Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

2 KAQ CAPÏTULU

Diosnintsikta limpiu shonquwan sirwishun

Diosnintsikta limpiu shonquwan sirwishun

“Alli concienciayoq imëpis kayë” (1 PËDRU 3:16).

1, 2. (1) ¿Imatan yanapamäshun mana oqrakänapaq? (2) ¿Imatatan Jehovä Diosnintsik yachatsimantsik?

 TSUNYAQPA o mana reqinqëki nänipa ëwëkanqëkiman yarpäri. Tsë nänipa ëwëkar ishkë nänita tarirqa, manachi musyankimantsu mëpa ëwanëkipaq kaqtapis. Tsë höraqa, ¿imaraq yanapashunkiman mana oqrakänëkipaq? Mëqan nänipa ëwanëkipaq kaqta musyanëkipaqqa, tsë nänikunata alli reqeq nunata tapuy o juk mäpata rikëmi yanapashunkiman. Mëpa ëwanantsikpaq kaqta alli musyanqantsikqa, mana oqrakänapaq y mëmampis alli chänapaqmi yanapamäshun.

2 Kanan witsanqa imëka mana allikunapa y problëmakunapam pasantsik, tsëmi Jehovä Diosnintsikqa imata ruranapaq kaqta yachatsimantsik (Santiägu 1:17). Pëqa, ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyanapaqmi yanapamantsik. ¿Imatan yanapamäshun alli kaqta ruranapaq? ¿Imanirtan wakinkuna rurayanqanta respetanantsik? Y tsëkunata ruranqantsikqa, ¿imanötan yanapamantsik? Kë tapukuykunapitam yachakushun.

IMA ALLI KANQANTA Y IMA MANA ALLI KANQANTAM MUSYANANTSIK

3. ¿Imanötan Jehoväqa yanapamantsik ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyanapaq?

3 Jehovä Diosnintsikqa ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyanapaqmi yachatsimantsik. Y tsëtaqa shonquntsikchömi musyatsimantsik. Imëpis alli kaqta ruranapaqqa, imata munanqantsikta y imata pensanqantsiktam kikintsik rikäkunantsik. Diosnintsikqa alli kaqta ruranatam munan, y mana allikunata ruranantsiktaqa manam munantsu. Alli kaqta rurarqa kushishqam kashun y mana alli kaqta rurarqa llakikushunmi, o mana alli ruranqantsikkunapitam penqakushun. (Rikäri 240 päginachö pitsqa kaq yachatsikuyta “Limpiu shonquyoq”).

4, 5. (1) ¿Imatatan Adanwan Ëvaqa rurayarqan? (2) ¿Imatatan yachakuntsik Jobpita y Davidpita?

4 Llapantsikmi imata ruranapaq kaqtapis akranantsik. Adanwan Ëvaqa mana allitam akrayarqan, tsëmi Diosnintsik Jehoväpa contran jutsallakuyarqan. Mana cäsukuyanqanrëkur llakikurpis, manam ni ima rurëta puëdiyarqannatsu (Genesis 3:7, 8). Jutsannaq karmi, Adanwan Ëvaqa musyayarqan Jehovä Diosnintsikta mana cäsukuyqa mana alli kanqanta. Tsënö kanqanta musyëkarpis manam wiyakuyarqantsu.

5 Wakin nunakunaqa jutsasapa karpis alli kaqtam rurayarqan. Jobqa alli yarpëkur imatapis ruraq karmi kënö nirqan: “Jutsata mana rurashqa karmi imapitapis penqakütsu” (Job 27: 6). Jobtaqa shonqunmi musyatsirqan, rurëkanqan alli o mana alli kanqanta. Rey Davidqa Jehovä Dios ninqanta mana cäsukurmi, höraqa mana alli kaqta rurarqan. Juk kutim, Davidqa Saulta mana respetanqanta rikätsikurqan, tsëmi “llutanta ruranqanta tantiyarir David alläpa llakikurqan” (1 Samuel 24:5). Mana alli ruranqampita llakikunqanqa, yapë manana ruranampaqmi yanaparqan.

6. ¿Imatatan llapantsikpis alli musyantsik, y imanirtan tsëkunata musyantsik?

6 Diosta mana sirweq nunakunapis ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyayanmi. Bibliachömi kënö nin: “Kikinkunapa yarpëninkunachömi acusashqa o defendishqapis këkäyan” (Romänus 2:14, 15). Jehovä Diosqa ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyanapaqmi kamamashqantsik. Tsëmi cäsi llapan nunakuna musyayan wanutsikuy y suwakuy mana alli kanqanta. Y Diosta mana sirwikarnimpis, Bibliachö ninqannömi ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyayan.

