Ir al contenido

Ir al índice

“Pitaj chay allin kamachi, yuyayniyojtaj kanman[?]”

“Pitaj chay allin kamachi, yuyayniyojtaj kanman[?]”

“Pitaj chay allin kamachi, yuyayniyojtaj kanman, mayqentachus patronnin churanman [kamachisninman, NM] horampi mikhunata jaywanampaj, chay?” (MAT. 24:45.)

1, 2. ¿Pinejtataj Jesús yachachiykunata mikhunata jina qoshawanchej, imaraykutaj chayta yachananchej tiyan?

UJ HERMANA, Jehovaj testigosninpa centralninkupi llankʼajkunaman agradecekuspa kayta qhelqarqa: “Hermanos, ashkha kutispiña uj yachaqana noqapajpuni kasqanta reparani”, nispa. Qanpis, ajinallatatajchá niwaj.

2 Jesusqa qotuchakuypa Uman kasqanrayku, yachachiykunata mikhunata jina horanpi qoshawanchej, chaytaj nisqanta juntʼashasqanta rikuchin. ¿Pinejtataj chayta ruwashan? Payqa kutimuynin señalmanta parlashaspa, kamachisninman “horampi mikhunata jaywanampaj” “allin kamachi, yuyayniyoj[ta]” churananta nerqa (Mateo 24:45-47 leey). * Jesusqa chay allin kamachi yuyayniyojnejta, kay qhepa pʼunchaykunapi cheqa cristianosman yachachiykunata mikhunata jina jaywashan. Noqanchejtaj, pichus chay allin kamachi kasqanta yachananchej tiyan. Ajinallamanta Diosta yupaychayta, paymantaj astawan qayllaykuyta atisun (Mat. 4:4; Juan 17:3).

3. ¿Imatataj allin kamachimanta rijchʼanachinata publicacionesninchejpi sutʼinchakoj?

3 ¿Imaynatataj allin kamachimanta rijchʼanachinata entiendenanchej tiyan? Ñaupajtaqa publicacionesninchejpi sutʼinchakorqa, Jesús kamachisninta qhawananpaj allin kamachi yuyayniyojta Pentecostés 33 watapi churasqanta. Chantapis chay allin kamacheqa Jallpʼapi tukuy ajllasqa cristianoswan ninakusqanta yuyakoj, kamachisnintaj sapa ajllasqa cristiano kasqanta. Jesustaj, Jallpʼapi “tukuy kapuyninta qhawanampaj” chay allin kamachita 1919 watapi churasqanta yuyakoj. Chaywanpis, chayta Diosmanta mañakuspa astawan ukhunchakusqanrayku, allin kamachi yuyayniyojmanta rijchʼanachinata waj jinamanta entiendenanchej kasqanta reparakun (Pro. 4:18). Chayrayku, chay rijchʼanachinata astawan ukhuncharina. Chantapis, kay Jallpʼapi chayri janaj  pachapi kausakuyta suyakuspapis, imaraykuchus chaymanta yachakuna kasqanta qhawarina.

¿MAYKʼAJTAJ CHAY RIJCHʼANACHINA JUNTʼAKUN?

4-6. ¿Imaraykutaj allin kamachimanta rijchʼanachina 1914 watamanta qhepallaman juntʼakuyta qallarisqanta nisunman?

4 Allin kamachi yuyayniyoj rijchʼanachinamanta parlaj ujnin versiculosqa mana Pentecostés 33 watapichu juntʼakuyta qallarisqanta rikuchin, manaqa kay qhepa pʼunchaykunapi. Imaynatachus Biblia chayta sutʼinchasqanta qhawarina.

5 Allin kamachimanta rijchʼanachinaqa Jesús kutimunanmanta, “kay pachaj tukukuyninmantawan” señalwan khuskachasqa kashan (Mat. 24:3). Mateo 24:4-22 versiculospi nisqanqa iskay kutipi juntʼakun. Ñaupajtaqa 33 watamanta 70 watakama, ujnintaj kay tiemponchejpi. Jesús allin kamachimanta parlasqanpis, ¿iskay kutillapitajchu juntʼakun? Mana.

