runasqa pisillata kausanchej, kausayninchejtaj imaymana llakiykunawan juntʼa kashan’. Chaypi piensaspaqa ichá wakin kutis llakikunchej (Job 14:1). Ñaupa tiempomanta Diospa kamachisninpis, ajinallatataj llakikorqanku. Wakenqa wañupuyta ima munarqanku (1 Rey. 19:2-4; Job 3:1-3, 11; 7:15, 16). Jinapis paykunaqa Jehová Diospi atienekorqanku. Jehová Diostaj paykunata sonqocharqa, kallpacharqataj. Chantapis kausayninkumanta Bibliapi qhelqacherqa, sonqochakunanchejpaj, yachakunanchejpajtaj (Rom. 15:4).

2 Kay yachaqanapeqa Diospa wakin kamachisninmanta parlarisun. Paykunaqa ashkha llakiykunasniyoj karqanku. Paykuna kanku: Jacobpa wawan José, viuda Noemí, ñojchʼan Rut, 73 Salmota qhelqaj levita, apóstol Pedro ima. ¿Imaynatá Jehová Dios paykunata kallpacharqa? ¿Imatá paykunamanta yachakusunman? Kay yachaqanapeqa chay tapuykunaman kutichisun. Chayta yachaspataj, reparasun Jehová Diosqa qayllallapi kashasqanta “llakisqa sonqoyojkunata, umphuyasqa sonqoyojkunatawan” salvananpaj (Sal. 34:18, QB).

JOSETA QHASIMANTA SUFRICHERQANKU

3, 4. ¿Ima llakiykunasniyojtaj José karqa joven kashaspa?

3 José 17 watasniyoj kashajtin, Jehová Diosqa iskay kutita mosqocherqa. Chay mosqoyninpitaj payman rikucherqa, familian payta jatunpaj qhawananta (Gén. 37:5-10). Jinapis mosqokusqanmanta pisi tiemponman, manchay llakiypi karqa. Hermanosnenqa Joseta respetanankumantaqa, esclavota jina venderparqanku. Ajinamanta Joseqa Potifarpa wasinman chayarqa. Potifarqa Egipto reypa guardianmanta kamachej karqa (Gén. 37:21-28). Josej kausaynenqa mana yuyashajtillan cambiarqa. Payqa tatanpaj may munasqa kashaspa, Diosta mana yupaychaj runaj esclavonman tukorqa (Gén. 39:1).

4 Jinapis Joseqa mana chay llakiyniyojllachu karqa. Potifarpa warmenqa, llullakuspa nerqa José paywan puñuykuyta munasqanta. Potifartaj mana Joseta tapurispalla carcelman wisqʼaykucherqa. Chaypitaj Joseta cadenaswan wataykorqanku (Gén. 39:14-21; Sal. 105:17, 18). Joseqa qhasimanta chayta ruwajtinku maytachá llakikorqa. Runaspis ichá Jehová Diosmanta mana allintachu parlarqanku. Joseqa ashkha llakiykunasniyojpuni karqa.

5. ¿Imatataj José ruwarqa llakiywan mana atipachikunanpaj?

5 Joseqa esclavo kashaspa, chantá carcelpi kashaspapis, ni imata ruwayta aterqachu librakunanpaj. ¿Imatataj ruwarqa llakiywan mana atipachikunanpaj? Llakiynillanpi yuyananmantaqa, ruwanasninta sumajta ruwananpaj kallpachakorqa. Chantapis Jehová Diosta kausayninpi ñaupajman churarqa. Chayrayku Jehovaqa, payta tukuy ima ruwasqanpi bendicerqa (Gén. 39:20-23).

6. ¿Imajtintaj Joseta mosqokusqanpi tʼukurisqan kallpacharqa?

