Ir al contenido

Ir al índice

Ama runaspa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanachu

Ama runaspa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanachu

“Diosqa cheqan, manataj qonqaponqachu ruwasqaykichejta, sutinta munakusqaykichejtapis” (HEB. 6:10).

39, 30 TAKIYKUNA

1. ¿Imatataj tukuypis munanchej?

MAYTA llakikusunman amigonchej sutinchejta qonqapojtin, niñataj rejsiwajtinchej. Imajtinchus tukuypis munanchej wajkuna mana qonqapunawanchejta. Munallanchejtaj mana qonqapunankuta imayna runachus kasqanchejta, ruwasqasninchejtapis (Núm. 11:16; Job 31:6).

2, 3. ¿Allinpaj qhawasqa kayta munay juchachu kasqa? (Patapi kaj dibujota qhawariy).

2 Allinpaj qhawasqa kayta munayqa mana juchachu. Chaywanpis juchasapas kasqanchejrayku, kay mundopi may rejsisqa kayta maskʼasunman. Runaspis chayta maskʼanapaj tanqawasunman. Chaywanpis chayta maskʼaspaqa noqallanchej jatunchachikushasunman Diosninchej jatunchasqa kananmantaqa. Imajtinchus Jehová Dioslla jatunchanapaj jina, yupaychanapaj jinataj (Apo. 4:11).

3 Jesuspa tiemponmanta religionta kamachejkunaqa, runaswan allinpaj qhawachikuyta maskʼarqanku. Chayrayku Jesusqa yachachisqasninman jinata nerqa: “Allinta qhawakuychej leymanta yachachejkunamanta. Paykunaqa qhoysu ropasniyoj puriykachanku, mercado plazaspipis napaykuchikuyta munanku, sinagogaspipis ñaupajpipuni tiyakuyta munanku, jatun mikhuykunapipis aswan sumaj lugarespipuni tiyakuyta munanku”, nispa. Chantá nillarqataj: “Paykunapajqa aswan sinchʼi castigo kanqa”, nispa (Luc. 20:46, 47). Chaywanpis Jesusqa uj wajcha viudata iskay qolqesitusta qolqe churana cajasman churajta rikuspa, chay viudamanta allinta parlarqa. Chay viudaj ruwasqantaqa ichapis Jesuslla repararqa (Luc. 21:1-4). Chayqa reparachiwanchej Jesús mana leymanta yachachejkuna jinachu kasqanta. Qhepan parrafospitaj yachakusunchej pejpa ñaupaqenpichus rejsisqa kanata.

DIOSPA ÑAUPAQENPI MAY REJSISQA KANA

4. ¿Piwantaj allinpaj rejsichikuyta munanchej?

4 Kay tiempopi ashkha runasqa, may rejsisqa kayta maskʼanku profesional kaspa, qhapaj kaspa chayri waj imasta ruwaspa. Noqanchejrí Jehová Dios allinta rejsinawanchejta maskʼanchej. Chaymanta parlaspa apóstol Pablo nerqa: “Kunantajrí Diosta rejsinkichejña chayri Diospa rejsisqasninña kankichej. Chantá, ¿imaraykutaj ujtawan kay mundoj qhasi manakaj imasninpa esclavosnin kayta munankichejri?”, nispa (Gál. 4:9). Reparanchej jina ‘Diospa rejsisqasnin’ kayta atinchej. Imajtinchus payqa amigon kananchejpaj ruwawarqanchej, munakuwanchejtaj (Ecl. 12:13, 14).

5. ¿Imatá ruwasunman Jehová Diospa rejsisqasnin kananchejpaj?

5 Moisesmanta parlarina. Moisesqa Jehová Diosmanta mañakorqa ñankunasninta allinta rejsichinanta. Jehová Diostaj Moisesman nerqa: “Kay tukuy imasta niwasqaykitaqa ruwasaj, qan noqapi khuyakuyta tarisqaykirayku. Noqa qantaqa sutiykimanta rejsiyki”, nispa (Éxo. 33:12-17). Jehová Dios allinta rejsiwajtinchejqa, ashkha bendicionesta japʼinchej. Chayrayku Jehová Diospa rejsisqasnin kananchejpajqa, payta munakuna, munasqanman jinataj kausakuna (1 Corintios 8:3 leey).

6, 7. Jehová Diospa qayllallanpipuni kanapaj, ¿imastataj mana watejmanta maskʼanachu kasqa?