6 Jesusqa Mateo 24:29 versiculomantapacha, kay tiemponchejpi imaschus kananmanta astawan parlarqa (Mateo 24:30, 42, 44 leey). Payqa imachus manchay ñakʼariy tiempopi kananmanta parlaspa, “Runaj Churinta cielo phuyus patapi jamushajta” runas rikunankuta nerqa. Chantapis, qhepa pʼunchaykunapi kausajkuna wakichisqa kanankupaj kayta nerqa: “Mana yachankichejchu ima pʼunchaychus Señorniykichej kutimunanta”, “mana yuyasqaykichej horapi Runaj Churenqa kutimonqa”, nispa. * Jesusqa kay qhepa pʼunchaykunapi imaschus kananmanta parlaytawan, allin kamachi rijchʼanachinamanta parlarqa. Chayrayku, allin kamachimanta imatachus nisqanqa 1914 watamanta qhepallaman juntʼakuyta qallarerqa, nisunman qhepa pʼunchaykuna qallarisqanmantawan. ¿Imaraykutaj chayta ninchej?

7. ¿Ima tapuytaj cosecha tiempo qallarishajtin rikhurerqa, imaraykutaj?

7 Jesús tapusqanpi tʼukuriy: “Pitaj chay allin kamachi, yuyayniyojtaj kanman[?]”. Ñaupa cristianospa tiemponkupeqa nichá pipis chayta tapukojchu. Imajtinchus kinsa kaj yachaqanapi rikorqanchej jina, apostolesqa runas ukhupi milagrosta ruwaj kanku, wajkunamanpis espirituman jina ruwanapaj atiykunata qorqanku. Chaytaj Dios paykunawan kashasqanta rikucherqa (Hech. 5:12). Chayrayku, mana pipis ¿pinejtataj Jesús yachachiykunata mikhunata jina ovejasninman qoshan? nispaqa tapukunmanchu karqa. Chaywanpis 1914 watapeqa niña kikinchu karqa. Cosecha tiempoqa chay watapi qallarerqa. Arí, cizaña qhorata, trigomanta tʼaqakunan karqa (Mat. 13:36-43). Chaywanpis, cosecha tiempo qallarishajtenqa ashkhas cheqa cristianos kasqankuta nisharqanku. Chayrayku kay tapuy rikhurerqa: “¿Imaynatataj yachakunman pikunachus trigowan kikinchasqa ajllasqa cristianos kasqanku?”. Allin kamachimanta rijchʼanachina, chay tapuyman kutichinapaj yanaparqa. Imajtinchus, ajllasqa cristianosqa Diospa yachachiyninmanta sumaj mikhusqa jina kashananku karqa.

¿PITAJ ALLIN KAMACHI YUYAYNIYOJ?

8. ¿Imaraykutaj allin kamachimanta kajkuna ajllasqa cristianos kananku tiyan?

8 Allin kamachimanta kajkunaqa Jallpʼapi kaj ajllasqa cristianosmanta kananku tiyan. Ajllasqa cristianosqa “reyestaj sacerdotestaj, NM” sutichasqa kanku. Chantapis, Diosqa paykunata laqhamanta wajyarqa sumaj kʼanchayninman, “tʼukuna may sumaj ruwasqasninmanta” willanankupaj (1 Ped. 2:9). Chayrayku, hermanosninkuman cheqa kajta yachachejkunaqa “reyestaj sacerdotestaj” kajkunallamanta kananku tiyan (Mal. 2:7; Apo. 12:17).

9. ¿Jallpʼapi kaj tukuy ajllasqa cristianoschu allin kamachimanta kanku? Sutʼinchay.

9 ¿Jallpʼapi kaj tukuy ajllasqa cristianoschu allin kamachimanta kanku? Mana. Mana tukuy ajllasqa cristianoschu Jallpʼantinpi  hermanospaj yachachiykunata mikhunata jina wakichinku. Ajllasqa cristianosmanta ashkhasqa qotuchakuyninkupi siervo ministeriales jina chayri ancianos jina sirvinku. Paykunaqa runasman wasimanta wasi yachachinku, jinallataj qotuchakuypipis. Chantapis Jehovaj testigosninpa centralninkumanta kamachikusqanta tukuy sonqo kasukunku. Chaywanpis, mana Jallpʼantinpi hermanospaj yachachiykunata wakichiypi yanapakunkuchu. Ajllasqa cristianosmanta wakintaj hermanas kanku, paykunaqa llampʼu sonqo kaspa ni jaykʼaj qotuchakuypi yachachej churakunkumanchu (1 Cor. 11:3; 14:34).

