Ir al contenido

Ir al índice

24 YACHAQANA

‘Uj sonqollata ruwaway sutiykita jatunpaj qhawanaypaj’

‘Uj sonqollata ruwaway sutiykita jatunpaj qhawanaypaj’

“Uj yuyayllata [chayri uj sonqollata] ruwaway sutiykita jatumpaj qhawanaypaj. Señor Tata Diosníy, tukuy sonqo graciasta qospa, yupaychasqayki” (SAL. 86:11-13).

7 TAKIY Jehová Diosmin kallpachawanchej

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. 1) “Diosta manchachikuna” nispa, ¿imamantataj parlashanchej? 2) ¿Imajtintaj Jehová Diosta munakojkuna payta manchachikunanku tiyan?

CRISTIANOSQA Jehová Diosninchejta munakunchej, manchachikunchejtaj. Ichapis wakin ninkuman: “Imaynatá Diosta munakuspa manchachikusunmanri”, nispa. Jinapis mana manchariywan kharkatinamantachu parlashanchej. “Diosta manchachikuna” nispaqa, Jehová Diosta jatunpaj qhawanamanta, chayri sonqomantapacha respetanamanta parlashanchej. Jehová Diosta manchachikojkunaqa, payta Tatankuta jina qhawanku, maytataj munakunku. Chayrayku sonqonta nanachiyta manchachikunku (Sal. 111:10; Pro. 8:13). Kay yachaqanapeqa chaymanta parlarisun.

2. Salmo 86:11 nisqanpi piensarispa, ¿ima iskay imastataj kay yachaqanapi yachakusun?

Rey David Salmo 86:11 (leey) versiculopi imatachus nisqanpi piensarina. Payqa Diospa sutinta jatunpaj qhawanan kasqanta yacharqa. Noqanchejpis Diospa sutinta jatunpaj qhawanallanchejtaj tiyan. Chayrayku kay yachaqanapi iskay imasta yachakusun. Ñaupajtaqa yachakusun, imaraykuchus Diospa sutinta jatunpaj qhawananchej kasqanta. Chantá parlarisun, imaynatachus Jehová Diosta respetasqanchejta rikuchinamanta.

¿IMARAYKUTAJ DIOSPA SUTINTA JATUNPAJ QHAWANA TIYAN?

3. ¿Imataj Moisesta yanaparqa Jehová Diospa sutinta jatunpaj qhawanallanpajpuni?

3 Uj pacha, Moisesqa uj chhanka juskʼupi kasharqa, chaypitaj Jehová Diospa ‘jatun kayninta pasajta’ rikorqa. Chay rikusqanqa tʼukunapaj jinachá karqa. Chaypacha Moisesqa, kay jina parlayta uyarerqa: “Tata Dios, Tata Dios, wiñaypaj Dios, khuyakuyniyoj, kʼacha sonqoyoj, llampʼu sonqo, imamantapis mana usqhayta phiñarparikojlla, manachayqa khuyakuypeqa jatun, jinallataj cheqa kaypipis. Khuyakuynenqa waranqa waranqa runaspaj, pampachallantaj tukuy sajra kayninkuta, contrampi oqharikusqankuta, juchasninkuta ima”, nispa. Chaytaqa Diospa angelninchá nerqa (Éxo. 33:17-23; 34:5-7). Moisesqa Jehová Diospa sutinta oqharispa, ichapis imatachus rikusqanmanta yuyarikojpuni. Chayraykuchá israelitasman aswan qhepaman nerqa: ‘Manchachikunapaj jina Diospa sumaj sutinta jatunpaj qhawaychej’, nispa (Deu. 28:58, 59).

4. Jehová Diosta astawan jatunpaj qhawanapaj, ¿imaspitaj piensarisunman?

4 Jehová Diospa sutinpi piensarispaqa, imaynachus pay kasqanpi tʼukurinallataj. Allin kanman piensarinanchej, Diosninchej imayna kʼachachus kasqanpi. Piensarisunman atiyninpi, yachayninpi, cheqan kajtapuni ruwasqanpi, munakuyninpi, waj imaspiwan. Chaykunapi piensarispaqa, Jehová Diosninchejta astawan jatunpaj qhawasun (Sal. 77:11-15).