6 Jehová Diospa amigosnillanpuni kanapajqa, ama “kay mundoj qhasi manakaj” imasninta watejmanta maskʼanachu, nitaj runaspa ñaupaqenpi may rejsisqa kaytapis (Gál. 4:9). Chayta astawan entiendenapajqa ñaupa tiempo cristianosmanta parlarina. Paykunaqa Jehová Diospa ñaupaqenpi rejsisqa karqanku. Chaywanpis imastachá ñaupa kausayninkupi ruwaj kanku, chaykunata watejmanta ruwayta qallarisharqanku. Chayrayku apóstol Pabloqa paykunaman nerqa: “¿Imaraykutaj ujtawan kay mundoj qhasi manakaj imasninpa esclavosnin kayta munankichejri?”, nispa.

7 Noqanchejpis ichá chay cristianos jina watejmanta qhasi manakaj imasta ruwayta qallarisunman, chaykunata saqepusqanchejmanta pesachikusqanchejrayku. Jehová Diosmanta yachakushaspaqa, ichapis apóstol Pablo jina runaspa ñaupaqenpi rejsisqa kayta saqeporqanchej (Filipenses 3:7, 8 leey). Jehová Diosta munakusqanchejrayku, ichapis wakenqa mana universidadpi estudiarqanchejchu, wakintaj trabajonchejpi mana uj sumaj cargota japʼikorqanchejchu, wakinrí jatun negocionchejta saqeporqanchej. Wakenqa ichapis qhapajyasunman karqa sumaj charanguero kaspa chayri cantante kaspa manachayrí sumaj futbolista kaspa. Chaywanpis chaykunata saqeporqanchej (Heb. 11:24-27). Chaykunata saqepusqanchejmantataj mana pesachikunanchejchu tiyan. Imajtinchus chaykunamanta pesachikuspaqa, “kay mundoj qhasi manakaj” imasninta watejmanta ruwayta qallarisunman.

DIOSPA ÑAUPAQENPI REJSISQA KAYTA MASKʼANALLAPUNI

8. Jehová Diospa ñaupaqenpi rejsisqallapuni kanapaj, ¿imatataj yuyarikunanchej kasqa?

8 Jehová Diospa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanallapajpuneqa, yuyarikunanchej tiyan Jehová Diosninchej paypata kajkunata ni jaykʼaj qonqapusqanta (Hebreos 6:10 leey; 11:6). Jehová Diosqa cheqan kajtapuni ruwasqanrayku, ‘paypata kajkunata sumajta rejsin’, tukuy sonqotaj munakun (2 Tim. 2:19). Chantapis Jehová Diosqa “cheqan runaspa ñanninta waqaychan”. Yachantaj “payta yupaychajkunata pruebamanta librayta” (Sal. 1:6; 2 Ped. 2:9).

9. Jehová Dios israelitasmanta yuyarikusqanrayku, ¿imatataj ruwasqa?

9 Jehová Diosqa, israelitasmanta yuyarikorqapuni. Chayrayku wakin kutispi paykunata enemigosninmanta tʼukunapaj jina librarqa (2 Cró. 20:20, 29). Uj kutipi Jehová Diosqa, israelitasta Puka Qochaj chaupinta chʼaki pampata jina chimpacherqa, faraonpa soldadosninmanta librananpaj (Éxo. 14:21-30; Sal. 106:9-11). Tʼukunapaj jina kasqanraykutaj, 40 watasña pasajtinpis runasqa parlashallarqankupuni Jehová Dios israelitasta Puka Qochapi librasqanmanta (Jos. 2:9-11). Imaynatachus Jehová Dios israelitasta munakusqanrayku librasqanta yachayqa, noqanchejtapis yuyarichiwanchej Jehová Dios libranallawanchejtataj Magogmanta Gog chinkachiyta munawajtinchej. Nisunman Jehová Dios salvawasunchej uj qotu ujchasqa naciones chinkachiyta munawajtinchej (Eze. 38:8-12). Jehová Dios salvawajtinchejtaj, reparasunchej paypa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kayta maskʼasqanchej mana qhasipajchu kasqanta.

10. Jehová Diospa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanallapajpuni, ¿imatataj yuyarikunanchej kasqa?

10 Jehová Diospa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanallapajpuneqa, yuyarikunanchej tiyan Jehová Dios tʼukunapaj jina tʼinkata qonawanchejtapuni. Jehová Diosqa, mana tʼinkata qonqachu runaswan rikuchikuyta munaspalla allin imasta ruwajkunaman. Imaraykuchus Jesús nisqanman jina, chay runaspa tʼinkankoqa runaswan allinpaj qhawachikusqanku (Mateo 6:1-5 leey). Chantapis Jesús nerqa pakayllapi wajkunata yanapajman “tukuy imata qhawamoj” Tatan kutichipunanta. Arí, Jehová Diosqa pakayllapi yanapaj runasman jatun tʼinkata qopun. Chaymanta astawan qhepan parrafospi yachakusunchej.