10. ¿Pitaj allin kamachi yuyayniyoj?

10 Chantá, ¿pitaj allin kamachi yuyayniyojri? Yachakorqanchej jina, Jesusqa pisi runasnejta ashkhasman mikhucherqa. Chay allin kamachimanta kajkunapis, pisi runaslla kanku, paykunataj Cristoj kutimuynin tiempopi yachachiykunata mikhunata jina wakichispa qonku. Kay qhepa pʼunchaykunapeqa allin kamachimanta kaj ajllasqa cristianos, Jehovaj testigosninpa centralninkupi khuska llankʼanku. Chay allin kamacheqa Diospa Llajtanta Kamachejkuna kanku. Chaywanpis, Jesusqa rijchʼanachinanpi uj kamachillamanta parlarqa, chaytaj rikuchin ashkha ukhu llankʼajtinkupis uj kamachilla kasqankuta. Chayrayku, Diospa Llajtanta Kamachejkunamanta kajkunaqa imatachus ruwakunanta tukuyninkumantapuni ninku.

¿PIKUNATAJ PATRONPA KAMACHISNIN KANKU?

11, 12. 1) ¿Ima iskay ruwaykunatataj allin kamachi yuyayniyoj japʼin? 2) ¿Maykʼajtaj Jesús allin kamachi yuyayniyojta churarqa kamachisninta qhawananpaj, pikunatataj ajllarqa?

11 Jesuspa rijchʼanachinanpeqa chay allin kamachi yuyayniyojta, ñaupajta patronpa kamachisninta qhawananpaj churakun, chantataj patronpa tukuy kapuyninta qhawananpaj. Chay rijchʼanachina kay qhepa pʼunchaykunallapi juntʼakusqanrayku, allin kamachi chay iskay ruwaykunata japʼisqanqa 1914 watamanta qhepaman kanan karqa, Cristo Rey jina kutimusqanmantawan.

12 ¿Maykʼajtaj Jesús kamachisninta qhawananpaj allin kamachita churarqa? Chay tapuyta kutichinapajqa 1914 watapi cosecha qallarisqanmanta parlarina. Yachakorqanchej jina, chay tiempopeqa ashkha qotus cheqa cristianos kasqankuta nisharqanku. ¿Mayqen qotumanta ajllaspataj Jesús allin kamachita churanman karqa? Chay tapuyman kutichikorqa maypachachus Jesús,  Tatanwan khuska mana rikukoj templota, nisunman cheqa yupaychay imaynachus kashasqanta qhawarej jamojtinku. Chaytaj karqa 1914 watamantapacha 1919 wata qallariykama (Mal. 3:1). * Paykunaqa Bibliamanta Yachaqajkuna qotuta tarerqanku, pikunachus Jehovata, Palabranta ima mayta munakusqankuta rikuchisharqanku. Chayta tarispataj mayta kusikorqanku. Chaywanpis llimphuchasqa, allinchasqa ima kananku karqa, chay qotumanta kajkunataj llampʼu sonqowan saqekullarqanku (Mal. 3:2-4). Chayrayku, trigowan kikinchasqa cristianosqa paykuna karqanku. Kay 1919 watapitaj, Jesusqa chay ajllasqa cristianos ukhumanta, sumaj wakichisqa kajkunata ajllarqa allin kamachi yuyayniyoj kanankupaj, kamachisninta qhawanankupajtaj churarqa. Chaytaj karqa cheqa yupaychay sayarishajtin.

13. ¿Pikunapiwantaj patronpa kamachisnillantaj kanku, imaraykutaj chayta ninchej?