5, 6. 1) ¿Ima niyta munan Jehová suti? 2) Éxodo 3:13, 14 chanta Isaías 64:8 nisqanman jina, ¿imastataj Jehová Dios ruwan munayninta juntʼananpaj?

5 ¿Yuyarikunchejchu Diospa sutin imatachus niyta munasqanta? Yachayniyoj runas nisqankuman jina, Jehová suteqa ichá niyta munan: “Pay munayninta juntʼachin”. Chaytaj rikuchiwanchej, Jehová Dios munayninta juntʼanantaqa, mana pipis, nitaj imapis jarkʼayta atisqanta. Payqa munayninta juntʼananpaj tukuy imata ruwayta atin. ¿Imaynatá chayta ruwan?

6 Ñaupaj kaj, Jehová Diosqa munayninta juntʼananpaj, imachus necesitakusqanman tukuyta atin (Éxodo 3:13, 14 leey). Kay textopi “Noqa kani pichus kani chay” nisqanqa, ajinata nikullanmantaj: “Noqa imamanchus munasqayman tukusaj”, nispa. Publicacionesninchejqa sapa kuti niwanchej, chaypi piensarinanchejta. Iskay kaj, Jehová Diosqa munayninta juntʼananpaj, kamachisninta imallamanpis tukuchiyta atin (Isaías 64:8 leey). Jehová Diosninchejqa chay iskay imasta ruwaspa munayninta juntʼan, manataj imapis payta jarkʼayta atinmanchu (Isa. 46:10, 11).

7. ¿Imatá ruwasunman Jehová Diosta astawan jatunpaj qhawanapaj?

7 ¿Imatá ruwasunman Jehová Diosta astawan jatunpaj qhawanapaj? Imastachus ruwasqanpi, imastachus noqanchejnejta ruwasqanpi ima tʼukurina. Payqa cielopiwan jallpʼapiwan tukuy imata ruwarqa. Chay ruwasqasninta qhawarispaqa mayta tʼukunchej (Sal. 8:3, 4). Chantapis Jehová Diosqa munayninta juntʼananpaj, tʼukuna imasta ruwanapaj yanapawarqanchej. Chaypi piensarispaqa, payta aswan jatunpaj qhawanchej. Jehová Dios imastachus ruwayta atisqanpi piensarispaqa, sutin paypaj jinapuni kasqanta reparanchej. Imajtinchus sutenqa mana imaynachus kasqallantachu yachachiwanchej, manaqa imastachus ruwasqanta, imastachus ruwanantapis (Sal. 89:7, 8).

“DIOSPA SUTINTA QHAPARISPA, OQHARISAJ”

Moisesqa Jehová Diospa sutinta, imaynachus Dios kasqantawan israelitasman yachacherqa. Yachachisqantaj paykunata mayta kallpacharqa (8 parrafota qhawariy). *

8. Deuteronomio 32:2, 3 nisqanman jina, ¿imatá sutinwan Jehová Dios ruwananchejta munan?

8 Israelitas Sumaj Jallpʼaman yaykunankupajña kashajtinku, Jehová Diosqa Moisesman uj takiyta yachacherqa (Deu. 31:19). Moisestaj chay takiyta israelitasman yachachinan karqa. Deuteronomio 32:2, 3 (leey) versiculospi chay takiymanta uj chhikanta tarinchej. ¿Imatá chay yachachiwanchej? Jehová Diosqa, sutinta mana noqallanchejpaj japʼikunanchejta munasqanta. Payqa nillataj munanchu, sutinta ancha jatunpaj qhawasqanchejrayku mana oqharinanchejta. Astawanpis Jehová Diosqa, tukuy runas sutinta rejsinankuta munan. Moisesqa israelitasman Jehovamanta, sutinmantawan yachacherqa. Israelitastaj chayta may jatunpajchá qhawarqanku. Imatachus yachakusqankoqa, paykunapaj “qhora patapi chhillchi jina” karqa. Imajtinchus paykunata sonqocharqa, creeyninkutataj kallpacharqa. ¿Imaynatá runasta ajinallatataj yachachisunman? Chaymanta qhepan parrafospi parlarisun.

9. ¿Imata ruwaspataj yanapakunchej Jehová Diospa sutin jatunchasqa kananpaj?

