Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

70 kaq willakï

Jonás wamayëpaq hatun pescädowan

Jonás wamayëpaq hatun pescädowan

RIKË yakuchö këkaq nunata. ¿Mantsakashqatsuraq këkan? ¡Mikukurkonqam tsë pescädoqa! ¿Piraq tsë nuna, musyankiku? Jonás ninshi shutin. Mä rikärishun imanöshi tsë nuna ishkirinaq kë problëmaman.

Jehoväpa profëtanshi Jonasqa. Profeta Eliseo wanurishqanllachönash kawanaq. Tsëpitanash, ‘ëwë hatun Nínive markata. Nunakunapa mana alli rurëninkunaqa alläpa hatun y alläpa atskam tsëchö, tsëmi tsëpita ëwar parlapänëkita munä,’ nishpash ninaq Jehová Jonasta.

Pero manash ëwëta munantsu Jonasqa. Tsënash Nïniveman mana ëwaq barcoman lloqakurkunaq. Tsënö huk lädoman Jonás safakonqanqa manash gustarinaqtsu Jehoväta. Tsënash wamayëpaq vientïkatsinaq yakutapis limpu laqcheqsätsenqanyaq. Limpush barcotapis hunditsita munanaq. Tsënash selläma mantsakëkuyänaq llapan barcochö ëwaqkunapis, yanapëkuyänampaqshi diosninkunatapis mañakuyänaq.

Tsëllanash, ‘noqaqa Jehovätam adorä, cielo y Patsa ruraq Teyta Diostam. Pë mandamanqan ruranäpitam safakïkä,’ nishpa ninaq Jonás. Tsënash, ‘¿imanëkuyashqëkiraq kë viento pärarinampaq?,’ nishpa niyänaq tsë barco manejaqkuna.

‘Lamarman hitarkayämë, tsëqa pärarenqam kë lamarpis y vientopis,’ nishpash ninaq Jonás. Manash tsë barco manejaqkunaqa munayantsu kë rurëta, pero más peorakurkuptinnash lamarman hitarkuyan Jonasta. Y tsë hörallanash lamarqa puntanö yamë kanqanman kutirinaq.

Pero Jonás yakuman hundirkuptinllanash, huk wamayëpaq hatun pescado ñoqtakurkunaq. Pero manash pëqa wanuntsu. Tsë pescädopa pachanchöshi kima hunaq y kima ampi kanaq. Tsëchöshi mana Nínive ëwanqanta y Jehová Diosta mana wiyakonqanta alläpa llakïkunaq. ¿Tsëpenqa imataraq rurarqan, musyankiku?

Yanapëkunampaqshi Jehoväman mañakïkunaq Jonasqa. Tsënash Jonastaqa tsaki allpaman tsë wamayëpaq hatun pescädota oqyaratsimunaq Jehová. Tsëpitanash Nïniveta ëwanaq Jonás. ¿Manaku këpita yachakuntsik llapan Jehová nimanqantsik rurëta?

Libro bíblico de Jonás 1-4.