13 ¿Pikunataj patronpa kamachisnin kanku? Yachachiykunata mikhunata jina tukuy japʼejkuna. Qhepa pʼunchaykuna qallarishajtenqa patronpa kamachisnin tukuyninku ajllasqa cristianos karqanku. Chaywanpis watas pasasqanman jinaqa waj ovejasmanta may chhika runaspiwan chay kamachisninman yapakunku. Waj ovejasmanta kajkunaqa aswan ashkha kanku, ajllasqa cristianoswantaj Cristoj kamachiyninpi “uj tropalla” kanku (Juan 10:16). Iskaynin qotustaj, allin kamachi yachachiykunata horanpi jaywasqanta japʼinku. Chantá Diospa Llajtanta Kamachejkuna, pikunachus kay tiempopi allin kamachi yuyayniyojmanta kanku chaykunarí, ¿patronpa kamachisnillantajchu kanku? Chay hermanospis yachachiykunata mikhunata jina japʼinallankutaj tiyan. Chayrayku sapa ujninku, llampʼu sonqowan patronpa kamachisnillantaj kasqankuta ninku.

Janaj pachapi chayri Jallpʼapi kausakuyta suyakuspapis, tukuyninchej patronpa kamachisnin kanchej, yachachiykunatataj necesitanchej

14. 1) ¿Ima ruwaytataj allin kamachi japʼin? Sutʼinchay. 2) ¿Imamantataj chay allin kamachi qhawakunan karqa? (“Ichapis chay kamachi sajra kaspa...”, nisqa recuadrota qhawariy.)

14 Jesusqa allin kamachi yuyayniyojpa makinpi jatun llankʼayta churarqa. Ñaupa tiempopeqa uj kamachi chayri uj mayordomo, patronninpa kapuyninta qhawaj (Luc. 12:42). Ajinallatataj allin kamachi yuyayniyojpis Jallpʼapi Cristoj kapuyninta qhawan, nisunman kapuyninta imaynatachus apaykachakusqanta qhawan, jinallataj runasman willakusqanta. Chantapis jatun tantakuykunata, publicacionesta ima wakichin, chaykunataj willanapaj, Bibliata ukhunchanapaj, qotuchakuypi ukhunchanapaj ima kanku. Patronpa tukuy kamachisnintaj, allin  kamachi yuyayniyoj chaykunata wakichisqanwan yanapachikunku.

¿MAYKʼAJTAJ TUKUY KAPUYNINTA QHAWANANPAJ CHURAN?

15, 16. ¿Maykʼajtaj Jesús allin kamachita “tukuy kapuyninta qhawanampaj” churan?

15 ¿Maykʼajtaj Jesús allin kamachita churan “tukuy kapuyninta qhawanampaj”? Pay nerqa: “Kusikuyniyojmin kanqa chay kamacheqa, mayqentachus patronnin chayamuspa [“jamuspa”, NM sutʼinchaynin] ajinata ruwashajta taripajtenqa. Cheqatapuni niykichej: Ajinata ruwajtenqa, patronnin payta churanqa mayordomota jina tukuy kapuyninta qhawanampaj” (Mat. 24:46, 47). Rikunchej jina, Jesusqa jamuspa “ajinata ruwashajta” nisunman yachachiykunata mikhunata jina qoshajta taripaytawan, chay allin kamachita tukuy kapuyninta qhawananpaj churan. Chayrayku, kamachisninta qhawananpaj churasqanmanta, tukuy kapuyninta qhawananpaj churanankamaqa uj tiempo kanan karqa. ¿Imaynatá chantá maykʼajtaj Jesús tukuy kapuyninta qhawananpaj churan? Chayta yachanapajqa maykʼajchus jamusqanta chantá imachus kapuynin kasqanta yachananchej tiyan.

16 ¿Maykʼajtaj Jesús jamun? Chaytaqa ujnin versiculospi sutʼinchan. Rikorqanchej jina, ñaupaj versiculosqa jamunanmanta parlan, chaytaj kay sajra pachata juzgaj jamojtin kanqa (Mat. 24:30, 42, 44). * Chayrayku, allin kamachimanta rijchʼanachinanpi jamunanmanta chayri kutimunanmanta parlasqanqa manchay ñakʼariy tiempopi juntʼakun.

17. ¿Imataj Jesuspa tukuy kapuynin?

17 ¿Imataj Jesuspa “tukuy” kapuynin? “Tukuy” nispaqa mana Jallpʼapi kapuynillanmantachu parlasharqa, imajtinchus janaj pachapipis tukuy atiyta japʼillantaj. Jesús nerqa: “Dios Tatayqa kamachina tukuy atiyta  qowan janaj pachapi, kay pachapipis”, nispa (Mat. 28:18; Efe. 1:19-23). Chay kamachina atiytaqa 1914 watapi japʼerqa, Diospa Reinonmanta kamachej kananpaj churasqa kajtin, chaypis kapuynillantaj. Tukuy ajllasqa cristianoswantaj chay Reinonpi kamachenqa (Apo. 11:15).