7. ¿Imanirtan höraqa ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta pantashwan?

7 Hörataqa pantashwanmi ima alli kanqanta y ima mana alli kanqantapis. Jutsasapa kashqam yarpanqantsik o munanqantsik mana allikunata ruratsimashwan. Ima alli kanqanta y ima mana alli kanqantaqa manam illaqpitatsu musyantsik, tsëpaqqa alliran yachakunantsik. Josëqa alli yarpëkur imatapis rurarmi, Diospa contran jutsallakurqantsu (Genesis 39:1, 2, 7-12). Tsënöllam noqantsikpis, Teytantsik Jehovä puëdeq kallpanwan yanapamashqa y Palabranchö nimanqantsikta cäsukurqa alli kaqta rurashun (Romänus 9:1). ¿Imatan yanapamäshun imëpis alli kaqta ruranapaq? Rikärishun.

¿IMATAN YANAPAMÄSHUN ALLI KAQTA RURANAPAQ?

8. (1) Shonquntsik munanqanllata rurakuyqa, ¿imamantan chäratsimashwan? (2) ¿Imatatan tapukunantsik imatapis manaraq rurar?

8 Wakin nunakunaqa, shonqunkuna munanqanta rurakuy allilla kanqantam niyan. Tsëmi pëkunapaq allinö kaptinqa, imatapis mana yarparnin rurayan. Tsënö kaptimpis, jutsasapa karmi shonquntsikqa mana alli rurëman chäratsimashwan. Bibliachöqa nin: “Nunapa shonqunqa alläpa feyu mana markäkïpaqmi këkan. ¿Piraq musyanman shonqunchö imata yarpëkashqantapis?” (Jeremïas 17:9). Shonquntsik munanqanllata rurarqa, mana allita rurëkarnimpis allita rurëkanqantsiktam nishwan. Diospa sirweqnin manaraq tikrarnin apostol Pablu ruranqanman yarpärishun. Pëqa, alli rurëkanqanta pensarmi Jesuspa qateqninkunata imëkanöpa sufritsikarpis llakikurqantsu. Tsëpitaqa, Jehovä Diosnintsiknömi ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta rikëta yachakurqan (Hëchus 23:1; 1 Corintius 4:4; 2 Timoteu 1:3). Mana alli kaqta rurëkanqanta musyarirmi, Pabluqa alli kaqtana ruranampaq kallpachakurqan. Tsëmi imatapis manaraq rurar kënö tapukunantsik: “Teyta Jehoväqa, ¿imata ruranätatan munan?”.

9. ¿Ima ninantaq Jehovä Diosnintsikta mantsakuyqa?

9 Pitapis kuyarqa, manam llakitsita munantsiktsu. Tsëmi Jehovä Diosnintsikta llapan shonquntsikwan kuyarnin llakitsita munantsiktsu. Diosnintsiktaqa manam imanöpapis llakitsita munantsiktsu. Nehemïasqa carguyoq karpis manam kikinllapaqtsu imëkatapis munarqan. Teytantsik Jehoväta ‘mantsakur tsëkunata mana rurashqa kanqantam’ nirqan (Nehemïas 5:15). Nehemïasqa manam munarqantsu Jehovä Dios llakikunanta. Tsënöllam noqantsikpis, Teytantsik Jehovä llakikunanta munantsiktsu. Bibliachömi ima llakitsinqanta y ima kushitsinqanta yachakuntsik. (Rikäri 240 päginachö joqta kaq yachatsikuyta “Diosnintsikta mantsakuy”).

10, 11. ¿Bibliapa mëqan yachatsikuyninkunatan washkuta upunapaq o mana upunapaq yanapamantsik?

10 Washkuta upunapaq o mana upunapaq kaqman yarpäshun. ¿Imanötan Bibliapa yachatsikuyninkunaqa allita ruranapaq yanapamantsik? Bibliachöqa manam nintsu washkuta o alcoholta upuy mana alli kanqanta, tsëpa rantinqa vïnuta upurnin kushikunapaq kaqtam nin (Salmus 104:14, 15). Tsënö kaptimpis, ‘mëtsikata upyar’ mana kakuyänampaqmi Jesusqa qateqninkunata nirqan (Lücas 21:34). Pablupis “lluta portakuyänan fiestakunachö y machakïkunachöqa” mana kayänampaqmi nirqan (Romänus 13:13). Y machakoqkunaqa, ‘Diospa Gobiernunman’ mana yëkuyänampaq kaqtapis nirqanmi (1 Corintius 6:9, 10).

