Canadä nacionpitam kä, Montreal markapa juk taksha markanchömi yurikurqä, tsëpa jutinqa Rosemontmi. Tsëchömi kuyakoq teytäkunawan y kimaq wawqïkunawan kushishqa täkuyarqä.

 Wamra kanqä witsanqa Bibliata leyï gustamaqmi. Tsëmi Jesus imanö kanqampita Bibliachö leyirqä, yachakurqämi Jesusqa kuyakoq y llakipäkoq kanqanta. Y pënö këtam munarqä. Peru winanqämannöqa mana alli amïgukunawan juntakurmi Bibliata leyita dejarirqä.

 Papänïqa saxutam tocaq y müsica toquëqa alläpam gustaq. Tsënöllam noqatapis müsica alläpa gustamarqan. Tsëmi guitärra toquëta yachakurqä. Y tiempu pasariptinqa amïgükunawanmi juk grüputa rurayarqä. Müsicäkuna gustaptinmi fiestakunachö tocayänäpaq niyämarqan. Tsëchömi müsicata grabaq reqishqa nunakuna, müsicäta grabanäpaq niyämarqan. Y yarqaramuptinqa, Quebec-chömi pï më müsicäta wiyayaq.

 Jövin kar y imëkä kaptinmi allinö kawakuykanqäta yarparqä. Junaqpaqa reqishqa kaptïmi pï më witipämaq y televisionchömi yarqoq kä. Paqaspanam fiestakunam ëwaq kä. Alli tsarakunäpaqmi washkuta upurqä, tsëpitaqa drögakurpis qallëkurqämi. Y jukwan jukwanmi kakoq kä. Tsëkuna imaman chätsimänampaq kaqtaqa manam yarparqätsu.

 Kushishqatanö rikämarmi, nunakunaqa chikipäyämaq. Peru rasumpa kaqchöqa manam kushishqatsu karqä. Japallä kanqa höraqa llakishqalla y yarpachakushqallam kakoq kä. Tsëllachömi yanapayämaq nunakunapis sïda qeshyaman wanuyarqan. Müsicaqa gustamaqmi, peru mëchö tocanqäqa melanëpaqmi karqan.

 Noqa allinö kawaptïpis, wakin nunakunaqa imëka mana allikunapam pasëkäyarqan. Tsëmi Teyta Diosqa, ¿imanirtan imatapis rurantsu? nir tapukurqä. Y yanapamänampaqmi mañakurqä. Bibliatam leyir yapë qallëkurqä. Manam ima ninan kanqanta allillaqa musyarqätsu. Peru ushakë këllachöna këkanqantaqa musyarirqämi.

 Bibliata leyinqächömi Jesus 40 junaqkuna ayunashqa kanqanta yachakurqä (Mateu 4:1, 2). Teyta Dios imallatapis musyatsimänampaq kaqta yarparmi, noqapis ayunëta munarqä. Tsëmi imë ayunanäpaq kaqta patsätsirqä. Peru ayunanäpaq ishkë semäna pishikaptinmi, ishkë Testïgukuna wayïman qayakayämurqan. Wayïman pasëkatsirmi Yac jutiyoq wawqita kënö tapurqä: “¿Imanötan musyantsik ushanan junaqkunachöna kawëkanqantsikta?”. Tsëmi pëqa 2 Timoteu 3:1-5-ta leyimurqan. Imëkatam tapuparqä, peru llapan tapukunqätam Bibliachö ashiyämurqan. Y Bibliapita yachakurmi ayunëtapis munarqänatsu.

 Tsëpita patsëmi Jehoväpa testïgunkunawan Bibliapita yachakur qallëkurqä. Aqtsatapis ruturirqämi, y llapan reunionkunamanmi ëwar qallëkurqä. Reunionchö wawqi panikuna shumaq chaskiyämanqanta rikarmi, Bibliapita mas yachakuyta munarqä.

 Kananqa Bibliapita yachakunqämannönam kawakunä karqan. Tsëmi drögakunata y jukwan jukwan kakuyta dejanä karqan. Teyta Diosta manaraq reqirqa kikïllamanmi yarparäkoq kä. Peru kananqa jukkunamampis yarpachakunänam karqan. Ishkë wamrayoq karmi imanö wätanäpaq y Diospita yachatsinäpaq yarpachakurqä. Juk trabäjutam ashirqä, peru manam unënönatsu ganaq kä.

 Mana alli rurëkanqäkunata dejanäqa manam fäciltsu karqan. Tsë viciukunata dejëkarmi qeshyakurkurqä, tsëmi tsë viciuman yapë kutirirqä (Romänus 7:19, 21-24). Peru masqa kallpachakurqä jukwan jukwan purikuyta dejanäpaqmi. Trabäjüchöqa manam alläpa pagayämaqtsu. Unë ishkë hörachö gananqätam, kananqa kima killachöraq ganä.

 Teyta Diosman mañakunqä y Bibliata cada junaq leyinqämi, mana alli rurëkanqäkunata dejanäpaq yanapamarqan. Bibliapita yachakunqäqa alläpam yanapamarqan. Jukqa karqan 2 Corintius 7:1-m tsëchöqa, “cuerputa y shonquta llapan rakchataqkunapita limpiakushun” ninmi. Filipensis 4:13-pis yanapamarqanmi, tsëchömi nin: “Dios kallpata qomaptinmi imëkapaq kallpä kan”. Teyta Jehoväqa yanapëkämarqanmi y imanir tsë mana allikunata dejanäpaq kaqtam musyarirqä. Tsëmi Jehovällatana sirwinäpaq änikurqä (1 Pëdru 4:1, 2). 1997 watam Jehoväpa testïgun kanäpaq bautizakurirqä.

 Unënölla kawakurqä, wanushqanachi käman karqan. Peru kananqa kushishqam kawakü. Jehoväpa bendicionninmi alläpa kuyashqa warmï Elvieqa. Pëwanqa llapan tiempükunawanmi më tsëchö yachatsikuyä. Tsëmi kananqa kushishqa këkäyä. Y Jehovä Diostam kushishqa kanqäpita y pëpita yachakunqäpita agradecikü (Juan 6:44).