18. ¿Imaraykutaj Jesús allin kamachita may kusiywan tukuy kapuyninta qhawananpaj churanqa?

18 Jesusqa manchay ñakʼariy tiempopi juzgaj jamuspa, allin kamachita ruwayninta sumajta juntʼashasqanta taripanqa, nisunman kamachisninman yachachiykunata horanpi jaywashajta. Ajinata ruwashajta taripaspataj, may kusiywan tukuy kapuyninta qhawanapaj churanqa. Chaytaj kanqa allin kamachimanta kajkuna janaj pachapi tʼinkankuta japʼejtinku, Cristowan khuskataj kamachejtinku.

19. Ujnin ajllasqa cristianosmanta nisqa, ¿aswan jatun tʼinkatachu allin kamachi japʼin? Sutʼinchay.

19 Ujnin ajllasqa cristianosmanta nisqa, ¿aswan jatun tʼinkatachu allin kamachi japʼin? Mana. Pisi runasllaman uj tʼinkata qokunanta nikojtinpis, tiemponmanqa wajkunapis japʼiyta atillankumantaj. Sutʼincharinapaj, Jesús wañupunan pʼunchay ñaupajta imatachus 11 apostolesninman nisqanta qhawarina (Lucas 22:28-30 leey). Payqa chay apostolesninman nerqa, cheqa sonqo kasqankurayku uj sumaj tʼinkata japʼinankuta, nisunman paywan khuska kamachinankuta. Chaywanpis aswan qhepaman imatachus nisqanqa tukuynin 144.000 ajllasqa cristianos paywan khuska kamachinankuta sutʼincharqa (Apo. 1:1; 3:21). Mateo 24:47 versiculopipis, pisi runasta nisunman allin kamachimanta kaj ajllasqa cristianosta, tukuy kapuyninta qhawananpaj churananta nerqa. Chaywanpis tukuynin 144.000 ajllasqa cristianos, chay atiyta japʼenqanku (Apo. 20:4, 6).

Tukuynin 144.000 ajllasqa cristianosqa Jesuswan khuska Reinonpi kamachenqanku (19 parrafota qhawariy)

20. ¿Imapajtaj Jesús allin kamachita churarqa, chayrayku imatataj ruwayta munanchej?

20 Jesusqa imaynatachus ñaupa cristianospa tiemponkupi ruwarqa, ajinallatataj allin kamachi yuyayniyojnejta ruwashan, nisunman pisi runasnejta ashkhasman mikhuchishan. Payqa chay kamachita churarqa kay qhepa pʼunchaykunapi tukuy kamachisninman, nisunman ajllasqa cristianosman, waj ovejasmanta kajkunamanpis, yachachiykunata “horampi” jaywananpaj. Noqanchejtaj chaymanta mayta agradecekusqanchejta rikuchiyta atinchej. ¿Imaynamanta? Allin kamachi yuyayniyojta tukuy sonqo kasukuspa, kamachiyninpitaj kaspa (Heb. 13:7, 17).

 

^ párrafo 2 2 párrafo: Jesusqa aswan ñaupajta, kikin rijchʼanachinamanta parlarqa, maypichus kamachita “mayordomo” nispa suticharqa (Luc. 12:42-44).

^ párrafo 6 6 párrafo: Mateo 24:42, 44 versiculospi kutimuy rimayqa Griegopi er′kho·mai. Chay rimaytaj mana kikinchu Mateo 24:3 versiculopi kutimuy rimaywan, imajtinchus griegopeqa pa·rou·si′a. Cristoj mana rikukoj kutimuynenqa niraj juzgaj jamushajtin qallarin.

^ párrafo 12 12 párrafo: Kay revistapi qhawariy “Yachaychej, noqa qankunawan tuta pʼunchay kasqayta”, nisqa yachaqanata, páginas 10-12, párrafos 5-8.

^ párrafo 16 16 párrafo: Kay revistapi qhawariy “Niwayku, maykʼajtaj chay imas kanqa?”, nisqa yachaqanata, páginas 7-8, párrafos 14-18.