11 Kënömi tapukunantsik: “¿Imapaqtan washkuta upyä? ¿Yamë kanäpaqku yanapaman? ¿Washkutaraqku upyanä imatapis ruranäpaq? ¿Mëyaqlla upyanäpaq kaqta musyäku o upyarllaku kakü? * ¿Amïgükunawan kayanqä höraqa upyar-raqku kushishqa kä?”. Teytantsik Jehoväman mañakunqantsikpis alli kaqta ruranapaqmi yanapamäshun (leyi Salmus 139:23, 24). Bibliapa yachatsikuyninkunaman yarpanqantsik y imanö nuna kanqantsikta rikäkunqantsikmi, alli kaqta ruranapaq yanapamäshun. Diosnintsikta limpiu shonquwan sirwinapaqqa, ¿ima mastatan ruranantsik? Rikärishun.

NUNAKUNA RURAYANQANTA Y PENSAYANQANTA RESPETASHUN

12, 13. (1) ¿Imanirtan nunakunaqa jukläya kantsik? (2) Juk nuna noqantsiknö rurëta mana munaptinqa, ¿imatatan ruranantsiktsu?

12 Manam llapantsiktsu igual kantsik. Tsëmi rurëkanqantsik allinö kaptimpis, wakinkunaqa rurëkanqantsikta mana allitanö rikäyan. Washkuta noqantsik upushqapis, wakinqa manam ni ichikllatapis upuyta munayantsu. ¿Imanirtan jukläya kantsik?

Bibliapa yachatsikuyninkunam washkuta upuy alli o mana alli kanqanta musyanëkipaq yanapashunki.

13 Juk markachö wiñashqa kar, familiantsik imanö kayanqanrëkur y unë imakunapa pasanqantsikrëkurmi, jukläyaqa kantsik. Washkuta upyarlla imëpis kakushqa karmi, juk nunaqa ni ichikllatapis upurita munannatsu (1 Rëyes 8:38, 39). ¿Imataraq rurankiman juk nuna washkuta qaraptiki mana chaskishuptiki? ¿Piñankimantsuraq o ajankimantsuraq? ¿Mana munëkaqtatsuraq uputsinkiman? ¿Imanir upuyta mana munanqanta willashunëkipaqtsuraq kutin kutin tapunkiman? Tsë nunata respetarninqa manam tsëkunata rurankitsu.

14, 15. (1) ¿Imatan pasarqan Pablu kawanqan witsan? (2) ¿Imata ruranapaqtan Pabluqa nimarqantsik?

14 Apostol Pablu kawanqan witsampis, ima alli kaqta y ima mana alli kaqta jukläyam rikäyaq. Santukunapaq wanutsiyanqan animalkunapa sobraq ëtsantam mercädukunachö rantikuyaq (1 Corintius 10:25). Jehovä Diosnintsik llapanta kamashqa kaptinmi, Pabluqa tsë ëtsata rantir mikuytaqa mana allitanötsu rikarqan. Pëqa, “manam mana allitatsu rurëkä. Noqaqa munanqätam mikukushaq” ninmanmi karqan. Tsënö kaptimpis, unë witsan santukunapaq animalninkunata wanutsishqa karmi, wakin creikoq mayinkunaqa tsë ëtsata mikuytaqa mana allitanö rikäyaq.

15 Tsëmi Pabluqa, creikoq mayinkunata kuyar tsë ëtsata mikoqtsu. Kënömi nirqan: “Manam kikintsikta kushitsimänantsikpaq kaqllataqa ashishwantsu. [...] Cristupis manam kikimpa kushikïnimpaq kaqtatsu ashirqan” (Romänus 15:1-3). Jesusnöllam, Pablupis wakinkuna alli kayänanta munarqan (leyi 1 Corintius 8:13; 10:23, 24, 31-33).

16. Juk wawqi o juk pani jutsata mana rurëkaptinqa, ¿imanirtan nishwantsu rurëkanqan mana alli kanqanta?

16 ¿Imataraq rurashwan juk wawqi o juk pani ruranqan noqantsikpaq mana allinö kaptinqa? Jutsata mana rurëkaptinqa, manam wasan rimanantsiktsu y mana alli rurëkanqanta ninantsiktsu (leyi Romänus 14:10). Jehovä Diosnintsikqa alli o mana alli rurëkanqantsikta kikintsik rikänatam munan, y manam juk nunakuna rurayanqantatsu (Mateu 7:1). Wawqi panintsikkunawan juknölla kawakuytam munantsik. Tsëmi imata ruranqantsikkuna y imanö yarpanqantsik tsëta ushakätsinantaqa munantsiktsu (Romänus 14:19).