MARÍA UJ JATUN TʼINKATA JAPʼIN

11. Jehová Dios, Mariata allinpaj qhawasqanrayku, ¿imapajtaj payta ajllasqa?

11 Jehová Diosqa, María sutiyoj doncellata ajllarqa Jesuspa maman kananpaj. Mariaqa wajcha karqa, Nazaret llajtitapitaj tiyakorqa. Chay juchʼuy llajtitaqa Jerusalenmanta, Diospa templonmantawan karupi kasharqa (Lucas 1:26-33 leey). Jehová Diosqa Mariata ‘allinpaj qhawarqa’ munayninman jina kausakusqanrayku. Chayrayku payta ajllarqa Jesuspa maman kananpaj. Mariaqa, Elisabetwan parlaspa sutʼita rikucherqa Diospa munaynintapuni ruwayta munasqanta (Luc. 1:46-55).

12. ¿Pikunamantaj Jehová Dios willachisqa Jesús nacekusqanta?

12 Jehová Diosqa, Jesús nacekusqanta mana jatun cargoyoj autoridadesmanchu willacherqa. Manaqa lomaspi ovejasta michejkunaman willacherqa angelesninwan (Luc. 2:8-14). Michejkunataj chayta uyarispa usqhayllata nacekoj wawata qhawamoj rerqanku (Luc. 2:15-17). Mariawan Josewantaj maytachá tʼukorqanku chay michejkuna Jesusta qhawaj jamusqankuta rikuspa. Diablotaj estrellasta qhawaj yatirista kacharqa nacekoj Jesusta rejsimunankupaj. Chay yatiristaj Jerusalenpi tapukorqanku maypichus nacekoj Jesús kashasqanta. Runastaj Jesús nacekusqanta uyarispa mancharikorqanku, chʼajwasharqankutaj (Mat. 2:3). Chayraykutaj Herodesqa kamacherqa qhari wawitasta wañuchinankuta (Mat. 2:16). Reparanchej jina Jehová Diosqa, mana Diablo jinachu imatapis ruwan.

13. ¿Imatataj Jehová Dios, Jerusalenpi Jesusmanta runasman willachisqa?

13 Jesús nacekusqanmanta 40 diasninman Mariaqa, Jehová Diospa Leyninpi nisqanman jina Jerusalén templopi Jehová Diosman uj jaywanata qonan karqa. Jerusalentaj Belenmantapacha jisqʼon kilometrospi jina kasharqa (Luc. 2:22-24). Mariaqa, qosanwan Jesuswan ima Jerusalenman rishajtinku, ichapis piensasharqa Jesusta uj sacerdote jatunchananta. Ichapis piensasharqa sacerdote ninanta “pay salvawasunchej” nispa chayri “pay reyninchej kanqa” nispa. Chaywanpis Jehová Diosqa, mana María piensasqanman jinachu Jesusta jatuncharqa. Astawanpis Jehová Diosqa, cheqan runa Simeonnejta, Ana sutiyoj profetanejtataj runasman willacherqa Jesús Mesías kasqanta, Cristo jinataj churasqa kananta (Luc. 2:25-38).

14. ¿Ima bendicionestataj María japʼisqa?

14 Chantapis Jehová Diosqa, Mariata bendicerqa Jesusta uywasqanmanta. Chayrayku Mariaj ruwasqasninta, parlasqasnintapis Bibliapi qhelqacherqa. Chaywanpis Jesús kinsa wata parteyojta predicashajtin Mariaqa manasina Jesuswan riyta aterqachu. Ichapis viuda kasqanrayku Nazaretpi qhepakorqa. Chayraykutaj nichá rikorqachu ima milagrostachus Jesús predicashajtin ruwasqanta. Chaywanpis Jesús wañupushajtin, Mariaqa chaypi kasharqa (Juan 19:26). Chantapis 33 watapi Pentecostés fiesta qayllata Jesuspa yachachisqasninwan kasharqa (Hech. 1:13, 14). Mariaqa ajllasqa cristiana karqa. Chayrayku Jesuswan khuska cielopi wiñay wiñaypaj tiyakonqa. Reparanchej jina Mariaqa, jatun tʼinkata japʼerqa Diospa munayninman jina kausakusqanrayku.

