Ir al contenido

Ir al índice

Llampʼu sonqo kaspaqa kusisqa kasun

Llampʼu sonqo kaspaqa kusisqa kasun

Hermana Sara * nin: “Noqaqa manchay manchiskiri kani, pisipajtaj qhawakuni. Chayrayku ancha sutʼi simis kajkunawan, phiña runaswanpis mana kayta atillanichu. Llampʼu sonqoyoj runastarí mana manchachikunichu. Paykunaqa kʼumuykukoj sonqo kanku. Chayrayku paykunaman imatapis willariyta atillani. Amigosneyqa ajina kanku”, nispa.

Saraj nisqanqa cheqapuni. Llampʼu sonqoyoj kajtinchejqa, wajkunapis qayllaykamuwanchej. Jehová Diospis llampʼu sonqosta munakun. Chayrayku Bibliapi niwanchej: ‘Llampʼu sonqoyoj kaywan pʼachawan jina pʼachallikuychej’, nispa (Col. 3:12). ¿Imaynataj llampʼu sonqoyoj runa? ¿Imaynatá Jesús llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa? ¿Imaynatá llampʼu sonqo kay, aswan kusisqa kanapaj yanapawanchej?

¿IMAYNATAJ LLAMPʼU SONQOYOJ RUNA?

Sonqo tiyasqa runaqa, llampʼu sonqollataj. Llampʼu sonqoyoj runaqa, wajkunawan kʼacha. Ima rabiachejtinpis, mana usqhayllata phiñakunchu.

Bibliapeqa “llampʼu sonqo” ninapaj, griego parlaypi praýs palabrata oqharikorqa. Chay palabratataj, mansoyachisqa caballomanta parlanapaj oqharikoj. Chukaru caballota mansoyachinchej chaypis, kallpanqa mana pisiyanchu. Ajinallataj llampʼu sonqoyoj runapis. Llampʼu sonqoyoj runaqa mana pisi kallpachu, astawanpis wapu. Imaraykuchus llampʼu sonqo runaqa, phiñakuyninta nitʼiykukun, pacienciakun, wajkunawanpis allinta kausakun.

Ni pipis llampʼu sonqoyoj kaspañachu nacekunchej. Chantapis phiña runaspa, mana pacienciayoj runaspa chaupinkupi kausakusqanchejrayku, mana llampʼu sonqo kayta atillanchejchu (Rom. 7:19). Chayrayku mayta kallpachakunanchej tiyan. Jinapis Jehová Diospa atiyninwan yanapachikuspaqa, llampʼu sonqo kayta atisunman (Gál. 5:22, 23). ¿Imaraykutaj llampʼu sonqo kananchej tiyan?

Llampʼu sonqo kajtinchejqa, wajkunapis qayllaykamuwanchej. Sara nerqa jina, tukuypis llampʼu sonqo runaswan kayta munanchej. Jesusqa may llampʼu sonqo, kʼachataj karqa (2 Cor. 10:1). Chayrayku wawasqa Jesusta mana rejsispapis, payman kʼaskakoj kanku (Mar. 10:13-16).

Llampʼu sonqo kayqa allinninchejpaj, wajkunaj allinninkupajpis. Llampʼu sonqoyoj kaspaqa, mana usqhayllata phiñakusunchu, nitaj rabianchejwan atipachikusunchu (Pro. 16:32). Chantapis mana familianchejpa, nitaj wajkunaj sonqonkutapis nanachisunchu. Chayrayku mana nisunchu: “Imapajtaj chayta nerqani chayri imapajtaj chayta ruwarqaniri”, nispa. Chantapis llampʼu sonqos kaspaqa, mana wajkunata manchachisunchu, nitaj phiñachisunchu.

JESÚS JINA LLAMPʼU SONQO KANA

Jesusqa ashkha ruwanasniyoj kaspapis, wajkunawan pacienciakoj. Chay tiempomanta runasqa, llakisqas, problemasniyojtaj kasqankurayku, sonqochanata necesitarqanku. Jesustaj paykunata ajinata sonqocharqa: “Noqaman jamuychej [...] noqaqa llampʼu sonqo, kʼumuykukoj sonqotaj kani”, nispa (Mat. 11:28, 29).

