Ir al contenido

Ir al índice

Jovenyashajtinku Jehovata sirviyta yachachiychej

Jovenyashajtinku Jehovata sirviyta yachachiychej

“Jesusqa wiñasharqa yachaypi, cuerpompipis. Payqa Diospaj allin qhawasqa karqa, chantá tukuy runaspajpis.” (LUC. 2:52.)

41, 89 TAKIYKUNA

1, 2. 1) ¿Imamantataj wakin tatas llakikunku? 2) ¿Imastataj jovencitos ruwayta atinkuman?

CRISTIANO tatasqa wawasninku bautizakojtinku mayta kusikunku. Berenice sutiyoj hermanaqa tawa wawasniyoj, wawasnintaj niraj 14 watasniyoj kashaspa bautizakorqanku. Pay nin: “Qosaywan mayta kusikuyku wawasniyku Jehovata sirviyta ajllasqankumanta. Chaywanpis yacharqayku jovenyasqankuman jina chʼampaykunapi rikukunankuta”, nispa. Wawasniykichej jovenyashankuña chayri jovenesña kanku chayqa qankunapis kikillantatajchá ninkichej.

2 Uj doctor nisqanman jina jovencitosqa, wiñasqankuman jina wakin kuti llakikunku, tatasninkutapis llakichillankutaj. Wakin tatasqa ichá wawasninku wampu jina imatapis ruwarparillasqankuta, juchʼuysitus jinallapuni imatapis ruwasqankuta ima yuyanku. Chaywanpis chay doctorqa jovencitos tukuy imata ruwaypi yuyasqankuta, munayninkupis yapakusqanta, amigosninkuwanpuni kayta munasqankuta ima nillantaj. Jovencitosqa Jehovaj sumaj amigosnin kayta atinkuman, imaynatachus Jesús jovencito kashaspa ruwarqa ajinata (Lucas 2:52 leey). Chantapis Reinomanta willayta sumajta yachakunkuman, Jehovapajpis astawan llankʼayta munankuman, paykuna kikintaj Jehovaman qokuyta, payta kasukuyta ima ajllayta atinkuman. Jesús jina ruwaspa paykunata yanapawajchej. Qhawarina imaynatachus wawasniykichejman munakuyniykichejta, llampʼu sonqo kasqaykichejta, paykunata entiendesqaykichejta ima rikuchinaykichejmanta.

WAWASNIYKICHEJTA MUNAKUYCHEJ

3. ¿Imaraykutaj apóstoles yacharqanku Jesús amigonku kasqanta?

3 Ñaupa tiempomanta runasqa, imatachus yuyasqankumanta, imaynachus kashasqankumanta ima mana kamachisninkuman willajchu kanku. Jesustajrí mana chay runas jinachu karqa. Astawanpis apostolesninman nerqa mana kamachista jinachu qhawasqanta manaqa amigosninta jina (Juan 15:15 leey). Chayrayku imaynachus kashasqanmanta willarerqa, paykunapaj tiempochakorqa, imaynachus kashasqankuta, imatachus yuyasqankuta willajtinkupis sumajta uyarerqa (Mar. 6:30-32). Chaytaj apostolesta yanaparqa Jesuswan amigos kanankupaj, qhepaman ima ruwaytapis japʼispa juntʼanankupaj ima.

4. ¿Imaynatataj tatas wawasninkoj amigosninku kankuman? (8 paginapi dibujota qhawariy.)

