Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

4 KAQ

¿Jutsata ruranqëkipitaku mana alli sientikunki?​—“Jutsäpita limpiaramë”

¿Jutsata ruranqëkipitaku mana alli sientikunki?​—“Jutsäpita limpiaramë”

“Juk alli trabäjutam tarirqä y alläpam yanapayämarqan familiäwan shumaq kawakuyänäpaq, peru Jehovä mana gustanqan rurëkunamanmi ishkitsimarqan. Fiestakunatam celebrar qallëkurqä, polïticamanmi mëtikurqä y hasta iglesiamanmi ewarqä. 40 watapam Jehoväpita rakikashqa karqä. Y mas tiempu pasanqanmannömi Jehovä mana perdonamänampaq kaqta pensaq kä. Ni kikïpis manam perdonakoqtsu kä, porqui rasumpa kaqta musyëkarmi mana alli kaqkunata rurëkarqä.” (Martha)

JUTSATA ruranqantsikpita mana alli sientikïqa pasëpam llakitsimashwan. Tsëpaq parlarmi rey Davidpis kënö nirqan: “Imëka lasaq qepinömi noqapaqqa pasëpa lasëkun” (Salmu 38:4). Wakin cristiänukunaqa Jehovä manana perdonanampaq kaqta pensarmi, alläpa llakikurlla kakuyashqa (2 Corintius 2:7). ¿Jutsata ruranqëkirëkur Jehoväpita pasëpa rakikärishqa këkanqëkitaku pensanki? ¿Pasëpa jatun jutsata rurashqa karku Jehovä mana perdonashunëkipaq kaqta pensanki? Ama alläpaqa yarpachakïtsu, Jehoväqa yanapashïnikitam munan.

“Shayämï [...] asuntukunata altsashun”

Shonqupita patsë arrepentikoqkunataqa Jehoväqa imëpis chaskinmi y yanapanmi. Juk igualatsikïchömi Jesus parlarqan juk wamra wayimpita ëwakur pasëpa mana allita ruranqanta, peru tiempuwanqa alleq yarpachakurir wayinman kutinqanta. ¿Chaskirqantsuraq teytan? Awmi, ‘wayinpita carullachoraq quecaptinmi, papänin riquecur allapa ancuparqan. Tsenam coripa ewar, waqurcur mutsecur chasquirerqan’ (Lücas 15:11-20). Tsë kuyakoq y llakipäkoq teytanömi Jehoväpis. ¿Pëman kutita munëkarpis, pasëpa karullachöraq këkanqëkitaku pensanki? Ama tsënöqa pensëtsu, pëqa shuyarëkäshunkim y kushishqam chaskishunki.

¿Pasëpa jutsata rurashqa karku Jehovä mana perdonashunëkipaq kaqta pensanki? Tsëqa Isaïas 1:18 textuchö Jehovä kënö invitashunqëkiman pensë: “Shayämï, qamkunawan noqa asuntukunata altsashun. Qamkunapa jutsëkikuna puka color cuenta kaptimpis, rashtanö yulaqmi tikratsishqa kanqa; puka color tëlanö këkarpis millwanö yulaqmi tikranqa”. Awmi, Jehoväqa yulaq tëlapita mana yarqoq puka color tintanö jutsantsik këkaptimpis perdonamënintsikta puëdinmi.

Jehoväqa manam munantsu jutsata ruranqantsikpita llakikurlla kanantsikta. Perdonninta chaskir tranquïlu concienciayoq këqa alläpa shumaqmi. Peru ¿imatataq rurankiman tsëta chaskinëkipaq? Puntataqa rey Davidnömi jutsata ruranqëkita willanëki. Kënömi nirqan: “Jehovätam jutsallakunqäta willëkushaq” (Salmu 32:5). Qamtapis Jehoväqa, shamï “asuntukunata altsashun” nirmi invitashurqunkina. Tsëta chaskikï y pëman mañakunqëki höra jutsëkipita y imanö sientikunqëkipita willë. Davidqa amïguntanömi, “jutsäpita limpiaramë” y “chipyëpa llakishqa y nanatsikoq shonqutaqa, manam despreciankitsu Diosllä” nir parlaparqan (Salmu 51:2, 17).

Tsëpitanam Davidqa, Natanpa yanapakïninta chaskikurqan, porqui Jehovämi pëta utilizarqan yanapanampaq (2 Samuel 12:13). Tsënöllam kanan witsampis, Jehoväqa congregacionkunaman anciänukunata churamushqa yanapamänapaq. Kë wawqikunaqa, arrepentikoqkuna Jehoväwan amïgu këninkunata altsayänampaqmi yanapayänampaq listu këkäyan. Pëkunawan parlaptikiqa Diospa kaqchö alliyänëkipaqmi Bibliawan yanapayäshunki. Jina qamwan juntum Jehoväman mañakayämunqa, yarpachakïnikita y llakikïnikita vencinëkipaq (Santiägu 5:14-16).

Limpiu concienciayoq kanëkitam Jehoväqa munan

“¡Alläpa kushishqam jutsampita perdonashqa kaq y librina quedashqa kaqqa!”

Jutsa ruranqantsikpita Jehoväta y anciänukunata willëqa manam fäciltsu kanman. Davidpaqpis manam fäciltsu karqan y Bibliam nin unëpa upälla kakunqanta (Salmu 32:3). Peru tsëpitanam rikärirqan willakï y jutsa rurëta jaqiqa allipaq kanqanta.

Tsëmi Davidqa yapë kushishqa këta taririrqan. Y kënömi nirqan: “¡Alläpa kushishqam jutsampita perdonashqa kaq y librina quedashqa kaqqa!” (Salmu 32:1). Jina kënömi mañakurqan: “Jehovällä, kë shimïta kichëkullë alabashqa kanqëkita kë shimï willakunampaq” (Salmu 51:15). Davidqa allinam sientikurqan y Jehovätam agradecikurqan, tsëmi atskaq nunakunachö alabanampaq yanaparqan.

Limpiu concienciayoq kar kushishqa kanëkitam Jehoväqa munan. Pëpita y ruramunampaq kaqpita nunakunata parlaparqa kushishqa, alli concienciayoq y shonqupita patsë ruranëkitam munan (Salmu 65:1-4). Y Palabranmi nimantsik: “Tsemi cananqa mana alli rureniquicunata dejarir, Diosman cutiquicuyänequi. Tsenam pe jutsequicunata qonqecur, Teytantsic alli cawaquichona ime örapis catsiyäshunqui” (Hëchus 3:19).

Qallananchö parlanqantsik Martha jutiyoq panim kënö nin: “Wamrämi seguïdu apatsimoq Täpakoq y ¡Despertad! revistakunata y ichikllapa ichikllapam Dioswan amïgu kënï altsakärirqan. Sasaqa karqan, jutsata ruranqäkunapita Jehoväta perdonta mañakunämi. Peru valorta tsarirkurmi mañakurirqä y perdonëkamänampaqmi rogakurqä. ¡40 watakunataraq Jehoväman kutinqäqa mana creipaqnömi! Peru pasanqämi rikätsikun, mëtsika tiempupa Jehoväta jaqishqa kashqapis, markanman kutishqaqa chaskimanqantsikta y kuyakïninta rikätsimanqantsikta”.