Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

59 KAQ WILLAKÏ

¿Pitaq nunapa tsurin?

¿Pitaq nunapa tsurin?

MATEU 16:13-27 MARCUS 8:22-38 LÜCAS 9:18-26

  • WISKU NUNATA JESUS KACHAKÄTSIN

  • CIËLUCHÖ GOBIERNUPA LLÄVINKUNATA PËDRU CHASKIN

  • JESUSQA WANUNAMPAQ Y KAWARIMUNAMPAQ KAQTAM WILLAKUN

Jesuswan qateqninkunaqa Betsaidatam chäriyarqan. Tsëchömi juk wisku nunata apayäpurqan y kachakëkatsinampaq rogayarqan.

Jesusqa tsë nunata jancharkurmi tsë caserïupita jorqarirqan, y nawinkunaman toqapurirmi kënö tapurqan: “¿Imallatapis rikankiku?”. Y tsë nunanam kënö contestarqan: “Nunakunatam rikä, peru purikaq montikunanömi rikakun” (Marcus 8:23, 24). Tsënam nawinman makinta churëkur kachakäratsirqan, y tsë caserïuman mana yëkushllapa wayinta kutikunampaqmi nirqan.

Tsëpitanam qateqninkunawan 40 kilömetru karuta Cesarëa de Filïpu markapa uma kaq lädunta ëwakuyarqan. Tsë markaqa lamarpita 350 metru janachömi këkan, y tsëpa amänunchömi monti Hermon jirka raju këkan. Itsachi tsëmanqa ishkë o mas junaqkunataraq chäyaq.

Tsëpa ëwëkäyaptinnam, Jesusqa Teytanman mañakunampaq juk läduta witikurirqan. Isqun o chunka killakunallanam pishikarqan wanuratsiyänampaq, tsëmi qateqninkunapaq alläpa yarpachakïkarqan. Qateqninkunapitaqa mëtsikaqmi qatita jaqirishqa kayarqan y wakinnäqa imanir qatishqa kayanqampitam piñakuyarqan. Y rey kanampaq churëta munayaptin imanir mana munanqanta y imanir juk señalta rurëta mana munanqantachi tapukuyarqan.

Mañakïkanqanman qateqninkuna chäriyaptinnam, Jesusqa kënö nirqan: “¿Nunapa Tsurin pï kanqantataq nunakuna nikäyan?”. Pëkunanam kënö niyarqan: “Wakinmi, Bautizakoq Juanmi niyan; wakinnam, Elïasmi niyan, y wakinkunanam, Jeremïas o Diospa juk willakoqninmi niyan”. Awmi, nunakunaqa Diospa juk willakoqnin kawarishqa kanqantam Jesuspaq pensayaq. Y qateqninkuna imata pensayanqanta musyëta munarmi kënö tapurqan: “Peru qamkunaqa, ¿pï kanqätataq niyanki?”. Tsënam Pëdruqa kënö nirqan: “Qamqa Cristum kanki, kawëkaq Diospa Tsurin” (Mateu 16:13-16).

Dios entienditsishqa kaptinmi, Jesusqa Pëdru kushishqa sientikunampaq nirqan, jina kënömi nirqan: “Qammi Pëdru kanki, y kë jatun qaqa jananchömi creikoqnïkunata sharkatsishaq, y Sepultürapa punkunkunaqa manam vencita puëdinqatsu”. Creikoqninkunata kikin sharkatsinampaq kaqta, y alli tsarakurninqa kawariyämunampaq kaqtam Jesusqa nikarqan. Tsëpitam Pëdruta kënö änirqan: “Noqam ciëluchö Gobiernupa llävinkunata qoshqëki” (Mateu 16:18, 19).

Jesusqa manam wakin apostolkunapita Pëdru mas precisaq kanqantatsu nikarqan ni creikoqninkunata pë patsätsinampaq kaqtatsu. Porqui Jesusmi tsë cimientuchöqa maestra rumi (1 Corintius 3:11; Efesius 2:20). Pëdruqa kima llävikunatam chaskinan karqan. Tsëwanqa nikarqan imëka punkuta kichaq cuenta tukï grüpu nunakunata Diospa Gobiernunman yëkuyänampaq yanapanampaq kaqtam.

Punta kaq llävitaqa 33 wata Pentecostes fiestachömi, judïukuna salvakuyänampaq imata rurayänampaq kaqta willarnin Pëdru utilizarqan. Y ishkë kaq llävitanam, markäkoq Samaria nunakuna Diospa Gobiernunchö këta puëdiyänampaq yanaparnin utilizarqan. Y kima kaqtanam 36 watachö mana judïu kaqkunata Diospita yachatsirnin utilizarqan, y mana judïu kaqkunapitaqa Corneliu y mas nunakunam kayarqan (Hëchus 2:37, 38; 8:14-17; 10:44-48).

Sufrinampaq y wanunampaq kaqta willakuptinmi apostolninkunaqa llakikuyarqan. Kawariramur ciëluta kutinampaq kaqta mana entiendirninmi, Pëdruqa juk läduman apëkur Jesusta kënö piñaparqan: “Kikikita ankupäkï Teytë, qamtaqa manam ni imanöpapis tsëqa pasashunkitsu”. Peru pënam, tumakurir Pëdruta kënö nirqan: “¡Qepäman churakë Satanas! Qamqa ishkitsikoq rumim noqapaq kanki, porqui qamqa manam Dios pensanqannötsu pensanki, sinöqa nunakuna pensayanqannömi” (Mateu 16:22, 23).

Tsëpitanam tsëchö këkaqkunata y wakin apostolninkunata, qateqnin këqa fäcil mana kanampaq kaqta entienditsirqan. Kënömi nirqan: “Pipis qepäta shamïta munaq kaqqa, amana kikimpaqqa kawatsunnatsu, sinöqa sufritsikoq qerunta katätsun y qatimar sïguitsun. Porqui pipis kawëninta salvëta munaq kaqqa, oqrarinqam, peru pipis noqarëkur y alli willakïkunarëkur kawëninta oqraq kaqqa, kawëninta salvanqam” (Marcus 8:34, 35).

Jesuspa rikëninchö qateqninkuna alli këta munarninqa, imëkatapis jaqiyänampaqmi listu këkäyänan. Tsëmi kënö nirqan: “Porqui kë witsan jutsasapa y Diosta jaqireq nunakunapa nöpanchö noqapita y parlanqäkunapita pipis penqakuptinqa, nunapa Tsurimpis teytampa puëdeq këninwan y santu angelninkunawan shamunqanchömi pëpita penqakunqa” (Marcus 8:38). Kë Patsata Gobernamurqa cada ünutam portakunqantsikmannö kutitsimäshun (Mateu 16:27).