2 Crönicas 2:1-18

  • Templuta ruratsinampaq Salomon alistakun (1-18)

2  Tsëpitanam Salomonqa, palaciu wayita+ y templuta ruratsir qallanampaq alistapakurqan, tsë templuqa Jehovä Diospa jutimpam+ reqishqa kanan karqan.  Tsëmi Salomonqa trabajayänampaq peonkunata churarqan setenta milta, jirkakunachö+ rumita llaqllayänampaqnam ochenta milta y tsë trabajaqkunapa mandaqninkuna+ kayänampaqnam tres mil seiscientusta.  Tsëpitanam Tïru markachö gobernaq Hiramta+ kënö niyänampaq Salomon mandakurqan: “Palaciu wayita papänï David ruranampaq cedru qeruta apatsimunqëkinölla, noqalläpaqpis cedru qeruta apëkatsimuy.+  Tsë qerutaqa munä Jehovä Diosnïpa jutimpa reqishqa kanampaq wayita ruratsinäpaqmi. Tsë templuqa Diosnïkunata adorayänällapaqmi kanqa. Tsëchömi sagrädu tantakunata pëlëpa imëpis churayäshaq,+ Teyta Diosnïkunapaq pukutaq o mushkoq inciensuta rupatsiyäshaq,+ y tardipa, qoyapa o wärëpa,+ llapan säbadukuna,+ llullu killa junaqkuna+ y Jehovä Diosnïkunapaq rurayanqä fiesta junaqkunam+ animalkunata pishtëkur rupatsiyäshaq. Tsëtam Israelchöqa imëpis rurayänä.  Diosnïkunawanqa manam ima diospis igualantsu, tsëmi ruratsinäpaq kaq templuqa alläpa shumaq kanqa.  Peru rasumpa kaqchöqa, ¿piraq Teyta Diospaq wayin rurëta puëdinman? Pëpaqqa ciëlupis mëtsikan këkar takshallam.+ Tsënö këkaptintsuraq, ¿noqaraq wayin ruratsita puëdïman? Ruratsinäpaq kaq wayiqa pëpa puntanchö animalkunata pishtëkur rupatsir qoyätsiyänällapaqmi o qoshnïtsiyänällapaqmi kanqa.  Kananqa örupita, pläta metalpita, cobripita,+ fiërrupita, granäti millwapita, puka hïlupita, azul hïlupita imëkata rurëta yachaq y imëkachöpis llaqllëpa dibujëta yachaq nunata mandëkamuy. Pëmi imëkatapis rurëta yachaq nunäkunawan Judächö y Jerusalenchö trabajamunqa, tsë nunakunataqa papänïmi akrarqan.+  Tsënölla Lïbanupita+ cedru qeruta, enebru qeruta+ y sandalu qeruta+ apëkatsimuy. Sirwishoqnikikunaqa qeru mutuyta allim yachayan, tsëmi pëkunata yanapayänampaq sirwimaqnïkunata mandamushaq.+  Tsënöpam mëtsika qeruta alistayämunqa. Tsëran jatun y shumaq wayita sharkatsinäpaq tinkunqa. 10  Qeru mutoqkuna mikuyänampaqqa, noqam apatsimushaq+ tres millon doscientus mil kïlus* trïguta, dos millon seiscientus mil kïlus* cebädata, cuatrocientus cuarenta mil litrus* vïnuta y cuatrocientus cuarenta mil litrus* aceitita”. 11  Tsënö ninqanta willaskiyaptinmi, Tïruchö gobernaq Hiramqa Salomonman kënö cartakurqan: “Jehoväqa sirweqninkunata kuyarmi gobernanti kanëkipaq qamta churashurqunki”. 12  Cartanchöqa kënöpis nirqanmi: “Ciëluta y Patsata kamaq israelïtakunapa Diosnin Jehovä alabashqa këkullätsun. Pëmi permitishqa Davidpa juk tsurin yachaq kananta, qamqa imëkatapis yachaq+ y entiendeqmi kanki.+ Kananqa qammi palaciu wayita y templutapis Jehoväpaq shäritsinki. 13  Imëkatapis alli rurëta yachaq Hiram-Abï+ jutiyoq nunatam mandamushaq. 14  Pëpa mamäninqa Danpa kastampitam, y papäninnam Tïru markapita karqan. Hiram-Abïqa, örupita, pläta metalpita, cobripita, fiërrupita, rumipita, qerupita, granäti millwapita, azul hïlupita, alli kaq tëlakunapita y chipapaq puka hïlukunapitam+ imëkata rurëta yachan. Tsënöllam imatapis munanqëkinö imëkachöpis llaqllëpa dibujamunqa.+ Pëqa imëkata rurëta yachaq trabajaqnikikunawan y papäniki akranqan imëkatapis rurëta yachaq trabajaqkunawanmi trabajamunqa. 15  Teytë, kananqa ninqëkinölla trïguta, cebädata, aceitita y vïnutapis apëkatsillämunki.+ 16  Noqaqa llapan wananqëkitam Lïbanuchö montita o qeruta mututsimushaq,+ tsëpitanam watarkur lamarllapa Jöpi+ markayaq apatsimushaq. Y tsëpitaqa qamnam Jerusalen markaman ashtatsikunki”.+ 17  Tsëpitanam Salomonqa papänin David ruranqannö,+ Israelchö kawaq forastëru nunakunata+ censatsirqan. Llapanqa cientu cincuenta y tres mil seiscientus nunakunam kayarqan. 18  Tsëmi Salomonqa trabajayänampaq peonkunata churarqan setenta milta, jirkakunachö rumita llaqllayänampaqnam+ ochenta milta y tsë trabajaqkunapa mandaqninkuna kayänampaqnam+ tres mil seiscientusta.

Nötakuna

Hebreu idiömachöqa “20.000 cörus” ninmi. 1 cöruqa 220 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
Hebreu idiömachöqa “20.000 cörus” ninmi. 1 cöruqa 220 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
Hebreu idiömachöqa “20.000 bätus” ninmi. 1 bätuqa 22 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
Hebreu idiömachöqa “20.000 bätus” ninmi. 1 bätuqa 22 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.