2 Crönicas 29:1-36

  • Judächö Ezequïas gobernan (1, 2)

  • Ezequïas cambiukunata ruran (3-11)

  • Templuta purificäyan (12-19)

  • Templuchö trabajar yapë qallëkuyan (20-36)

29  Ezequïasqa+ veinticincu watayoq këkarmi gobernar qallarqan. Y Jerusalen markachömi veintinuëvi watapa gobernarqan. Mamäninqa Zacarïaspa tsurin Abïas jutiyoq warmim karqan.+  Ezequïasqa unë kastan Davidnömi, Jehovä Diosta cäsukurnin allikunata rurarqan.+  Gobernar qallanqan watam, watapa qallanan killachö Jehoväpa templumpa punkunta kicharatsir altsatsirqan.+  Tsëpitanam sacerdötikunata y levïtakunata markapa inti o rupay yarqamunan läduchö pläzaman qayatsirqan.  Y kënömi nirqan: “¡Levïtakuna wiyayämë! Kananqa limpiu kayë+ y unë kastëkikunapa Diosnin Jehoväpa sagrädu templuntapis limpiuyätsiyë y tsëchö këkaq melanëpaq cösaskunata waqtaman jitariyämuy.+  Punta kastantsikkunaqa, Jehovä Diosnintsikta mana cäsukurmi mana allikunata rurayashqa.+ Jehoväta mana kaqpaq churarmi qonqëkuyarqan, y täkunqan* templuntapis yarpäyashqanatsu.+  Tsënöllam templupa pasadïzunchö punkukunatapis wichqarkuyarqan+ y chiwchikunatapis upitsiyarqan.*+ Y mananam Israelpa Diosnimpaq inciensutapis+ ni animalkunatapis templunchö rupatsiyarqannatsu.+  Tsënöpam Jehovä Diosqa Judächö y Jerusalenchö+ nunakunawan cölerakurqan, tsëmi kanan rikëkäyanqëkinöpis permitirqan mantsakashqalla kawakuyänanta y pëkunapita burlakuyänanta.+  Tsëmi punta kastantsikkunataqa guërrachö wanutsiyarqan o wañutsiyarqan,+ y ollqu y warmi wamrantsikkunata y warmintsikkunatapis prësu apakuyarqan.+ 10  Tsëmi kananqa Israelpa Diosnin Jehoväwan+ acuerduta rurëta munä, tsënöpam noqantsikwan cölerashqanatsu kanqa. 11  Kananqa templuchö jinan höra sirwita qallayë y amana qelanäyënatsu. Qamkunatam Teyta Jehovä akrayäshurqunki puntanchö sirwiyänëkipaq+ y qarëkunata rupatsir qoyätsiyänëkipaq o qoshnïtsiyänëkipaq”.+ 12  Tsënö niptinmi levïtakunaqa jinan höra trabajar qallëkuyarqan.+ Cohatpa kastampitam, Amasäipa tsurin Mähat y Azarïaspa tsurin Joel yanapakuyarqan; Merarïpa kastampitanam,+ Abdïpa tsurin Quis y Jehalelelpa tsurin Azarïas yanapakuyarqan; Guersonpa+ kastampitanam, Zimäpa tsurin Joä y Joäpa tsurin Eden yanapakuyarqan; 13  Elizafanpa kastampitanam, Simrïwan Jeuel yanapakuyarqan; Asafpa+ kastampitanam, Zacarïaswan Matanïas yanapakuyarqan; 14  Hemanpa+ kastampitanam, Jehielwan Simeï yanapakuyarqan; y Jedutunpa+ kastampitanam, Semäyawan Uziel yanapakuyarqan. 15  Pëkunam kastankunata qayëkatsir Diospa rikëninchö limpiu kayänampaq limpiuyätsiyarqan. Tsëpitanam Jehovä Dios ninqanta gobernanti mandakunqannölla, Jehoväpa templunta limpiapakuyänampaq* ëwayarqan.+ 16  Sacerdötikunam limpiapakuyänampaq* Teyta Jehoväpa templunman yëkurir, Jehoväpa templunchö këkaq melanëpaq cösaskunata Jehoväpa templumpa patiunman jitayämurqan.+ Tsëpitanam levïtakuna Cedron pampaman jitayämurqan.+ 17  Templutaqa limpiar qallayarqan killapa qallanan junaqninchömi, y puwaq junaqtaran Jehoväpa templumpa pasadïzunman chäyarqan. Tsëpitapis puwaq junaq masraqmi Jehoväpa templunta limpiuyätsiyarqan.+ Tsëmi qallanan killapa dieciseis junaqninchöraq limpiuyätsir ushayarqan. 18  Tsëpitanam ëwarnin gobernanti Ezequïasta kënö niyarqan: “Teyta Jehoväpa templunta limpiuyätsita ushayämurqönam. Limpiuyätsiyarqömi qarëkunata rupatsina altarta+ y tsëchö utilizäyanqan cösaskunata,+ tantata+ churayänan mësata y tsëchö utilizäyanqan cösaskunatapis. 19  Y Diosnintsikta qonqëkur+ gobernanti Acaz jitatsinqan cösaskunatapis shumaq limpiëkurmi kutitsiyarqö.*+ Kananqa Jehoväpa altarnin puntanchönam këkan”. 20  Tsënö willayaptinmi gobernanti Ezequïasqa tempränulla shärikurir dirigentikunata qayatsirqan y llapankunam Jehoväpa templunman ëwayarqan. 