JEHOVÁ DIOS WAWANTA BENDECIN

15. ¿Imaynatataj Jehová Dios, Jesusta allinpaj qhawasqanta rikuchisqa?

15 Jesusqa, mana religionta kamachejkunaj ñaupaqenpichu, nitaj autoridadespa ñaupaqenpichu allinpaj qhawasqa kayta maskʼarqa. Astawanqa Jehová Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kayta maskʼarqa. Jehová Diosqa, Jesusta allinpaj qhawasqanta rikucherqa cielomantapacha kinsa kutispi parlamuspa. Chaytaj Jesusta maytachá kallpacharqa. Jordán mayupi Jesús bautizakusqantawan Jehová Diosqa nimorqa: “Kaymin munasqa Wawayqa, paytaqa allinpaj qhawani”, nispa (Mat. 3:17). Jehová Diospa parlamusqantaqa, ichapis Jesuswan Juan Bautistallawan uyarerqanku. Chantapis Jesús wañupunanpaj wata jina faltashajtin, Jehová Dios watejmanta nimorqa: “Kaymin munasqa Wawayqa, pitachus allinpaj qhawani. Payta uyariychej”, nispa. Chaytataj Jesuspa kinsa apostolesnillan uyarerqanku (Mat. 17:5). Jesús wañupunanpaj diasllaña faltashajtintaj, Jehová Diosqa watejmanta cielomanta parlamullarqataj (Juan 12:28).

Jehová Dios Wawanta kasukusqanrayku bendecisqanmanta, ¿imatataj yachakusunman? (15-17 parrafosta qhawariy).

16, 17. ¿Imatataj Jehová Dios Jesusman qosqa mana mañakojtinpis?

16 Jesusqa yacharqa qhasimanta juchachanankuta, suwata jinataj wañuchinankuta. Chay jina pʼenqayta ñakʼarinanta yachaspapis, Tatanman nerqa: “Munayniyki ruwakuchun”, nispa (Mat. 26:39, 42). Jesusqa “kʼaspipi wañuchisqa kayta aguantarqa mana pʼenqakuspa”. Jinamantataj mana runaspa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kaytachu maskʼarqa, manaqa Tatanpa ñaupaqenpi (Heb. 12:2). Kunantaj qhawarinachej Jehová Dios Wawanta allinpaj qhawasqanrayku ima tʼinkastachus qosqanta.

17 Jesusqa jallpʼallapiraj kashaspa Tatanman nerqa: “Tatáy, imaynatachus manaraj kay mundo kashajtin ladoykipi jatunchasqa karqani, ajinallatataj kunanpis ladoykipi jatunchaway”, nispa (Juan 17:5). Reparanchej jina Jesusqa mana jatun cargoyoj kaytachu mañakorqa. Chaywanpis Jehová Diosqa Wawanta allinpaj qhawasqanrayku wañuymanta kausaricherqa ‘mana jaykʼaj wañunanpaj’. * Chantá ‘ñaupajpi karqa chay cargonmanta aswan pataman’ churarqa (1 Tim. 6:16; Fili. 2:9). Arí, Jehová Diosqa Jesusman jatun tʼinkata qorqa kasukusqanrayku.

18. ¿Imatataj yuyarikunanchej kasqa Jehová Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kayta maskʼanapaj?

18 Amapuni runaspa ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼanachu. Astawanqa Jehová Diospa ñaupaqenpi allinpaj qhawasqa kayta maskʼana. Chaypajtaj yuyarikunanchej tiyan Jehová Diosninchejta kasukojtinchej ni jaykʼaj pay qonqapunawanchejta, wakin kutistaj tʼukunapaj jina tʼinkata qonawanchejta. Tumpamantawantaj Jehová Diosqa maytapuni bendeciwasun. Chay día chayamunankamataj tukuy llakiykunasninchejta aguantanallapuni. Amataj qonqanachu, kay mundopi rejsisqa kayta maskʼajkuna tumpamantawan chinkachisqa kanankuta (1 Juan 2:17). Jehová Diosqa cheqan, manataj qonqaponqachu ruwasqasninchejta, sutinta munakusqanchejtapis (Heb. 6:10). Payqa maytapuni bendeciwasun ñaupaqenpi rejsisqa kayta maskʼasqanchejrayku.

^ párr. 17 Jesusqa ichapis mana suyasharqachu Jehová Dios ni jaykʼaj wañunanpaj jina kausayta qonanta. Imaraykuchus Ñaupa Testamentopeqa mana chay kausaymanta parlanchu.