17 KAQ YACHATSIKÏ
Diospa Gobiernompita Jesus yachatsikun
Jesus discïpulonkunata tukïta yachatsin, pero masqa Diospa Gobiernompita
¿IMAPAQRAQ Jesus kë Patsaman shamurqan? Kikinmi kënö nirqan: “Diosqa cachamashqa, pepa mandaquinincho [Gobiernonchö] nunacuna imano cayänanpaq canqanta willacunäpaq[mi]” (Lucas 4:43). Diospa Gobiernompita Jesus willakunqan chusku yachatsikïkunata rikärishun.
1. Jesusmi Rey kanqa. Kikinmi willakurqan Mesias kanqanta (Juan 4:25, 26). Y profeta Daniel visionchö Reyta rikanqan pë kanqantapis willakurqanmi. Apostolninkunatam nirqan “poderninwan mandacur tacurinan[paq]” tiempo chämunampaq kaqta, y pëkunapis pëwan gobernayänampaq kaqta (Mateo 19:28). Pëkunatam “wallcalla” üsha nishpa jutitsirqan. Pero juk ‘üshacunapaqpis’ parlarqanmi (Lucas 12:32; Juan 10:16).
2. Diospa Gobiernonqa alli kawakïtam apamunqa. Jesusqa willakurqanmi Gobiernon Diospa jutin respetashqa kanampaq yanapakunampaq kaqta. ¿Imanöraq ruranqa? Diospa jutinta limpioyätsir o santoyätsirmi, Edén huertachö pasakunqampitam Diospa jutinta Satanás mana allichö jorqëkan (Mateo 6:9, 10). Jinamampis, Diospa Gobiernonchöqa manam chikinakï kanqanatsu; Cristuqa ollquta, warmita, qellëyoq kaqta y waktsatapis yachatsirqanmi. Israelïtakunata yachatsinampaq Dios kachamushqa kaptimpis, samaritänokunata y tukï nacionpita nunakunatapis yachatsirqanmi. Jesusqa, tsë tiempochö religiösokunapitaqa jukläyam karqan, pëkunaqa juk nación nunakunata chikiyaqmi y pëkunapaq kaqkunallatam kuyayaq.
3. Diospa Gobiernonqa manam kë mundopitatsu. Judïokunata juk nación dominanqan witsanmi Jesusqa kawarqan. Pero pëqa manam tsëkunaman mëtikurqantsu (Juan 6:14, 15). Juk gobernantewan parlarmi kënö nirqan: “Noqapa mandaquinïqa manam que patsa[pitatsu]” (Juan 18:36). Y qateqninkunatam kënö nirqan: ‘Gamcunaga mananam cay mundupatsu cayanki’ (Juan 15:19, NTCN). Jina pëta washäyänanrëkur armata tsaräyänantapis manam munarqantsu (Mateo 26:51, 52).
Markan markan ëwarmi, “yachatsicorqan Diospa mandaquinin[pita].” (Lucas 8:1)
4. Cristuqa kuyakïwanmi gobernanqa. Jesusqa imëkata pasayaptimpis qateqninkunata yanapanampaqmi awnirqan (Mateo 11:28-30). Y tsënömi rurarqan. Tukïyoq këpaq mana yarparäyänampaq, wakinkunawampis alli y kushishqa kawakuyänampaqmi shumaq consejarqan (Mateo, 5–7 capïtulokuna). Pëqa alläpa kuyakoq y yachanëpaq nunam karqan. Waktsakuna, y pï më nunakunapis rikaqmi ëwëta munayaq, musyayaqmi shumaq y respëtowan chaskinampaq kaqta. ¿Piraq tsënö gobernakoqta munanmantsu?
Diospa Gobiernonchö ruranampaq kaqta rikätsikurmi, Jesusqa atska milagrokunata rurarqan. Tsëwanqa, ¿ima rurëta puëdenqantaraq rikätsikurqan? Mä rikärishun.