6 Joseqa familianwan kashaspa mosqokusqanpi tʼukurispa, maytachá kallpachakorqa. Imajtinchus mosqokusqanman jina, familianwan watejmanta tinkukapunan karqa, kausayninpis allinyanan karqa. Ajinapunitaj karqa. José 37 watasniyoj kashajtin, mosqokusqanqa maychus kajsitutapuni juntʼakuyta qallarerqa (Gén. 37:7, 9, 10; 42:6, 9).

7. Kay 1 Pedro 5:10 nisqanman jina, ¿imataj yanapawasun llakiykunata aguantanapaj?

7 ¿Imatá yachakunchej? Josej kausaynenqa yuyarichiwanchej, kay mundoqa llakiykunamanta juntʼa kasqanta, runastaj qhasimanta ñakʼarichiyta atiwasqanchejta. Chantapis ichá uj hermanonchej sufrichiwasun. Jinapis Tatanchej Jehovata ‘pakakunanchej chhankata jina, waqaychawajninchejta’ jinataj qhawakuna. Ajinamanta mana llakiykunawan atipachikusunchu, paytataj sirvillasunpuni (Sal. 62:6, 7; 1 Pedro 5:10 leey). Joseqa Jehová Dios mosqochishajtin 17 watasnillayojraj karqa. Chaytaj rikuchiwanchej, Jehovaqa joven kamachisninpi atienekusqanta. Kay tiempopipis, ashkha jóvenes José jinallataj sinchʼi creeyniyoj kanku. Wakenqa Jehová Diosta mana wasanchasqankurayku carcelpi wisqʼasqa kashanku (Sal. 110:3, TNM).

NOEMIWAN RUTWAN MANCHAY LLAKIYPI KARQANKU

8. ¿Ima llakiykunasniyojtaj Noemiwan Rutwan karqanku?

8 Noemiwan qosan Elimelecwanqa iskay wawasniyoj karqanku, Judá llajtapitaj tiyakorqanku. Jinapis sinchʼi yarqhay kasqanrayku, Moab jallpʼaman tiyakoj riporqanku. Chaypi tiyakushajtinkutaj Noemij qosan wañuporqa. Noemitaj iskaynin qhari wawasnillanwan qhepakorqa. Aswan qhepamantaj, wawasnenqa Moabmanta warmiswan casarakorqanku. Paykuna karqanku Rutwan Orfawan. Chunka watanman jinataj, Noemij iskaynin qhari wawasnin mana wawasnillayoj wañuporqanku (Rut 1:1-5). Noemiwan, Rutwan, Orfawanqa, maytachá llakikorqanku. Rutwan Orfawanqa, watejmanta casarakuyta atinkuman karqa. Jinapis Noemiqa sapitan qhepakunman karqa, viejitañataj karqa. Chayrayku Noemiqa sinchʼi llakisqa kasqanrayku nerqa: “Amaña Noemí niwaychejchu, manachayqa Mara niwaychej, imaraykuchus Tukuy Atiyniyoj Diosqa imaymana llakiykunata apachimuwan”, nispa. Noemiqa ajina llakiypi kashaspa, Belenman kutiporqa, Ruttaj paywan khuska rerqa (Rut 1:7, 18-20).

Jehová Diosqa Noemitawan Ruttawan yanaparqa llakiyninkuta aguantanankupaj. Kay tiempopi kamachisnintapis yanapallawanchejtaj (8 al 13 parrafosta qhawariy). *

9. Rut 1:16, 17, 22 nisqanman jina, ¿imaynatataj Rut Noemita sonqocharqa?

9 ¿Imataj Noemita mayta sonqochanman karqa? Ñojchʼan Rut payllawanpuni kasqan. Rutqa payta mayta munakorqa. Chayraykutaj mana saqerparerqachu (Rut 1:16, 17, 22 leey). Belenpiña kashajtinku, Rutqa sinchʼita trabajarqa. Payqa suegran Noemipaj, paypajwan, cebada umasta chajmakorqa. Runastaj Rutta sumaj warmipaj qhawarqanku (Rut 3:11; 4:15).

