Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

32 KAQ YACHAKUNËKIPAQ

¿Imanötan teytan Jehovä Jesusta cuidarqan?

¿Imanötan teytan Jehovä Jesusta cuidarqan?

WAMRALLARAQ karnin cuidakuyta mana puëdeqkunataqa Jehovämi imëkanöpa cuidan. Chakrakunapa pasyaq ëwarqa, animalkunapis Jehovänölla rurayanqantam rikanki. Tsënö kaptimpis, höraqa manam animalkuna rurayanqanta entiendinkitsu.

Chakrachö rikachakur purikaptiki juk pishqu puntëkiman rataramunman, y juk kaq älasninta qarachar purinman. Tsëqa capazchi pensankiman älasninta malograkushqa kanqanta. Peru tsarita munar witiptikiqa qeshpita tïranman, qatipar ëwaptikina masraq qeshpir ëwakunman y ultimutana volar ëwakunman. Tsë pishqupa älasninqa manam malograshqatsu kashqa. ¿Musyankiku imanir tsëta ruranqanta?...

Tsëtaqa rurarqan qeshun cercallachö kaptin, y llullu pishqunkunata tarïkur sufritsinëkipaq kaqta mantsarmi. Tsëmi älasnin malograshqa kanqanta pensatsishurqunki, tsënöpa qeshumpita karupätsishunëkipaq. Tsë pishqu llullunkunata cuidanqannöqa, ¿pitan noqantsikta cuidamantsik?... Bibliachömi willakun Jehoväqa llullunkunata cuidaq pichaknö kanqanta (Deuteronomiu 32:11, 12).

¿Imanötan maman pishqu llullunkunata cuidan?

Jesusqa Jehoväpa mas kuyë tsurinmi. Ciëluchö kawanqan witsanqa Teytannö poderösu espïritum karqan, tsëmi japallan cuidakuyta puëdeq. Peru Patsachö llullu wamranö yurirqa, cuidayänantam wanarqan.

Jehoväpa voluntäninta cumplinampaqmi Jesusqa winanan y poqu nuna kanan karqan. Peru Diabluqa manaraq winaptinmi wanutsita munarqan. Jesus wamrallaraq këkaptin Diablu wanutsita munaptin Jehovä imanö cuidanqanta Bibliachö leyiqa alläpa shumaqmi. ¿Musyëta munankiku imanö cuidanqanta?...

Jesus yurinqampita juk tiempu pasanqanchömi, Diabluqa inti o rupay yarqamunan läduchö estrëllanö chipapaq aktsita yuritsirqan. Tsëta rikëkurmi estrëllakunata rikëkur willakoq nunakunaqa, tsë chipapaq aktsita qatipar Jerusalenyaq chäyarqan. Tsëchömi tapukuyarqan judïukunapa gobernantin mëchö yurinampaq kaqta. Bibliachö willakunqanta musyaq nunakunata tapuyaptinmi, “Belenchö” yurinampaq kaqta niyarqan (Mateu 2:1-6).

Estrëllakunata rikëkur willakoq nunakuna Jesusta watukariyaptinqa, ¿imatataq Jehovä mandarqan Tsurinta salvanampaq?

Tsë witsanmi gobernanti Herödisqa Jerusalenchö këkarqan, y judïukunapa gobernantin Belenchö yurishqa kanqanta musyarirmi estrëllakunata rikëkur willakoq nunakunata kënö nirqan: “Ëwar tsë wamrata ashiyämuy. Tarirqa willayämänëkipaq kutiyämunki”. ¿Musyankiku gobernanti Herödis imanir Jesusta tarita munanqanta?... ¡Herödisqa envidiarmi Jesusta wanutsita munarqan!

¿Imanötan Jehoväqa tsurin Jesusta cuidarqan?... Chipapaq aktsita qatipar ëwaq nunakunaqa Jesusta tarirmi imëkata qarayarqan. Tsëpitanam Jehoväqa suëñuyanqanchö nirqan Herödisman mana kutiyänampaq. Tsëmi nacionninkunataqa juk lädupana kutikuyarqan. Tsëta musyëkurmi Herödisqa alläpa cölerakurqan. Tsëmi ishkë watapita qepaman llapan ollqu wamrakunata wanutsiyänampaq mandakurqan. Peru Jesusqa manam tsëchönatsu karqan.

