Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

100 kaq willakï

Jesús huertachö

Jesús huertachö

TSË cuartopita yarqurirshi, Getsemaní huertata Jesús apostolninkunawan ëwayänaq. Puntatapis atska kutish shayämushqa kanaq. Tsëpitanash, ‘kananqa mañakuyë y riwakuyanki,’ nishpa ninaq Jesús, y más washaman witikurirshi mañakur pëpis qallëkunaq qaqllantapis pakakurkur.

Tsëpitanash apostolninkunaman Jesús kutirinaq. ¿Imataraq këkunaqa rurëkäyan? ¡Punukïkäyanshi! ‘Manam punukäyankimantsu,’ nishpash ninaq Jesús kima kuti, pero punukïkaqtash cada kutirirnin tarireq. ‘¿Imanötaq kënö tiempochöqa punukïkäyanki? Chikimaqnïkuna apayämänan höräramushqanam,’ nishpash Jesús ninaq apostolninkunata último kutirnin.

Tsë hörallanash atska nuna büllaqta wiyariyänaq. ¡Rikë! ¡Espädankunawan y shukshunkunawanshi nunakuna shayämun! Y aktsikuyänampaqpis antorchakunatash apayämun. Más yëkupëkäyaptinnash, wakin nunakunapita yarqurirnin kikin Jesusyaq shamun huk nuna. Këchö rikëkanqëkinöshi ëwar Jesusta mutsarinaq. ¡Judas Iscariötesh tsë nunaqa! ¿Imanir-raq mutsarin Jesusta?

‘Judas, ¿tsënö mutsamarnïku traicionaramanki?,’ nishpash Jesús ninaq. Ashi, huk señalshi tsë mutsaqa kanaq. Tsënöpash pë Jesús kanqanta musyariyänan kanaq chikeqninkuna. Tsënöshi tsaririyänaq chikeqninkuna Jesusta. Pero manash mana peleashpaqa Jesusta apakuyänanta haqirenqatsu Pedro. Tsëshi nöpanchö këkaq nunapa derecha kaq rinrinta wallurapunaq espädanta horqarïkurnin. Pero yatarirllash kachakäratsinaq Jesusqa tsë nunapa rinrinta.

Tsëpitanash, ‘kanqanman espädataqa kutitsi,’ nishpa ninaq Jesús Pëdrota. ‘Salvayämänanta munarqa, ¿waranqëpayan papänïpa angelninkunata mañakaramunäta manaku creinki?’ ¡Mañakurinmanshi! Pero chikeqninkuna apakuyänan hörana kaptinshi, manana angelninkunata papäninta mañakuntsu. Tsë llapan rurayänantash haqirinaq. ¿Imash kanan pasan Jesusta?, mä rikärishun.