10. ¿Imata ruwaspataj Jehová Dios wajchasta khuyakusqanta rikucherqa?

10 Jehová Diosqa wajchasta khuyakusqanrayku, israelitasman uj leyta qorqa. Chay leytaj Noemí jina, Rut jina kaj wajcha runasta yanaparqa. Jehová Diosqa Israel llajtaman kamacherqa, chajraj kantusninta ama ruthunankuta chayri ama tukuynin poqoykunata pallanankuta. Ajinamanta wajcha runas chayta chajmakunankupaj (Lev. 19:9, 10). Chayrayku Noemiwan Rutwanqa, mana mikhunata mañakuspachu purerqanku.

11, 12. ¿Imata ruwaspataj Booz Rutta Noemitawan yanaparqa?

11 Rut chajmakorqa chay jallpʼaspa dueñonqa, Booz karqa. Payqa qhapaj runa karqa. Boozqa rikorqa, Rut suegran Noemita mayta munakusqanta, manataj saqerparisqanta. Chayrayku Rutwan casarakorqa, Noemij jallpʼasnintataj rantikaporqa (Rut 4:9-13). Aswan qhepaman, Boozwan Rutwanqa uj qhari wawitayoj karqanku, Obed sutitataj churarqanku. Obedqa rey Davidpa awelitun karqa (Rut 4:17).

12 Noemiqa maytachá kusikorqa Obedta marqʼarikuspa. Jehová Diosmanpis maytachá agradecekorqa. Jinapis mana chayllachu. Rutwan Noemiwanqa, kausarimuspa yachanqanku Obedqa suyasqa Mesiaspa ñaupa tatan kasqanta, nisunman Jesuspa ñaupa tatan kasqanta.

13. ¿Imatataj Noemimantawan Rutmantawan yachakusunman?

13 ¿Imatá yachakunchej? Llakiypi kashaspaqa, ichapis mayta phutikusunman, sonqo pʼakisqataj kasunman. Ajina kashaspaqa, llakiyninchej mana tukukunanta yuyasunman. Chayrayku Tatanchej Jehovapi tukuy sonqo atienekuna, amataj hermanosninchejmanta karunchakunachu. Jehová Diosqa, mana Noemij qosanta, nitaj wawasnintapis kausaricherqachu. Ichá payqa, noqanchejpa llakiyninchejtapis mana chinkachenqachu. Jinapis llakiyninchejta aguantanapaj yanapawasun. Chaytataj ichapis hermanosninchejnejta ruwanqa (Pro. 17:17).

UJ LEVITA JEHOVAMANTA KARUNCHAKUSHARQA

73 Salmota qhelqaj levitaqa, sajra runas kusisqa kausakusqankuta rikuspa casi Jehovamanta karunchakorqa. Noqanchejpis ichá ajinapi rikukusunman (14 al 16 parrafosta qhawariy).

14. ¿Imaraykutaj uj levita mayta llakikorqa?

14 Kay 73 Salmotaqa uj levita qhelqarqa. Levitasqa Diosta yupaychana wasipi Jehovata sirvej kanku. Jinapis chay levitaqa, uj pacha niña kusisqachu kasharqa. Imaraykuchus payqa, sajra runas, jatunchakoj runaspis kusisqa kasqankumanta envidiakorqa. Chay levitaqa mana chay sajra runas jinachu kausayta munarqa (Sal. 73:2-9, 11-14). Jinapis levitaqa rikorqa, chay sajra runas qhapajyashasqankuta, kusisqa kashasqankuta, ni imamantataj llakikusqankuta. Chayrayku manchay llakisqa kasharqa, nerqataj: “Llimphu sonqo kawsakusqayqa yanqhalla, jinallataj makisniyta tukuy sajramanta mayllakusqaypis”, nispa. Ajinallatapuni yuyanman karqa chayqa, ichapis niña Jehová Diosta sirvinmanchu karqa.