9 Wasimanta wasi chayri ashkha runas purinku chaypi willashaspaqa, runasman Jehová Diospa sutinta Bibliawan yachachina. Paykunaman publicacionesninchejta jaywasunman, chayri kʼachitu videosninchejta rikuchisunman. Manachayrí jw.org nisqaman yaykunankuta nisunman. Chay paginanchejqa Jehová Diosninchejta jatunchan. Chantapis trabajopi, escuelapi, chayri viajashaspapis, munasqa Tatanchejmanta parlarina. Runasman willarina Diosninchej may kʼacha kasqanta, kay jallpʼata uj paraisoman tukuchinanta, sumaj kausaytataj apamunanta. Ichapis paykunaqa ni jaykʼaj chayta uyarerqankuchu. Jinapis willarejtinchej, paykunaqa Jehová Diosninchej mayta munakuwasqanchejta reparanqanku. Munakuyniyoj Tatanchej Jehovamanta cheqa kajta yachachispaqa, paypa sutinta jatunchanchej. Chantapis payta qhasimanta tumpasqankuta rikuchinchej. Ni imapis Bibliaj yachachisqan jinaqa runasta kallpachanmanchu (Isa. 65:13, 14).

10. Bibliamanta yachachishaspa, ¿imajtintaj mana Diospa kamachiykunasnillantachu yachachinanchej tiyan?

10 Bibliamanta yachachishaspaqa, runasman Jehová Diospa sutinta yachachinchej, chay sutita oqharinankutataj ninchej. Jinapis munallanchejtaj, Diosninchej imaynachus kasqanta yachanankuta. Ichapis piensanchej, chaypaj Jehová Diospa yachachiykunasninta, kamachiykunasninta, leyesninta ima yachachinanchej kasqanta. Jinapis chayta ruwajtinchejqa, runasqa kamachiykunallata yachanqanku. Chay kamachiykuna sumaj kasqanta yuyajtinkupis, ichá mana Jehová Diosta munakusqankuraykuchu kasukonqanku. Evamanta yuyarikuna. Payqa Jehová Dios imatachus kamachisqanta yacharqa, jinapis mana tukuy sonqochu payta munakorqa. Adanpis kikillantaj karqa (Gén. 3:1-6). Chayrayku runasmanqa mana Diospa kamachiykunasnillantachu, nitaj leyesnillantachu yachachinanchej tiyan.

11. Runasman Diospa kamachiykunasninta yachachispapis, ¿imatawan ruwasunman Jehová Diosta munakunankupaj?

11 Jehová Diospa kamachiykunasnenqa, may sumajpuni, allinninchejpajtaj kanku (Sal. 119:97, 111, 112). Noqanchejtaj runas Diospa kamachiykunasninta ajinata qhawanankuta munanchej. Chaypajqa entiendenanku tiyan, Jehová Dios munakuwasqanchejrayku chay kamachiykunata qowasqanchejta. Chayrayku Bibliamanta yachachishaspa, estudionchejta tapurisunman: “¿Imaraykutaj Jehová Dios kayta kamachiwanchej? ¿Imajtintaj mana kayta ruwananchejta munanmanchu? ¿Imatá kay kamachiy paymanta yachachiwanchej?”, nispa. Bibliamanta yachakojta ajinata tapurispaqa, Jehová Diosta, sutintawan munakunanpaj yanapasun. Chantapis ichá sonqonman chayasun. Ajinamantataj payqa mana Diospa leyesnillantachu munakonqa, manaqa chay leyesta qoj Diostapis (Sal. 119:68). Chantapis creeynin sinchʼiyanqa. Llakiykuna chayri problemas kajtintaj, aguantayta atenqa (1 Cor. 3:12-15).

JEHOVÁ “DIOSPA SUTIMPI PURISUNCHEJ”

Davidqa uj pacha iskay sonqolla kasharqa (12 parrafota qhawariy).

12. 1) ¿Imaynapitaj David uj pacha iskay sonqolla karqa? 2) David iskay sonqolla kasqanrayku, ¿imastataj ruwarqa?