21  Y qanchis töruta, qanchis carnëruta, qanchis mallwa üshata y qanchis chïvutam* apayarqan. Tsëtaqa apayarqan gobernanti jutsata* ruranqampita, Judächö nunakunapa jutsampita y templupa jutinchö rupatsiyänampaqmi.+ Chäratsirmi Ezequïasqa, Aaronpa kastampita sacerdötikunata nirqan, tsë animalkunata pishtëkur Jehoväpa altarninchö rupatsiyänampaq. 22  Tsënam pëkunaqa törukunata pishtëkur+ yawarninta altarman tsaqtsuyarqan, tsënöllam carnërukunata pishtëkur yawarninta altarman tsaqtsuyarqan+ y malta üshakunata pishtëkur yawarninta altarman tsaqtsuyarqan. 23  Tsëpitanam jutsankunapita* rupatsiyänampaq chätsiyanqan chïvukunata* gobernantiman y nunakunaman apayarqan, y pëkunam chïvukunapa urkunkunaman makinkunata churayarqan. 24  Tsëpitanam sacerdötikunaqa, jutsankunapita* llapan israelïtakuna perdonashqa kayänampaq, chïvukunapa kunkankunata roquskir yawarninta altarman tsaqtsuyarqan. Gobernanti ninqannöllam llapan israelïtakunapa jutinchö animalkunata pishtarir rupatsiyarqan, tsënöllam jutsankunapita perdonashqa kayänampaq apayanqan qarëkunatapis rupatsiyarqan. 25  Tsëyaqnam gobernantiqa levïtakunata churarqan platïllunkunata, cuerdayoq instrumentunkunata y arpankunata+ Jehoväpa templunchö tocayänampaq. Tsënöqa churarqan, Dios rikätsinqankunata gobernantita willaq Gad,+ Diospa willakoqnin Natan+ y David mandakuyanqannöllam.+ Tsëta rurayänampaqmi kikin Jehovä willakoqninkunawan mandakushqa karqan. 26  Levïtakunaqa David ruratsinqan instrumentukunawanmi këkäyarqan y sacerdötikunanam trompëtankunawan.+ 27  Ezequïas mandakuptinmi pishtashqa animalkunata altarchö rupatsir qallëkuyarqan.+ Tsë höram Jehoväta alabar cantar qallëkuyarqan. Tsënam Israelchö gobernanti David ruratsinqan instrumentukunata tocar qallëkuyaptin, trompëtatapis tocar qallëkuyarqan. 28  Y cantayaptin y trompëtakunata tocayaptinmi llapan nunakuna Teyta Diosta adorayarqan. Tsënömi kayarqan pishtashqa animalkunata rupatsir ushayanqanyaq. 29  Rupatsir ushariyaptinnam gobernantipis y llapan nunakunapis qonqurikur Teyta Diosta adorayarqan. 30  Tsëpitanam gobernanti Ezequïas y dirigentikunapis levïtakunata niyarqan David y Dios rikätsinqankunata willakoq Asaf+ qellqayanqan cancionkunata cantar Jehovä Diosta alabayänampaq.+ Tsëmi pëkunaqa kushishqa cantar alabayarqan y patsamampis urkunkuna chanqanyaqmi qonqurikuyarqan. 31  Tsëpitanam Ezequïasqa llapan nunakunata nirqan: “Kananqa Jehovä Diosllatana sirwiyänëkipaqmi akrashqa kayarqunki. Tsëmi pëta agradecikurnin, animalkunata y wakin qarëkunatapis aparkur Jehoväpa templunman shayämunëki”. Tsëmi nunakunaqa agradecikurnin, animalkunata y wakin qarëkunata aparkur templuman ëwayarqan. Y wakinkunanam rupatsiyänampaqpis qarëkunata kushishqa apayarqan.+ 32  Jehovä Diospaq rupatsiyänampaqqa setenta törukunata, cien carnërukunata y doscientus mallwa üshakunatam apayarqan.+ 33  Tsë jananmampis Teyta Diosta qarayänampaqmi seiscientus törukunata y tres mil üshakunata apayarqan. 34  Peru llapan sacerdötikuna mana limpiu kayaptinmi animalkunata pishtayänampaqqa sacerdötikuna pishiyarqan. Tsëmi levïtakunaqa ushayanqanyaq animalkunata pishtar yanapakuyarqan.+ Levïtakunaqa sacerdötikunapitapis mas punta puntatam limpiuyätsishqa kayarqan.+ 35  Rupatsiyänampaq+ qarëkunapis mëtsikam karqan. Tsënöllam Teyta Dioswan amïgu kayanqanta rikätsikoq qarëta rupatsiyänampaq+ mëtsika wirapis y vïnupis karqan.+ Tsënömi Jehoväpa templunchö yapë sirwir qallëkuyarqan. 36  Yapë sirwiyänampaq Teyta Dios yanapashqa kanqanta rikarmi Ezequïaswan llapan nunakuna alläpa kushikuyarqan.+ Illaqpita tsënö kanampaq kaqtaqa manam pensayarqantsu.

Nötakuna

Kënöpis niyanmi: täranqan; päranqan.
Kënöpis niyanmi: wañutsiyarqan.
O “purificäkuyänampaq”.
O “purificäkuyänampaq”.
O “purificäyarqö”.
Kënöpis niyanmi: orqu cabratam.
Kënöpis niyanmi: pecäduta.
Kënöpis niyanmi: pecäduta rurayanqampita.
Kënöpis niyanmi: orqu cabrakunata.
Kënöpis niyanmi: pecäduta rurayanqampita.