2 Crönicas 2:1-18
-
Templuta ruratsinampaq Salomon alistakun (1-18)
2 Tsëpitanam Salomonqa, palaciu wayita+ y templuta ruratsir qallanampaq alistapakurqan, tsë templuqa Jehovä Diospa jutimpam+ reqishqa kanan karqan.
2 Tsëmi Salomonqa trabajayänampaq peonkunata churarqan setenta milta, jirkakunachö+ rumita llaqllayänampaqnam ochenta milta y tsë trabajaqkunapa mandaqninkuna+ kayänampaqnam tres mil seiscientusta.
3 Tsëpitanam Tïru markachö gobernaq Hiramta+ kënö niyänampaq Salomon mandakurqan: “Palaciu wayita papänï David ruranampaq cedru qeruta apatsimunqëkinölla, noqalläpaqpis cedru qeruta apëkatsimuy.+
4 Tsë qerutaqa munä Jehovä Diosnïpa jutimpa reqishqa kanampaq wayita ruratsinäpaqmi. Tsë templuqa Diosnïkunata adorayänällapaqmi kanqa. Tsëchömi sagrädu tantakunata pëlëpa imëpis churayäshaq,+ Teyta Diosnïkunapaq pukutaq o mushkoq inciensuta rupatsiyäshaq,+ y tardipa, qoyapa o wärëpa,+ llapan säbadukuna,+ llullu killa junaqkuna+ y Jehovä Diosnïkunapaq rurayanqä fiesta junaqkunam+ animalkunata pishtëkur rupatsiyäshaq. Tsëtam Israelchöqa imëpis rurayänä.
5 Diosnïkunawanqa manam ima diospis igualantsu, tsëmi ruratsinäpaq kaq templuqa alläpa shumaq kanqa.
6 Peru rasumpa kaqchöqa, ¿piraq Teyta Diospaq wayin rurëta puëdinman? Pëpaqqa ciëlupis mëtsikan këkar takshallam.+ Tsënö këkaptintsuraq, ¿noqaraq wayin ruratsita puëdïman? Ruratsinäpaq kaq wayiqa pëpa puntanchö animalkunata pishtëkur rupatsir qoyätsiyänällapaqmi o qoshnïtsiyänällapaqmi kanqa.
7 Kananqa örupita, pläta metalpita, cobripita,+ fiërrupita, granäti millwapita, puka hïlupita, azul hïlupita imëkata rurëta yachaq y imëkachöpis llaqllëpa dibujëta yachaq nunata mandëkamuy. Pëmi imëkatapis rurëta yachaq nunäkunawan Judächö y Jerusalenchö trabajamunqa, tsë nunakunataqa papänïmi akrarqan.+
8 Tsënölla Lïbanupita+ cedru qeruta, enebru qeruta+ y sandalu qeruta+ apëkatsimuy. Sirwishoqnikikunaqa qeru mutuyta allim yachayan, tsëmi pëkunata yanapayänampaq sirwimaqnïkunata mandamushaq.+
9 Tsënöpam mëtsika qeruta alistayämunqa. Tsëran jatun y shumaq wayita sharkatsinäpaq tinkunqa.
10 Qeru mutoqkuna mikuyänampaqqa, noqam apatsimushaq+ tres millon doscientus mil kïlus* trïguta, dos millon seiscientus mil kïlus* cebädata, cuatrocientus cuarenta mil litrus* vïnuta y cuatrocientus cuarenta mil litrus* aceitita”.
11 Tsënö ninqanta willaskiyaptinmi, Tïruchö gobernaq Hiramqa Salomonman kënö cartakurqan: “Jehoväqa sirweqninkunata kuyarmi gobernanti kanëkipaq qamta churashurqunki”.
12 Cartanchöqa kënöpis nirqanmi: “Ciëluta y Patsata kamaq israelïtakunapa Diosnin Jehovä alabashqa këkullätsun. Pëmi permitishqa Davidpa juk tsurin yachaq kananta, qamqa imëkatapis yachaq+ y entiendeqmi kanki.+ Kananqa qammi palaciu wayita y templutapis Jehoväpaq shäritsinki.
13 Imëkatapis alli rurëta yachaq Hiram-Abï+ jutiyoq nunatam mandamushaq.
14 Pëpa mamäninqa Danpa kastampitam, y papäninnam Tïru markapita karqan. Hiram-Abïqa, örupita, pläta metalpita, cobripita, fiërrupita, rumipita, qerupita, granäti millwapita, azul hïlupita, alli kaq tëlakunapita y chipapaq puka hïlukunapitam+ imëkata rurëta yachan. Tsënöllam imatapis munanqëkinö imëkachöpis llaqllëpa dibujamunqa.+ Pëqa imëkata rurëta yachaq trabajaqnikikunawan y papäniki akranqan imëkatapis rurëta yachaq trabajaqkunawanmi trabajamunqa.
15 Teytë, kananqa ninqëkinölla trïguta, cebädata, aceitita y vïnutapis apëkatsillämunki.+
16 Noqaqa llapan wananqëkitam Lïbanuchö montita o qeruta mututsimushaq,+ tsëpitanam watarkur lamarllapa Jöpi+ markayaq apatsimushaq. Y tsëpitaqa qamnam Jerusalen markaman ashtatsikunki”.+
17 Tsëpitanam Salomonqa papänin David ruranqannö,+ Israelchö kawaq forastëru nunakunata+ censatsirqan. Llapanqa cientu cincuenta y tres mil seiscientus nunakunam kayarqan.
18 Tsëmi Salomonqa trabajayänampaq peonkunata churarqan setenta milta, jirkakunachö rumita llaqllayänampaqnam+ ochenta milta y tsë trabajaqkunapa mandaqninkuna kayänampaqnam+ tres mil seiscientusta.
Nötakuna
^ Hebreu idiömachöqa “20.000 cörus” ninmi. 1 cöruqa 220 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
^ Hebreu idiömachöqa “20.000 cörus” ninmi. 1 cöruqa 220 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
^ Hebreu idiömachöqa “20.000 bätus” ninmi. 1 bätuqa 22 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.
^ Hebreu idiömachöqa “20.000 bätus” ninmi. 1 bätuqa 22 litrusmi. Rikäri “Masllata musyanapaq” neqchö B14 kaqta.