12 Piensarina imatachus rey David, Salmo 86:11 versiculopi nisqanpi. Payqa Dios yuyaychasqanman jina nerqa: “Uj yuyayllata ruwaway”, nispa. Chaywanqa Diosmanta mañakusharqa, mana iskay sonqolla sirvinanpaj yanapananta. Davidqa yacharqa, Jehová Diosta tukuy sonqo sirviy wakin kutis mana atikullasqanta. Imaynapichus uj pacha iskay sonqolla kasqanmanta parlarina. Chaypacha payqa, kamachinan wasi altos patapi puriykachasharqa. Chaypitaj casada warmita mayllarikushajta rikorqa. Chay warmeqa Betsabé karqa. Davidqa Jehová Diospa kay nisqanta sumajta yacharqa: “Ama munapayankichu runa masiykej warminta” (Éxo. 20:17). Jinapis payqa chay warmita qhawallarqapuni. Davidqa chaypacha iskay sonqolla kasharqa. Payqa Jehová Diosta kasukuyta munarqa, chay warmitapis munapayashallarqataj. Iskay sonqolla kasqanrayku, sajra munayninwan atipachikorqa. Davidqa Jehová Diosta unaytaña tukuy sonqo sirvispapis, juchapi urmarqa. Chantapis Diospa sutinta chʼichicharqa, mana juchayoj runasta, familiantapis ñakʼaricherqa (2 Sam. 11:1-5, 14-17; 12:7-12).

13. ¿Imaynapí yachanchej David Jehová Diosta watejmanta tukuy sonqo sirvisqanta?

13 Jehová Diosqa Davidta juchanta reparacherqa. Davidtaj juchanmanta pesachikuspa Dioswan allinyakorqa (2 Sam. 12:13; Sal. 51:2-4, 17). Davidqa iskay sonqolla kasqanrayku, ashkha problemasta, llakiykunata ima rikhuricherqa. Chaytataj ni jaykʼaj qonqarqachu. Salmo 86:11 versiculopi imatachus nisqanqa, ajinata nikullanmantaj: “Yanapaway tukuy sonqo sirvisunaypaj”. Jehová Diosrí, ¿Davidta yanaparqachu? Arí. Bibliallataj nin, Davidqa Jehová Diosta ‘cheqan sonqowan yupaychasqanta’. Chaytaj niyta munan, Jehová Diosta tukuy sonqo sirvisqanta (1 Rey. 11:4; 15:3).

14. ¿Imapitaj piensarinanchej tiyan, chanta imaraykutaj?

14 Davidpa kausaynenqa kallpachawanchej. Jinapis mana pay jina ruwanapaj yanapallawanchejtaj. David jatun juchapi urmasqanqa, mana iskay sonqolla kanata yachachiwanchej. Satanasqa Jehová Diosta manaña tukuy sonqo sirvinanchejpaj, imaymana trampasta churawanchej. Chayrayku unayña chayri kunallanraj Jehová Diosta sirvispapis, kaypi piensarina: “¿Kallpachakushanchejchu Satanaspa trampasninpi mana urmanapaj?”.

Satanasqa tukuy imata ruwanqa, Jehovata iskay sonqolla sirvinanchejpaj. ¡Amapuni paywan atipachikunachu! (15, 16 parrafosta qhawariy). *

15. Millay fotos chayri millay videos rikhuriwajtinchej, ¿imaynatá Jehovata jatunpaj qhaway yanapawanchej?

15 Telepi chayri Internetpi millay fotos chayri millay videos rikhuriwajtinchej, ¿imatá ruwanchej? ¿Ninchejchu “kayqa mana pornografiapunichu” nispa? Chayrí, ¿reparakunchejchu Satanás chaywan urmachiyta munashawasqanchejta iskay sonqolla kananchejpaj? (2 Cor. 2:11). Chayta entiendenapaj, imaynatachus maderata khuchusqankupi piensarina. Maderata khuchojqa, maderata iskayman partinankama pisimanta pisi khuchun. Satanaspis ajinallatataj ruwan. Payqa millay fotoswan chayri millay videoswan, pisimanta pisi urmachiyta munawanchej. Ujta qhawaspaqa mana imananawanchejta yuyasunman. Jinapis chayta qhawaspallapuneqa, iskay sonqolla kasun. Iskay sonqolla kaspataj, juchapi urmasunman, Jehová Diostataj wasanchasunman. Chayrayku amapuni saqenachu, millay imas sonqonchejman yaykunanta. Astawanqa Jehová Diospa sutinta mana chʼichichanapaj kallpachakuna.