¿Musyankiku Jesus imanö salvakunqanta?... Estrëllakunata rikëkur willakoq nunakuna ëwakuyanqanchömi, Jehoväqa Marïapa qowan o runan Josëta Egiptuman qeshpir ëwakuyänampaq nirqan. Tsënömi Jesusqa Herödispita salvakurqan. Watakuna pasariptinnam Marïawan Josëqa Egiptupita markankunata kutikuykäyarqan. Tsënam Jehoväqa suëñuyninchö Josëta yapë parlaparqan. Tsëchömi Nazaret markata ëwakuyänampaq nirqan, tsëchöqa manam Jesuspaq ima peligrupis karqantsu (Mateu 2:7-23).

¿Imanötan Tsurin Jesusta yapë salvarqan?

¿Cuentata qokunkiku Tsurin Jesusta Jehovä imanö cuidanqanta?... ¿Pitan maman cuidanqan llullu pishqunö? ¿O pitan wamrallaraq këkaq Jesusnö? ¿Manaku qam kanki?... Qamtapis mana allita rurayäshuynikitam munayan. ¿Musyankiku pikuna mana allita rurashuynikita musyanqanta?...

Bibliachömi willakun Diabluqa mallaqashqa leonnö mikumënintsikta munanqanta. Leonkunaqa llullullaraq animalkunatam ashiyan, tsënöllam Diabluwan demoniukunapis wamrakunata ashiyan (1 Pëdru 5:8). Peru Jehoväqa Satanaspitapis mas puëdeqmi. Pëqa sirweqnin wamrakunatam cuidan y Satanas mana allikunata ruranqantam ushakätsimunqa.

10 kaqchö yachakunqantsiknöpis, ¿imata ruranantsiktataq munayan Satanaswan demoniukuna?... Piwampis lluta oqllanakunantsiktam munayan, y tsëqa manam Diosnintsikta gustantsu. ¿Yarpankiku pikunalla oqllanakuyta puëdiyanqanta?... Casädu kaqkunallam.

Tsënö kaptimpis, wakin nunakunaqa pishi wamrakunatam abusayan. Y wakin wamrakunaqa abusaqninkunapita yachakuyanqannömi imëka mana allikunata rurayan. Unë tiempupis Sodöma markachömi tsënö pasarqan. Bibliachömi willakun tsë markachö “nunakunaqa ichikpis y jatumpis”, Lot-ta watukaq ëwaq ollqukunawan oqllanakuyta munayanqanta (Genesis 19:4, 5).

Wamrallaraq kaptin Jesus cuidayänanta wananqannöllam, nunakuna o wamrakuna mana abusayäshunëkipaq qampis cuidayäshunëkita wananki. Tsë mana alli nunakunaqa amïguyki kayanqantam niyäshunki, y pitapis mana willakuptikiqa imatapis qarayäshunëkipaqmi äniyäshunki. Tsënö kaptimpis, Satanaswan demoniukunanömi kikinkunallaman pensayan. Tsëmi gustayanqanta rurar pishi wamrakunata engañar abusayan. ¡Tsëta rurayanqanqa alläpa mana allim!

¿Musyankiku ima mana allikunata rurayanqanta?... Capaz partikita yatapëta munayanman o partikipa partinkunata pasatsita munayanman. Peru manam permitinëkitsu pipis partikita yatananta, ni wawqiki o turiki, paniki o nanëki (ñañëki), ni papäniki o mamäniki. Partikitaqa manam pipis yatapänantsu.

Pipis partikita yatëta munaptinqa, ¿imatataq ninkiman y rurankiman?

¿Imanötan abusakoq nunakunapita cuidakunkiman?... Manam dejanëkitsu pipis partikita rikänanta o yatanantaqa. Pipis partikita yatëta munaptinqa, fuertipam kënö ninëki: “¡Ama yatamëtsu! ¡Willakushaqmi!”. Y “qammi culpayoq kanki” nishuptikiqa ama creitsu, ulikuykanmi o llullakuykanmi. Qeshpirmi ëwakunëki y pï kashqa kaptimpis mana mantsakushpam willakunëki. Abusashoqniki nuna “tsëtaqa noqantsikllam musyanantsik, manam pitapis willakunëkitsu” nishuptikipis willakunëkim. Höraqa imatapis qarashunëkipaqmi nishunki o amenazäshunkim. Tsënö kaptimpis, qeshpirmi ëwakunëki y abusashuynikita munanqantam willakunëki.

Manam mantsakunëkitsu, peru tsënö nunakunapitaqa cuidakunëkim. Pï nunapitapis cuidakunëkipaq o më sitiupis peligrösu kanqanta papänikikuna niyäshuptikiqa cäsukunëkim. Tsënöpam mana alli nunakunapita cuidakunki.

Imanö cuidakunëkipaq kaqta musyanëkipaq kë textukunata rikärishun: Genesis 39:7-12; Proverbius 4:14-16; 14:15, 16; 1 Corintius 6:18, y 2 Pëdru 2:14.