15. Salmo 73:16-19, 22-25 nisqanman jina, ¿imatataj uj levita ruwarqa llakiyninta atipananpaj?

15 (Salmo 73:16-19, 22-25 leey). Levitaqa ‘Diospa wasinman yaykorqa’, maypichus waj israelitas Jehová Diosta yupaychasharqanku chayman. Chayman yaykuytawantaj kausayninpi sumajta piensarerqa, Diosmantataj mañakorqa. Jinapitaj repararqa mana allintachu yuyashasqanta. Reparallarqataj ajinata yuyaspallapuneqa Jehová Diosmanta karunchakuyta atisqanta. Chantapis reparallarqataj, sajra runasqa ‘llustʼa’ pampapi jina kashasqankuta, tukuchisqataj kanankuta. ¿Imataj levitata yanaparqa manaña envidiakunanpaj, niñataj llakikunanpaj? Jehová Dios jina yuyasqan. Ajinamanta sonqo tiyasqa, kusisqallapunitaj karqa. Chayrayku Jehovaman nerqa: “Qanwan kaspaqa, kay pachapi mana imatawampis munaniñachu”, nispa.

16. ¿Imatá yachakunchej 73 Salmota qhelqaj levitamanta?

16 ¿Imatá yachakunchej? Sajra runasqa kusisqa kausaspa jinanku. Jinapis ama paykunamanta envidiakunachu. Imaraykuchus paykunaj kusikuyninkoqa uj ratollapaj, nitaj wiñaypajchu kausanqanku (Ecl. 8:12, 13). Paykunamanta envidiakusunman chayqa, llakisqalla kasunman, Jehová Diosmantataj karunchakusunman. Chayrayku maykʼajllapis sajra runasmanta envidiakunchej chayqa, levita jina ruwana. Jehová Dios imatachus yuyaychawasqanchejta kasukuna, payta sirvejkunawantaj masichakuna. Jehovata tukuy imamanta astawan munakusun chayqa, cheqamantapuni kusisqa kasun. Chantapis ‘cheqa kaj kausayman’ pusaj ñanta purillasunpuni (1 Tim. 6:19).

PEDROQA PANTASQANRAYKU MAYTA LLAKIKORQA

Apóstol Pedroqa mana llakiyninwan atipachikorqachu, Jehová Diostataj sirvillarqapuni. Chaypi piensareyqa mayta kallpachawasunman, yanapawasunmantaj wajkunata yanapanapaj (17 al 19 parrafosta qhawariy).

17. ¿Imajtintaj Pedro mayta llakikorqa?

17 Apóstol Pedroqa manchay wapu runa karqa. Jinapis payqa, wakin kutis mana piensarispalla imatapis ruwarparej, chayri parlarparej. Chayrayku imatachus nisqanmanta chayri ruwasqanmanta mayta pesachikoj. Uj pacha, Jesusqa apostolesninman willarerqa ñakʼarichisqa, wañuchisqataj kananta. Pedrotaj Jesusta kʼamerqa: “Mana chay imaspeqa rikukunkichu”, nispa (Mat. 16:21-23). Jesustajrí Pedrota chay nisqan mana allinchu kasqanta nerqa. Waj kutipitaj, ashkha runas Jesusta presochaj rerqanku. Pedrotaj kuraj kaj sacerdotej kamachinpa ninrinta mururparerqa (Juan 18:10, 11). Chay kutipipis Jesusqa, Pedrota mana allintachu ruwasqanta reparachillarqataj. Chantapis Pedroqa, Jesusta nerqa tukuynin apostolesnin saqerparejtinkupis, payqa ni jaykʼaj saqerparinanta (Mat. 26:33). Jinapis Pedroqa runasta manchachikusqanrayku, chay kikin tutallataj kinsa kutita Jesusta mana rejsisqanta nerqa. Chayta ruwasqanmanta mayta llakikorqa. Chayrayku “jawaman llojsispa sonqo nanayta waqarikorqa” (Mat. 26:69-75). Pedroqa ichapis piensarqa Jesús mana perdonananta.