¿IMANÖTAN YANAPAMANTSIK ALLI KAQTA RURANQANTSIK?

17. ¿Imanirtan wakinkunaqa ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyayantsu?

17 Apostol Pëdrum kënö nirqan: “Alli concienciayoq imëpis kayë” (1 Pëdru 3:16). Diospa Palabran yachatsikunqanta mana cäsukurmi, wakinkunaqa ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyayantsu. Tsënö nunakunapa shonqunkunaqa, achachaq “fiërruwan chäpashqanö” këkanqantam Pabluqa nirqan (1 Timoteu 4: 2). Imëllapis rupakushqa karqa, musyankichi tsë rupashqa qarantsikqa manana nanatsikunqanta. Tsënöllam juk nuna imëpis mana alli kaqta rurarlla kakurqa, mana allita rurëkarpis llakikunnatsu ni penqakunnatsu.

Alli kaqta ruranqantsikqa, kushishqa y yamë kawakunapaqmi yanapamantsik.

18, 19. (1) ¿Imanötan mana alli ruranqantsikpita llakikunqantsik o penqakunqantsik yanapakun? (2) ¿Imatatan yarpänantsik arrepentikushqana karqa?

18 Mana allita rurashqa karmi llakikuntsik o penqakuntsik. Tsëqa yanapamantsik, mana allita rurashqa karqa yapë manana ruranapaqmi. Jutsata rurashqa karmi rey Davidqa shonqunchö llakishqalla kakurqan. Tsëmi yanaparqan arrepentikunampaq, mana alli rurëninta dejanampaq y Diosnintsikllatana imëpis cäsukunampaq. Teytantsik Jehoväpaqmi kënö nirqan: “Qamqa allillata ruraqmi y perdonakuqmi kanki” (Salmus 51:1-19; 86:5). (Rikäri 240 päginachö qanchis kaq yachatsikuyta “Arrepentikuy”).

19 Tsënö kaptimpis, jutsata rurayanqampita arrepentikushqa karpis wakinkunaqa llakishqallam kakuyan. Tsënö llakikunqantsikqa, imapaqpis mana sirwinqantsiktam pensatsimashwan. Diosta manaraq sirwir mana allita rurar jutsallakushqa kaptikipis, Teytantsik Jehoväqa perdonashurqunkinam. Pë kuyashunqëkita y alli kaqtana rurëkanqëkita musyarpis shonquyki llakitsishuptikiqa, Bibliachö kënö ninqanta qonqëtsu: “Diosqa shonquntsikpitapis mas jatunmi” (leyi 1 Juan 3:19, 20). Këchö ninqanqa rikätsimantsik, Diosnintsikqa kuyamarnintsik mana llakikunapaq y mana penqakunapaq yanapamanqantsiktam. Teytantsik Jehovä perdonakoq kanqanta musyarqa manam llakikushunnatsu ni penqakushunnatsu. Tsëpa rantinqa, kushishqam Diosnintsikta sirwishun (1 Corintius 6:11; Hebrëus 10:22).

20, 21. (1) ¿Imanötan kë libruqa yanapashunki? (2) Juk mandakuy mana kaptimpis, ¿imatatan ruranantsik?

20 Kë librum yanapashunki, kë ushanan junaqkunachö alli kaqta ruranëkipaq y mana alli kaqta mana ruranëkipaq. Y Bibliapa yachatsikuyninkunamannö imatapis ruranëkipaqmi yanapashunki. “Cristupa leyninta” cumplir y Diospa Palabran nimanqantsiknömi kawakunantsik. Tsënö kaptimpis, kë libruqa manam llapanchö imata ruranapaq kaqtatsu nimantsik (Gälatas 6:2). Llapampaq juk mandakuy mana kaptimpis, manam tsërëkurqa mana allikunata rurar kakushwantsu (2 Corintius 4:1, 2; Hebrëus 4:13; 1 Pëdru 2:16). Tsëpa rantinqa, alli kaqta rurarmi Teytantsik Jehoväta kuyanqantsikta rikätsikunantsik.

21 Diospa Palabran ninqanta cäsukushqaqa, ‘tantiyakoq kënintsikmi’ yanapamäshun ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta musyanapaq. Y Jehovä Diosnintsik munanqannömi imëkatapis rurashun (Hebrëus 5:14). Palabran Biblia ninqannölla imatapis rurarqa, alli kaqtam rurashun y Diosnintsiktam imëpis kuyëkäshun.

^ Doctorkunaqa niyan, washkuta upyarlla kakoqkunaqa ichikllatapis manana upuyänampaqmi.