4 Wawasniykichejta kamachinaykichej kajtinpis, amigosninku kawajchej. ¿Imaynamantá? Wawasniykichejpaj tiempochakuspa. Chaypajtaj ichá llankʼayniykichejmanta chayri waj imasmanta tiempota orqhonaykichej kanqa. Jehovamanta yanapata mañakuychej. Imachus wawasniykichejman gustasqanta yachanaykichejpaj kallpachakuychej. Sutʼincharinapaj, ¿mayqen takiykunataj, peliculastaj chayri pujllaykunataj wawasniykichejman gustan? Imachus gustan, chaykuna gustasunaykichejpaj kallpachakuychej. Italia suyumanta Ilaria sutiyoj hermana nin: “Tatasneyqa gustawasqan takiykunawan gustachikullajtaj kanku. Chayraykutaj tatayqa aswan sumaj amigoyman tukorqa, tukuy imatataj willaj kani”, nispa. Wawasniykichejpa amigosninku kankichej chayqa, Jehovaman qayllaykunankupaj yanapayta atinkichej. Paykunataj jatunpaj qhawallasonqachejpuni (Sal. 25:14). Astawanpis reparanqanku munakusqaykichejta, allinpaj qhawasqaykichejta ima. Chaytaj imallamantapis qankunawan parlarinankupaj yanapanqa.

5. ¿Imatataj Jesuspa yachachisqasnin kusisqas kanankupaj ruwananku karqa?

5 Jesusqa yachachisqasnin Reinomanta willamuspa kusisqas kanankuta yacharqa. Chayrayku Reinomanta willayta ñaupajman churanankuta, chay llankʼayta juntʼanankupaj yanapananta ima nerqa (Mat. 28:19, 20).

6, 7. ¿Imaraykutaj tatas wawasninkuman cristiano ruwanasta ruwanankupaj yanapaspa munakuyninkuta rikuchinku?

6 Qankunapis munankichejchá wawasniykichej Jehovaj sumaj amigosnin kanankuta. Jehovataj kamachisunkichej paykunata yachachinaykichejta (Efe. 6:4). Chayrayku Bibliamanta yachachillaychejpuni. Sutʼincharinapaj, uj kʼacha tataqa wawasnin escuelaman rinankuta munan, yachakusqanku kausayninkupi yanapananta yachasqanrayku. Ajinallatataj cristiano tataspis wawasninku Diosmanta yachakunankuta munanku, kausayninkupi yanapananta yachasqankurayku. Chayrayku tantakuykunaman, jatun tantakuykunaman rinankuta, Familiapi Diosta Yupaychanapaj tantakuypi kanankuta ima mayta munanku (Pro. 24:14). Qankunapis wawasniykichejman yachachiychej willayman llojsinallankutapuni. Jesús jinataj yanapaychej Bibliamanta wajkunaman willaspa kusiyta tarinankupaj.

7 Tantakuykunaman, willayman riy, Bibliata ukhunchay ima jovencitosta mayta yanapan. Sudafricamanta Erin sutiyoj hermana nin: “Noqaman, hermanosniyman ima Bibliata ukhunchay, tantakuykunaman, willayman ima riy mana gustawajchu kayku. Wakin kuteqa Familiapi Diosta Yupaychanapaj tantakuyta mana ruwanaykupaj imallatapis maskʼaj kayku chayri ruwaj kayku. Jinapis tatasneyqa chay tantakuyta ruwallajpuni kanku”, nispa. Ajinata Erinpa tatasnin ruwasqankoqa, Erinta mayta yanaparqa cristiano ruwanasta kausayninpi ñaupajman churananpaj. Chayrayku tantakuyman, willayman ima mana riyta atispa, mayta kallpachakun chaykunata ruwananpaj.

LLAMPʼU SONQO KAYCHEJ

8. 1) ¿Imaynatataj Jesús llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa? 2) ¿Imaynatataj yachachisqasninta yanaparqa Jesús llampʼu sonqo kasqan?

8 Jesusqa juntʼa runa kaspapis, llampʼu sonqo karqa, Jehovaj yanapayninta necesitasqantataj yachachisqasninman nerqa (Juan 5:19 leey). Chay nisqantaj mana Jesusta pisipajchu qhawacherqa. Astawanpis yachachisqasnenqa Jehovamanta yanapata mañakojta sapa kuti rikuspa paypi astawan atienekorqanku. Tiemponmantaj Jesús jina ruwarqanku, llampʼu sonqostaj karqanku (Hech. 3:12, 13, 16).

