1 Samuel 28:1-25

  • En-dor markachö brüjaman Saul ëwan (1-25)

28  Tsë witsampaqqa israelïtakunawan pelyayänampaqmi, filisteukunaqa soldädunkunata qayatsiyarqan.+ Tsëmi Akisqa Davidta nirqan: “Musyanqëkinöpis kananqa llapan soldäduykikunawanmi pelyaq ëwanantsik”.+ 2  Tsënö niptinnam Davidqa, “qamqa musyankinam imata ruranäpaq kaqta” nirqan. Tsënam Akisqa, “tsëmi imëpis cuidamaqnï soldädü kanëkipaq churashqëki” nirqan.+ 3  Tsë witsankunapaqqa Samuelqa wanukushqanam karqan. Y llapan israelïtakunam Ramä+ markachö waqarnin pampashqa kayarqan. Saulqa llapan brüjukunatam Israel nacionpita ushakätsishqa karqan.+ 4  Filisteu soldädukunaqa juntakarkurmi Sunem+ markata ëwayarqan y tsëchömi campamentunkuna rurayarqan. Tsënam Saulpis israelïta soldädunkunawan ëwarnin Guilboa+ jirkachö campamentuta rurayarqan. 5  Y Saulqa filisteukunapa campamentunkunata rikëkurmi, alläpa mantsakarqan.+ 6  Tsëmi Saulqa Jehovä Diosman seguïdu mañakurqan,+ peru Jehoväqa manam suëñukunawan, ni Urimwan*+ ni willakoqkunawan contestarqantsu. 7  Tsënam Saulqa sirweqninkunata nirqan: “Tapukunäpaq brüjata ashiyämuy”.+ Sirweqninkunanam, “En-dor+ markachömi juk brüja kan” niyarqan. 8  Tsëmi Saulqa mana reqiyänampaq juk röpakunata vistikurkur, ishkaq sirweqninkuna pusharkur paqaspa brüjaman ëwarqan. Chärirmi nirqan: “Espïritukunata tapuskir+ ima pasamänampaq kaqta willëkamë. Parlapëta munanqä nunata qayëkallämuy”. 9  Tsënam tsë warmiqa Saulta kënö nirqan: “Qamqa musyankitaq entëru Israel nacionpita brüjakunata+ Saul ushakätsinqanta. ¿Tsëta musyëkarku tapumaq shamurqunki? Qamqa wanutsiyämänantam munanki”.+ 10  Saulnam Jehovä Diospa jutinchö jurar kënö nirqan: “Manam ni pï imanäshunkitsu, y tsëtaqa imëyaqpis kawaq Jehoväpa jutinchömi äneq”. 11  Tsënam warmiqa, “pitataq qayamushaq” nirqan. Saulnam, “Samuelta qayamuy” nirqan. 12  Tsënam warmiqa, “Samuelta”*+ rikëkur alläpa mantsakëkurqan, y Saultam, “¡qamqa Saultaq kanki! ¿Imanirtaq rasumpa kaqta willamarqunkitsu?” nirqan. 13  Israelpa gobernantin Saulnam, “¿imanirtan mantsakanki? ¿Imatataq rikëkanki?” nirqan. Warminam, “patsapita dios niraq yarqëkämoqtam rikëkä” nirqan. 14  Tsënam Saulqa, “¿imanötan?” nir tapurqan. Warminam, “juk awkinmi mangannaq röpan+ vistishqa yarqëkämun” nirqan. Tsënam Saulqa, “Samuel” kanqanta cuentata qokurir patsaman urkun chanqanyaq qonqurikuykurqan. 15  “Samuelnam” Saulta kënö tapurqan: “¿Imata munartaq qayatsimarqunki?”. Saulnam nirqan: “Filisteu soldädukunam noqakunawan pelyaq shayämushqa y Diosqa manam yanapamantsu y mañakuptïpis manam willakoqkunawan nï suëñukunawan contestamantsu.+ Tsëmi imanö këtapis mana puëdir qayatsimurqoq, imata ruranäpaq kaqta willamänëkitam munä”.+ 16  Tsënam “Samuelqa” kënö nirqan: “Qamqa musyankitaq Jehovä Dios manana yanapashunqëkita y chikishunqëkita,+ ¿tsëta musyëkarku tapukamanki? 17  Jehovä Dios nimanqantaqa clärutaq willarqaq. Jehoväqa manam munannatsu qam gobernanëkita, y David gobernanantanam munan.+ 18  Jehovä Diosqa mandashurqëki ofendiyanqampita amalequïta+ nunakunata ushakätsinëkipaqmi, peru qamqa manam cäsukurqëkitsu. Tsëmi kananqa Jehovä yanapashunkinatsu. 19  Jehovä Diosmi permitinqa qamta y llapan israelïtakunata filisteu+ soldädukuna pelyachö venciyäshunëkita. Warëmi qamta+ y wamrëkikunata+ wanutsiyäshunki, tsëmi noqawan juntuna kayanki. Y israelïta soldädukunatapis filisteukuna+ venciyänantam Jehoväqa permitinqa”. 20  Tsë höram Saulqa, “Samuel” ninqanta wiyëkur mantsakar patsaman ishkirirqan. Juk junaq y juk paqas mana mikushqa kaptinmi, kallpampis karqannatsu. 21  Tsënam tsë warmiqa, Saulta mantsakashqata rikëkur kënö nirqan: “Teytallë, wanuytapis mantsëkarmi+ llapan nimanqëkita rurarqö. 22  Kananqa wiyëkamë teytallë. Tantëki aparamushaq, tsëta mikurkuptikim kallpëki yuririnqa ëwakunëkipaq”. 23  Y Saulqa, “manam imatapis mikushaqtsu” nirqanmi. Peru tsë warmiwan Saulpa sirweqninkuna kutin kutin niyaptinmi patsapita sharkur cämaman jamakurqan. 24  Warmipaqa mallwallaraq wira* törunmi kapurqan y tsëtam jinan höra pishtatsirqan. Y levadürannaq tantatapis rurapurqanmi. 25  Y Saultawan sirweqninkunatam mikuyänampaq sirwirqan, y pëkunaqa mikurirmi tsë paqaslla kutikuyarqan.+

Nötakuna

Këchöqa willakun, Samueltukurnin brüjata demoniu engañanqantam.
Kënöpis niyanmi: wera.