18. ¿Imaynatataj Jesús Pedrota yanaparqa?

18 Apóstol Pedroqa mana llakiyninwan atipachikorqachu. Payqa pantaspapis, waj apostoleswan khuska Jehová Diosta sirvillarqapuni (Juan 21:1-3; Hech. 1:15, 16). ¿Imataj Pedrota llakiyninwan mana atipachikunanpaj yanaparqa? Payqa yuyarikorqa imatachus Jesús payman nisqanta. Jesusqa Pedroman nerqa: “Qanpaj sinchʼita Diosmanta mañapuyki ama creesqayki pisiyananpaj. Qantaj kutirikusqaykitawan hermanosniykita kallpachay”, nispa. Jehová Diostaj Jesuspa mañakusqanta uyarerqa. Chantapis Jesusqa kausarimuytawan Pedroman rikhurerqa. Chaypitaj maytachá payta kallpacharqa (Luc. 22:32; 24:33, 34; 1 Cor. 15:5). Aswan qhepaman, Jesuspa apostolesnenqa tutantinta pescaspa, ni uj pescadota japʼerqankuchu. Chaypitaj Jesús paykunaman rikhurerqa. Jesusqa Pedrota tapurerqa munakusqantachus manachus. Chantá Pedrota perdonasqanrayku, payman astawan llankʼayta qorqa (Juan 21:15-17).

19. Salmo 103:13, 14 nisqanman jina, ¿imatá Jehová Dios noqanchejmanta yuyan pantajtinchej?

19 ¿Imatá yachakunchej? Apóstol Pedrota Jesús imaynatachus yanapasqanqa, rikuchiwanchej Jesús Tatan jina khuyakuyniyoj kasqanta. Chayrayku pantaspaqa, ama yuyanachu Jehová ni jaykʼaj perdonanawanchejta. Satanasqa chaytapuni yuyananchejta munan. Astawanpis piensarina, Jehová Dios mayta munakuwasqanchejpi. Payqa yachan pantaj runas kasqanchejta, perdonaytataj munawanchej. Wajkuna sonqonchejta nanachiwajtinchejtaj, noqanchejpis Jehová Dios jina ruwana (Salmo 103:13, 14 leey).

20. ¿Imamantataj qhepan yachaqanapi parlarisun?

20 Josemanta, Rutmanta, Noemimanta, uj levitamanta, Pedromanta ima yachakuspa, reparanchej Jehová Diosqa ‘llakisqa sonqoyojkunaj qayllallanpi kashasqanta’ (Sal. 34:18, QB). Payqa wakin kutis llakiykunapi kananchejta, chayri sonqo pʼakisqa kananchejta saqen. Chaywanpis Jehovaj yanapayninwan llakiykunata aguantaspaqa, astawan sinchʼi creeyniyoj kanchej (1 Ped. 1:6, 7). Jinapis ichá pantasqanchejrayku chayri waj imasrayku llakisqa kashanchej. Jina kajtin, Jehová Dios yanapallawasunmantaj. Qhepan yachaqanapi chaymanta parlarisun.

7 TAKIY Jehová Diosmin kallpachawanchej

^ párr. 5 Jehová Diosqa Joseta, Noemita, Rutta, uj levitata, apóstol Pedrota ima, llakiypi kashajtinku sonqocharqa, kallpacharqataj. Kay yachaqanapeqa, imaynatachus chayta ruwasqanta yachakusun. Yachakullasuntaj imatachus chay kamachisninmanta yachakuyta atisqanchejta. Chantapis yachakullasuntaj, imaynatachus Jehová Dios jina wajkunamanta khuyakuyta.

^ párr. 56 DIBUJOS: Ujnin dibujopi Noemí, Rut, Orfa ima, manchay llakisqa kashanku qosasninku wañupusqankumanta. Ujnin dibujopitaj Noemí, Rut, Booz ima kusisqa kashanku Obed nacekusqanmanta.