¿Imatá ruwasunman Jesús jina llampʼu sonqo kanapaj? Bibliata leesunman. Chaypi yachakusun, Jesús runaswan pacienciakusqanta, imaynatachus problemasta allinchasqantapis. Chantá maykʼajllapis mana llampʼu sonqo kayta atispaqa, Jesús jina ruwanapaj kallpachakuna (1 Ped. 2:21). Qhawarina imaraykuchus Jesús llampʼu sonqo kasqanta.

Jesusqa kʼumuykukoj sonqo karqa. Payllataj nerqa: “Noqaqa llampʼu sonqo, kʼumuykukoj sonqotaj kani”, nispa (Mat. 11:29). Bibliaqa llampʼu sonqoyoj kayta, kʼumuykukoj sonqoyoj kaytawan khuskata oqharin. Ajinata oqharin imaraykuchus kʼumuykukoj sonqo runaqa, llampʼu sonqollataj (Efe. 4:1-3).

Kʼumuykukoj sonqo kaspaqa, mana may kasqanchejta yuyakusunchu, nitaj imamantapis usqhayllata phiñakusunchu. Jesuspa ruwasqanpi piensarina. Runasqa paymanta nerqanku: “Anchata mikhun, vinomanta wañusqataj”, nispa. Jesustajrí mana phiñakorqachu. Astawanpis ruwasqanwan rikucherqa, chay nisqanku mana cheqachu kasqanta. Llampʼu sonqowantaj nerqa: “Runaj yachaynenqa cheqan kajta ruwasqanpi yachakun”, nispa (Mat. 11:19).

Ichá pillapis imayna rijchʼayniyojchus kasqanchejrayku, phiñachinawanchejpaj jina imatapis parlanman. Chayrí warmi kasqanchejrayku imatapis niwasunman. Manachayrí imayna uywasqachus kasqanchejmanta burlakuwasunman. Chay kutispi llampʼu sonqoyoj kanapaj kallpachakuna. Sudáfrica suyumanta Pedro sutiyoj anciano nin: “Pillapis parlasqanwan phiñachiwajtenqa, imatachus Jesús ruwananpi piensarini”, nispa. Chantá nillantaj: “Manaña imamantapis usqhayta phiñakunichu”, nispa.

Jesusqa runas pantasqankuta yacharqa. Discipulosnenqa allin kajta ruwayta munaspapis, pantaj runas kasqankurayku mana chayta ruwayta atillajchu kanku. Jesusta wañuchinankupaj uj chʼisi faltashajtin, payqa Pedrota, Santiagota, Juantawan nerqa, paywan khuska rijchʼarisqas kanankuta. Paykunataj puñuywan atipachikorqanku. Chayrayku Jesús nerqa: “Runaqa cheqa kajtapuni ruwayta munan, cuerpontajrí mana chaypaj jinachu”, nispa (Mat. 26:40, 41). Jesusqa runas pantasqankuta yacharqa. Chayrayku apostolesninpaj mana phiñakorqachu.

Hermana Martamanta parlarina. Payqa imapis allinpuni ruwakunanta munaj. Jinapis kunanqa Jesús jina llampʼu sonqoyoj kananpaj kallpachakun. Pay nin: “Tukuy runas pantaj runas kasqanchejta yuyarikunipuni. Chayrayku Jehová Dios jina wajkunaj allin ruwasqasninkuta qhawanaypaj kallpachakuni”, nispa. Martaqa Jesús jina wajkunamanta khuyakuyta yachakorqa. Noqanchejpis pay jina ruwasun chayqa, wajkunata entiendesun.

Jesusqa Tatan yanapananta yacharqa. Kay jallpʼapi kashajtin, runasqa payta qhawararqanku, chejnikorqanku, qhasimantataj ñakʼaricherqanku. Ajinata ruwajtinkupis, Jesusqa mana imatapis contrankupi ruwarqachu. “Astawanpis Pichus cheqa kajman jina juzgan, chaypa makinman churakorqa” (1 Ped. 2:23). Jesusqa Tatan yanapananta yacharqa. Yachallarqataj payta ñakʼarichejkunata maychus tiemponpi castigananta.

Pillapis qhasimanta ñakʼarichiwajtinchej phiñakusun chayqa, problemasllata rikhurichisun. Chayrayku Biblia niwanchej: “Phiñakojqa, mana Diospa cheqan kayninman jinachu ruwan”, nispa (Sant. 1:20). Mana qhasimanta phiñakuspapis, juchasapa runas kasqanchejrayku mana allintachu ruwasunman.