9. ¿Imaraykutaj tatas llampʼu sonqo kananku, imapi pantaspapis pantasqankuta ninanku may allin?

9 Noqanchejqa imallapipis pantanchejpuni. Chayrayku tatas llampʼu sonqo kaychej, imapi pantaspataj pantasqaykichejta niychej (1 Juan 1:8). ¿Pitataj qankuna astawan jatunpaj qhawankichej? ¿Pantasqanta nej patrontachu chayri pantasqanta ni jaykʼaj reparaj patrontachu? Kikillantaj wawasniykichejwanpis, paykunaqa astawan jatunpaj qhawasonqachej pantaspa perdonta mañakojtiykichej. Chantapis yachakonqanku pantasqankuta willakuyta. Rosemary sutiyoj hermanaqa kinsa wawasniyoj, paywan, qosanwanqa imallapipis pantaspa wawasninkoj rikunankupi perdonta mañakuyta yachasqankuta nin. Pay sutʼinchan: “Chayta ruwasqayku wawasniykuta yanaparqa chʼampaykunasninkumanta willarinawaykupaj. Chantapis yachacherqayku chʼampaykunasninkupaj maypichus yanapata tariyta atisqankuta. Yanapata necesitajtinkutaj publicacioneswan yanapaj kayku, khuskataj Jehovamanta mañakoj kayku”, nispa.

10. ¿Imaynatá Jesús llampʼu sonqo kasqanta rikucherqa yachachisqasninman imatachus ruwanankuta kamachishaspa?

10 Jesusqa llampʼu sonqo kasqanrayku yachachisqasninta mana kamachillajchu, astawanqa imaraykuchus imatapis ruwananku kasqanta yachachej. Sutʼincharinapaj, pay nerqa: “Ñawpajtaqa Diospa reinonta, cheqan kaynintawan maskʼaychej”, nispa. Chantá imaraykuchus chayta ruwanankupuni kasqanta sutʼincharqa, nerqataj: “Chay tukuy imatataj yapata jina Dios qosonqachej”, nispa. Waj kutipitaj “ama wajkunata juchachaychejchu”, nispa nerqa. Chantá imaraykuchus chayta mana ruwanankuchu kasqanta sutʼincharqa, nerqataj: “Ama qankunapis juchachasqa kanaykichejpaj. Imaynatachus wajkunata juchachankichej, ajinallatataj qankunapis juchachasqa kankichej”, nispa (Mat. 6:31–7:2).

11. ¿Imaraykú wawasniykichejman imatapis ajllasqaykichejmanta sutʼinchanaykichej tiyan?

11 Uj waynuchu imaraykuchus tatasnin imatapis kamachisqankuta entiendespa kasukuyta atillan. Chayrayku tatas imaraykuchus imatapis kamachisqaykichejta wawasniykichejman sutʼinchaychej. Barry sutiyoj hermanoqa tawa wawasniyoj. Pay nin: “Wawasqa jovenyashajtinku imaraykuchus imatapis kamachisqanchejta willajtinchej astawan noqanchejpi atienekunku”, nispa. Ajinata tatas ruwajtinkutaj imaraykuchus imatapis kamachisqankuta wawas entiendeyta atillanku. Wawasniykichejqa niña wawitaschu kanku, paykunaqa yachakushanku tʼukuriyta, imatapis allinta ajllayta ima (Rom. 12:1). Barry nin: “Wawasqa yachakunanku tiyan imatapis allinta ajllayta, manataj munayninkuman jinallachu”, nispa (Sal. 119:34). Chayrayku paykunawan llampʼu sonqo kaychej, imaraykuchus imatapis kamachisqaykichejta niychej. Ajinamanta paykunaqa allinpaj qhawasqaykichejta reparanqanku, paykuna kikintaj imatapis ajllayta yachakonqanku.

