Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

3 KAQ

¿Llakitsiyäshurqunkiku?​—Höraqa rasumpa kaqpitam piñakurintsik

¿Llakitsiyäshurqunkiku?​—Höraqa rasumpa kaqpitam piñakurintsik

“Congregacionpita juk nanam, ‘qellënïtam suwarqunki’ nir tumpamarqan. Wakin cristiänu mayïkuna tsëta musyarirnam, wakinqa pëpa biennin y wakinna noqapa biennï churakäriyarqan. Tiempu pasariptinnam, kë nana musyarirqan noqa mana suwanqäta. Disculpata mañamashqa kaptimpis, tsënö mana allita rurëkamanqampitaqa, imëpis mana perdonanäpaq kaqtam sientirqä.” (Linda)

¿LINDATANÖKU qamtapis pasashurqunki? Lindaqa alläpa llakishqam karqan kë pani tumpashqa kaptin. Alläpa llakikïpaqmi jukkuna llakitsiyanqanrëkur, wakin cristiänukunaqa Diospa kaqchö qelanäkuriyanqanqa. ¿Tsëku qamtapis pasashurqunki?

¿Pillapis ‘Diosnintsicpa cuyaquininpita raquimenintsicta’ puëdinku?

Cristiänu mayintsik mana allita ruramashqa kaptinqa, itsa perdonanantsikqa sasaraq kanqa, porqui cristiänu mayintsik kaptinmi shumaq tratamänata shuyarantsik (Juan 13:34, 35). Tsëmi congregacionchö pillapis mana alli tratamashqaqa alläpa llakikushwan (Salmu 55:12).

Bibliaqa nin höraqa rasumpa kaqpita juk cristiänu piñakunqantam (Colosensis 3:13). Peru noqantsikta piñatsimashqaqa manam fäciltsu kanman qonqanantsik. Peru ¿imataq yanapamäshun? Biblia ninqanman yarpachakunqantsikmi. Kimallata rikärishun.

Teytantsik Jehoväqa llapantam rikëkan. Jehoväqa llapan pasakunqantam rikëkan, hasta wakinkuna mana allita ruramanqantsikrëkur sufrinqantsiktapis (Hebrëus 4:13). Y manam rikanllatsu, sinöqa llakikunmi (Isaïas 63:9). Jina manam permitintsu problëmakuna o alläpa llakikïkuna o juk sirweqnin mana allita ruranqan, pëta kuyanqantsikta jaqitsimänata (Romänus 8:35, 38, 39). Noqantsikpis pë ruranqanta qatirmi, permitinantsiktsu ni ima ni Jehoväta kuyanqantsikta jaqitsimänata.

Mana allita rurayanqampita perdonëqa manam rurayanqanwan acuerdu këtsu. Mana allita rurayanqampita perdonëqa, manam mana alli rurëninkunata ichikllapaq o mana kaqpaq churëtsu. Jehoväqa manam jutsa rurayanqankunawanqa imëpis acuerdutsu, peru rasumpa arrepentikuyaptinqa perdonëkunmi (Salmu 103:12, 13; Habacuc 1:13). Y manam imëyaqpis piñashqallatsu kakun, tsëmi pënö kanata munar piñatsimaqnintsikkunata perdonëkunapaq animamantsik (Salmu 103:9; Mateu 6:14).

Piñashqalla kënintsikta jaqinqantsikqa yanapamantsikmi. Këllaman pensarishun, juk kïlunö lasaq rumita rikrëkita mashtarkur tsararëkankiman. Qallananllachöqa itsa alläpaqa lasätsikunkitsu. Peru ¿imataq pasakunqa unëpa tsararäkuptikiqa? Rikrëkim utirinqa. Rumipa lasënin igual-lla kaptimpis, tiempu pasanqanmannömi mas lasätsikunki. Tsënöllam pasakun atska tiempupa piñashqalla këwampis. Mana precisaqllapitapis piñashqalla kanqëkiqa, tiempu pasanqanmannömi mas mana allita rurashunki. Tsëmi Jehoväqa, mana allita ruramänata musyar, piwampis piñashqalla kënintsikta jaqinapaq mandamantsik (Proverbius 11:17).

Piñashqalla kënintsikta jaqinqantsikqa yanapamantsikmi

“Kikin Jehovä parlapëkämaqtanömi sientirqä”

¿Imataq Lindata yanaparqan tumpaqnin paniwan piñashqa këninta jaqinampaq? Imanir perdonanakunantsik precisanqanta Biblia ninqanman yarpachakunqanmi (Salmu 130:3, 4). Masqa yanaparirqan, wakinkunata perdonaptinraq pëtapis Jehovä perdonanampaq kaqta yarpanqanmi (Efesius 4:32–5:2). Tsëpaq parlaq textukunaman yarparmi kënö nin: “Kikin Jehovä parlapëkämaqtanömi sientirqä”.

Tiempuwanqa Lindaqa piñakïninta jaqirirqanmi. Shonqupita patsëmi tumpaqnin panita perdonarirqan, y kananqa alli amïgam kayan. Y Lindaqa Jehoväta sirwikanllam. Tsënöllam qampitapis Jehoväqa shuyaran mana jaqipa sirwinëkita.