16. Juchaman tanqasqa kashaspa, ¿imaspitaj piensarinanchej tiyan?

16 Satanasqa mana millay fotosllawanchu, nitaj millay videosllawanchu urmachiyta munawanchej. Payqa tukuy imawan pantachiyta munawanchej. Jinapis ichá ninchej: “Kayta ruwajteyqa mana congregacionmanta qharqowanqankuchu. Manachá juchapunichu kanman”, nispa. Ajinata yuyayqa, manapuni allinchu. Astawanpis allin kanman kay jinata piensarinanchej: “¿Satanaschu pantachishawan iskay sonqolla kanaypaj? Sajra munayniywan atipachikojtiy, ¿Jehová Diospa sutinta chʼichichasajchu? Kay ruwasqay, ¿Jehová Diosman qayllaykuchiwanqachu chayri karunchawanqachu?”. Chay tapuykunaman maychus kajta kutichinapaj, Jehová Diosmanta yachayta mañakuna (Sant. 1:5). Chayta ruwayqa juchaman mana urmanapaj yanapawasun. Imallapis pantachiyta munawajtinchejtaj, Jesús jina nisun: “¡Riy kaymanta Satanás!”, nispa (Mat. 4:10).

17. ¿Imaraykutaj iskay sonqolla kay mana allinchu?

17 Iskay sonqolla kayqa, mana ni imapi yanapawanchejchu. Futbolta pujllajkunapi piensarina. Uj equipopi pujllajkuna mana allinta apanakojtinku, sapallanku pujllajtinku, chayri entrenadorninkuta mana kasukojtinkoqa, mana ganayta atinkumanchu. Jinapis tukuyninku uj runa jinalla pujllajtinkoqa, ganankuman. Sonqonchejqa chay ujchasqa equipo jina kanan tiyan. Chaypajtaj yuyayninchejta, munayninchejtapis, Jehová Diosta sirviyllapi churananchej tiyan. Satanasqa Jehová Diosta iskay sonqolla sirvinanchejta munan. Chaypajtaj yuyayninchejta, munayninchejtawan tʼaqanachiyta munan. Jinapis Jehová Diosninchejtaqa, tukuy sonqo sirvinanchej tiyan (Mat. 22:36-38). Amapuni saqenachu Satanás pantachinawanchejta.

18. Miqueas 4:5 nisqanman jina, ¿imatataj ruwayta munanchej?

18 Noqanchejpis Jehová Diosmanta David jina mañakuna: “Uj yuyayllata ruwaway sutiykita jatumpaj qhawanaypaj”, nispa. Chay mañakuyman jina kausanapajtaj kallpachakuna. Tukuy ima ruwasqanchej Jehová Diospa sutinta jatunchananpaj jina kachun. Ajinata ruwasunchej chayqa, mana pʼenqakuspa nisunchej Jehová Diospa testigosnin kasqanchejta (Pro. 27:11). Chantapis profeta Miqueas jina niyta atisunchej: “Señorninchej Tata Diospa sutimpi purisunchej wiñaypaj” (Miq. 4:5).

41 TAKIY Mañakuyniyta uyarillaway

^ párr. 5 Kay yachaqanapeqa, rey David imatachus Salmo 86:11-13 versiculospi mañakusqanmanta parlarisun. ¿Imaynatá Jehová Diospa ‘sutinta jatunpaj qhawasunman’? ¿Imaraykutaj Diospa sutinta jatunpaj qhawananchej tiyan? ¿Imaynatá Diosta manchachikuy juchaman mana urmanapaj yanapawanchej?

^ párr. 53 DIBUJO: Moisesqa israelitasman Jehová Diosta jatunchanapaj takiyta yachachishan.

^ párr. 57 DIBUJO: Evaqa sajra munayninta mana atiparqachu. Noqanchejrí mana sajra munayninchejta rijchʼarichiyta munanchejchu, nitaj Diospa sutinta chʼichichayta munanchejchu. Chayrayku millay mensajesta mana leenchejchu, nitaj millay imasta qhawanchejchu.