1 Corintius 12:1-31

  • Santu espïritu yanapamashqa imëka rurëta yachanqantsik (1-11)

  • Imëkayoq karpis juk cuerpulla (12-31)

12  Wawqikuna y panikuna, santu espïritu yanapamashqa imëka rurëta yachanqantsik asuntuchöqa,+ manam munätsu mana musyaq kayänëkita.  Qamkunaqa musyayankim manaraq creikoq karqa,* mana parlaq santukuna dominayäshunqëkita+ y engañayäshunqëkita, y tsëkuna pushayäshunqëkiman ëwayanqëkita.  Kananqa këta musyayänëkitam munä, manam pï nunapis santu espïritu yanapaptin parlarqa, “¡Jesusqa maldïtum!” nintsu, y manam pï nunapis santu espïritu mana yanapaptinqa, “¡Jesusqa Señormi!” nita puëdintsu.+  Imëka rurëta yachashqapis, juk santu espïritullam kan;+  Teyta Dios sirwinqantsikchö mëtsika rurëkuna kaptimpis,+ juk Señorllam kan;  santu espïritu tukuynöpa yanapamashqapis, juk Diosllam tsë llapan rurakänanta permitin.+  Tsënö kaptimpis, llapankunapa biennimpaqmi, santu espïrituqa cada ünuta tukuynöpa yanapamantsik.+  Juktaqa imatapis yachëwan parlanampaqmi santu espïritu yanapan; juktanam tsë santu espïritulla jukkuna mana musyayanqanta parlanampaq yanapan;  juktanam tsë espïritulla markäkoq o yärakoq kanampaq yanapan,+ juktanam tsë jukllëlla espïritu jukkunata alliyätsinampaq yanapan;+ 10  juktanam milagrukunata* ruranampaq yanapan,+ juktanam Dios musyatsikunqanta willakunampaq, juktanam willakuyanqan Diospita shamunqanta o mana shamunqanta musyanampaq,+ juktanam tukuyläya idiömakunata parlanampaq+ y juktanam juk idiömapita juk idiömaman traducinampaq.+ 11  Peru tsë llapanta rurayänampaqqa, cada ünuta munanqannö yanapaq santu espïritullam yanapan. 12  Cuerpuqa jukllëllam, peru imëkanmi kan, y tsë cuerpupa imëkankunaqa mëtsika karpis juk cuerpullam kayan,+ tsënöllam Cristupis. 13  Llapantsikmi, judïukunapis, griëgukunapis, esclävu kaqkunapis o libri kaqkunapis, juk cuerpullachö kanapaq, tsë santu espïritullawan bautizashqa karquntsik y llapantsikmi tsë santu espïritullata chaskirquntsik. 14  Rasumpa kaqchöqa, cuerpupaqa manam jukllëllatsu imampis kan, sinöqa imëkanmi kan.+ 15  Chaki, “mana maki karmi, cuerpupa imantsu kä” niptimpis, manam tsërëkurtsu cuerpuchö këta dejan. 16  Y rinri, “mana nawi karmi, cuerpupa imantsu kä” niptimpis, manam tsërëkurtsu cuerpuchö këta dejan. 17  Entëru cuerpu nawi kaptinqa, ¿imawanraq wiyashwan? Entëru cuerpu rinri kaptinqa, ¿imawanraq muskishwan? 18  Peru Teyta Diosqa munanqannömi cuerpuchö kaqkunata churashqa. 19  Cuerpuchö kaqkuna llapampis tsëlla kayaptinqa, ¿cuerpu kanmantsuraq? 20  Tsënö kaptimpis, cuerpupa imëkan kaptimpis juk cuerpullam. 21  Nawiqa manam makita, “manam qamta wanaqtsu”* nita puëdintsu ni peqapis o umapis manam chakita, “manam qamta wanaqtsu” nita puëdintsu. 22  Tsëpa rantinqa, cuerpuchö mas dëbilnö kaqkunapis väleqmi kayan, 23  y cuerpuchö mana alläpa shumaq kaqkunatam mas respëtuwanraq rikantsik;+ tsënömi cuerpuchö penqakuypaqnö kaqkunata mas respëtuwan tratantsik, 24  peru cuerpuchö shumaq kaqkunaqa manam imata wanayantsu.* Tsënö kaptimpis, Teyta Diosqa cuerputa tsënö rurashqa, cuerpuchö mana alläpa shumaq kaqkunata väleqpaq churanampaqmi, 25  tsënöpa cuerpuchö kaqkuna mana rakikashqa kayänampaq, sinöqa juk kaqkuna juknin kaqkunapaq yarpachakuyänampaqmi.+ 26  Cuerpupa imampis sufriptinqa, wakin kaqkunapis pëwanmi sufriyan.+ Cuerpupa imampis väleqpaq churashqa kaptinqa, wakin kaqkunapis pëwanmi kushikuyan.+ 27  Qamkunaqa Cristupa cuerpunmi kayanki,+ y cada ünum pëpa cuerpuchö imëkankuna kayanki.+ 28  Y Teyta Diosqa congregacionchö kaqkunata kënömi churashqa: puntata, apostolkunata;+ ishkë kaqchöna, Diospa willakoqninkunata;+ kima kaqchöna, yachatsikoqkunata;+ tsëpitana milagru ruraqkunata;+ tsëpitana jukkunata alliyätsita yachaqkunata;+ yanapakoqkunata; dirigita yachaqkunata+ y tukuyläya idiöma parlaqkunata.+ 29  Manam llapantsu apostol kayan ni llapantsu Diospa willakoqnin kayan ni llapantsu yachatsikoq kayan ni llapantsu milagrukunata* rurayan, ¿aw? 30  Manam llapantsu jukkunata alliyätsita yachayan ni llapantsu tukuyläya idiömata parlayan+ ni llapantsu juk idiömapita juk idiömaman traduciyan,* ¿aw?+ 31  Kallpachakur sïguiyë,* maskunata rurayänëkipaq yachëta chaskiyänëkipaq.+ Tsënö kaptimpis, tsëkunapitapis mas alli kaqtaran rikätsiyashqëki.+

Nötakuna

Tsënö nirqa, juk nacion nunakuna kayanqan witsampaqmi parlëkan.
O “espantëpaqkunata”.
Kënöpis niyanmi: necesitätsu.
Kënöpis niyanmi: necesitäyantsu.
O “espantëpaqkunata”.
O “traductor kayan”.
O “Llapan shoquykikunawan kallpachakuyë”.