ENTIENDESQAYKICHEJTA RIKUCHIYCHEJ

12. ¿Imaynatataj Pedrota Jesús yanaparqa?

12 Jesusqa sumajta yacharqa imaynatachus yachachisqasninta yanapayta. Sutʼincharinapaj, wañuchisqa kananta nishajtin, Pedroqa pay kikinwan kʼacha kananta nerqa. Jesustaj yacharqa Pedro munakusqanrayku chayta nisqanta. Yachallarqataj Pedro pantashasqanta. ¿Imaynatá Jesús, Pedrota, waj yachachisqasninta ima yanaparqa? Ñaupajtaqa Pedrota kʼamerqa. Sutʼincharqataj chʼampaypi kashaspa Jehovata mana kasukojkuna imapichus rikukunankuta. Chantá nillarqataj Jehovarayku tukuy imata ruwajkuna bendecisqas kanankuta (Mat. 16:21-27). Pedrotaj chaymanta mayta yachakorqa (1 Ped. 2:20, 21).

13, 14. 1) ¿Imaynatá yachawajchej wawaykichejpa creeyninku imaynachus kashasqanta? 2) Wawaykichejta imaynatachus yanapayta yachayta munankichej chayqa, ¿imatá ruwawajchej?

13 Jehovamanta yanapata mañakuychej wawasniykichejta entiendenaykichejpaj, yanapanaykichejpaj ima (Sal. 32:8). Ichapis reparankichej ujnin wawaykichej llakisqa kashasqanta, hermanospaj sajrata rimasqanta ima. Ichá reparallankichejtaj imatapis pakashasusqaykichejta. Jinapis ama yuyaychejchu ima sajratapis pakayllapi ruwashasqanta. * Chantapis ama mana yachajman jina tukuychejchu chayri ama suyaychejchu ima chʼampaypis sapallanmanta allinchakunanta. Ichapis wawaykichejqa creeynin sinchʼi kananpaj yanapanaykichejta necesitashan.

Wawasniykichejta yanapaychej hermanoswan sumaj amigos kanankupaj (14 parrafota qhawariy)

14 Imaynachus wawasniykichej kashasqankuta yachanaykichejpajqa Jesús jina allinpaj qhawaspa, kʼachallamantataj tapuriychej. Sutʼincharinapaj, pozomanta yakuta usqhayllata orqhomuspaqa, ashkha yakuta jichʼasunman. Ajinallataj wawasniykichejwanpis kanman usqhayllata imatapis willasunaykichejta nejtiykichej. Nitaj imatachus yuyasqankuta, imaynachus kashasqankuta yachawajchejchu (Proverbios 20:5 leey). Ilaria nillantaj: “Sipas kashaspa qotuchakuymanta hermanoswan masichakuyta munaspapis, escuelamanta compañerosniywan masichakuyta munallarqanitaj. Ajinata yuyasqaytaj mayta llakichishawarqa, tatasniytaj llakisqa kashasqayta repararqanku. Uj chʼisitaj imamantachus llakisqa kashasqayta tapuriwajtinku, waqayta qallarerqani. Llakiyniymanta willarqani, yanapanawankutataj nerqani. Paykunataj abrazaykuwarqanku, entiendewasqankuta, yanapanawankuta imataj niwarqanku”, nispa. Ilariaj tatasnenqa usqhayllata qotuchakuymanta hermanoswan amigosta ruwakunanpaj yanaparqanku.

15. ¿Imaynatá Jesús runaspa kʼacha kaykunasninkuta qhawasqanta rikucherqa? Sutʼinchay.