Alemaniamanta Katy sutiyoj hermana ajinata yuyaj: “Mana respetachikusaj chayqa, runaqa imatapis ruwallawanqa”, nispa. Jinapis payqa Jehová Diospi atienekusqanrayku, niña ajinatachu yuyan. Pay nin: “Kunanqa mana chay ratochu kutichikuni. Yachani Jehová Dios tukuy imata allinchananta. Chayrayku imata niwajtinkupis chayri ruwawajtinkupis manaña phiñakunichu”, nispa. Pipis qhasimanta imata niwajtinchej chayri ruwawajtinchej, Jesús jina Jehová Dios yanapanawanchejpi atienekuna. Chayta ruwasun chayqa, llampʼu sonqos kayta atillasun.

LLAMPʼU SONQOSQA KUSISQA KANKU

Runas phiñachiwajtinchej, ¿imaynatá llampʼu sonqoyoj kay yanapawasunman?

Jesusqa ajinata nerqa: “Kusisqa kanku llampʼu sonqoyojkunaqa”, nispa (Mat. 5:5). Llampʼu sonqo kay, imaspichus yanapawasqanchejta qhawarina.

Llampʼu sonqo kayqa, qhariwarmi kausaypi phiñanakuyta pisiyachin. Australiamanta hermano Roberto nin: “Señoraytaqa rabiaypi imatapis nirpallaj kani. Chay nisqaywan sonqonta nanachisqayta reparakuspataj, mayta arrepientekoj kani. Jinapis niña imatapis ruwayta atejchu kani”, nispa.

Parlaspaqa “tukuyninchej ashkha kutista pantanchej”. Mana piensarispalla imatapis parlarparisunman chayqa, qosanchejwan chayri señoranchejwan phiñanakusunman (Sant. 3:2). Chay mana kananpajqa, llampʼu sonqos kana. Llampʼu sonqos kaspaqa rabianchejta ñitʼiykukusun, nitaj imatapis parlarparillasunchu (Pro. 17:27).

Robertoqa mana usqhayllata phiñakunanpaj, nitaj imatapis parlarparinallanpaj mayta kallpachakorqa. ¿Chay yanaparqachu? Pay nin: “Señoraywan imapipis mana kikintachu yuyayku chayqa, payta sumajta uyarini. Kallpachakunitaj kʼachamanta parlanaypaj, mana rabiaywan atipachikunaypaj ima. Kunanqa aswan sumajta kausakuyku”, nispa.

Llampʼu sonqo kaspaqa, wajkunawan allinta kausakunchej. Rato phiñakojkunaqa, pisi amigosniyoj kanku. Llampʼu sonqosrí, ‘wajkunawan allinta kausakunku’ (Efe. 4:2, 3). Katy nillantaj: “Llampʼu sonqo kayqa, tukuywan allinta kausakunaypaj yanapawan, wakinwan mana atikullajtinpis”, nispa.

Llampʼu sonqo kaspaqa, sonqo tiyasqa kasun. Biblia nisqanman jina, Diosmanta jamoj yachayqa llampʼu sonqo kanapaj, sonqo tiyasqa kanapaj ima yanapawasunman (Sant. 3:13, 17). Llampʼu sonqoyoj runaqa “kʼacha sonqo” (Pro. 14:30). Martinqa llampʼu sonqo kananpaj mayta kallpachakorqa. Pay nin: “Kunanqa mana munasqaypuni ruwakunanta suyanichu. Chayrayku aswan kusisqa kani, niña rabiakunichu, sonqo tiyasqataj kani”, nispa.

Llampʼu sonqo kanapajqa, ichá mayta kallpachakuna kanqa. Uj hermano nin: “Wakin kutisqa imamantapis yawarniy tʼimpuriwanraj”, nispa. Jinapis Jehová Diosqa, llampʼu sonqos kanapaj yanapanawanchejta niwanchej (Isa. 41:10; 1 Tim. 6:11). Payqa llampʼu sonqos kayta yachachiwasun, kallpachawasuntaj (1 Ped. 5:10). Chantá noqanchejpis apóstol Pablo jina kasunchej. Payqa Jesús jina “llampʼu sonqo, kʼachataj” karqa (2 Cor. 10:1).

^ párr. 2 Wakin sutisqa mana chaychu.