15 Jesusqa mana yachachisqasninpa pantasqankutachu qhawaj, manaqa kʼacha kaykunasninkuta. Sutʼincharinapaj, Natanaelqa, Jesús Nazaretmanta kasqanta uyarispa nerqa: “Atinmanchu Nazaretmanta ima allimpis rikhurimuyta?”, nispa (Juan 1:46). Chaypi kashawaj karqa chay, ichapis Natanael pantashasqanta, mana allinta yachaspalla parlasqanta, mana creeyniyoj kasqanta ima yuyawaj karqa. Jesustajrí mana jinatachu yuyarqa, astawanpis allin sonqoyoj runa kasqanta yacharqa. Chayrayku nerqa: “Kaymá cheqamanta israelitaqa, paypitaj ni ima llullakuypis kanchu”, nispa (Juan 1:47). Jesusqa imatachus runas yuyasqankuta yachayta atisqanrayku, kʼacha kaykunasninkuta qhawaj.

16. ¿Imaynatataj wawasniykichejta yanapawajchej?

16 Wawasniykichej imatachus yuyasqankuta mana yachayta atispapis, paykunata entiendeyta atiwajchej. Jehová yanapasonqachej kʼacha kaykunasninkuta qhawanaykichejpaj. Wakin kuti pantajtinku ama niychejchu mana allin wawaschu kasqankuta nitaj ni imapaj sirvisqankuta. Astawanpis kʼacha kaykunasninkuta qhawasqaykichejta, allin kajta ruwayta munasqankuta yachasqaykichejta ima niychej. Allin runas kanankupaj kallpachakusqankuta qhawaychej, niychejtaj allinta ruwankichej nispa. Atikojtintaj ima ruwaykunatapis ruwachiychej ñauparinallankupajpuni. Jesusqa ajinata ruwarqa. Sutʼincharinapaj, Natanaelta (waj sutintaj Bartolomé karqa) rejsisqanmanta wata khuskanninman apostolnin kananpaj ajllarqa, Natanaeltaj chay ruwayta sumajta juntʼarqa (Luc. 6:13, 14; Hech. 1:13, 14). Qankunapis wawasniykichejta kallpachaychej, allinta ruwasqankuta ima niychej. Ni imata allinta ruwayta atisqankuta yuyanankumantaqa, Jehovapaj allinta llankʼayta atisqankuta yuyanqanku.

ALLINTA YACHACHEJTIYKICHEJQA KUSISQA KANKICHEJ

17, 18. ¿Imataj kanqa wawasniykichejta sumajta yachachejtiykichej?

17 Apóstol Pabloqa, ashkha cristianosta yanaparqa Jehovata rejsinankupaj. Chayrayku uj tata jina chay cristianosta munakusqanrayku llakikorqa, nitaj munarqachu ni mayqenninku Jehovata sirviyta saqenankuta (2 Cor. 2:4; 1 Cor. 4:15). Ichá qankunapis Pablo jina wawasniykichejmanta llakikunkichej. Chaywanpis imatachus hermanonchej Victor nisqanpi tʼukurina. Payqa kinsa wawasninta uywarqa, nintaj: “Wawasniyku jovenyashajtinkoqa mana uyway atina jina karqanku. Llakiy qhatiriwajtiykupis, aswan kusisqa karqayku. Jehová mayta yanapawarqayku wawasniykoj amigosnin kanaykupaj”, nispa.

18 Tatas wawasniykichejta Jehovaj qayllanpi kanankupaj yachachillaychejpuni, munakuyniykichejtapis rikuchillaychejpuni. Tukuy sonqo munayku wawasniykichej Jehovaj cheqa sonqo kamachisninman tukunankuta, kusiywantaj “wawasniy cheqapi” purishallankupuni ninaykichejta ima (3 Juan 4).

^ párrafo 13 Astawan yachayta munaspaqa Los jóvenes preguntan volumen 1 nisqa libropi 317 paginata chantá Waynaspata Sipaskunapta tapukuyninku iskay kaq libropi 136-141 paginasta leey.