Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

15 KAQ CAPÏTULU

Trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq

Trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq

“Uryashqantsikta mikur upur kushishqa kawana[paq]” (ECLESIASTES 3:13).

1-3. (1) ¿Llapankunaku trabäjunkunachö kushishqa kayan? (2) ¿Ima tapukuykunapitatan yachakushun?

 MË TSËCHÖMI nunakunaqa, kikinkunapaq y familiankunata manteniyänampaq imëkachö trabajayan. Wakinkunataqa manam trabäjunkuna gustantsu. Trabäjuntsik mana gustamashqaqa, ¿imaraq yanapamäshun trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq?

2 Teytantsik Jehoväqa nimantsik, “uryashqantsikta mikur upur kushishqa” kawakunapaqmi (Eclesiastes 3:13). Jehoväqa imëkachöpis trabajanapaqmi kamamashqantsik. Tsëmi kushishqa trabajanata munan (leyi Eclesiastes 2:24).

3 ¿Imatan yanapamäshun trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq? ¿Imakunachötan trabajanantsiktsu? ¿Imatan yanapamäshun Diosnintsikta sirwi puntachö kanampaq? ¿Ima rurëtatan Diospa sirweqninkunaqa puntaman churanantsik?

¿PIKUNATAN MAS ALLI TRABAJAQKUNA KAYAN?

4, 5. ¿Imakunatatan Teytantsik Jehovä rurashqa y rurëkan?

4 Jehovä Diosqa imëkatam rurashqa. Genesis 1:1 nin: “Imapis manaraq kaptinmi Teyta Dios kamarqan ciëluta y kë patsata”. Patsachö imëkakunata kamar usharirmi, Jehovä Diosqa llapan ruranqan alli kanqanta nirqan (Genesis 1:31). Pëqa llapan ruranqampitam kushishqa karqan (1 Timoteu 1:11).

5 Jesusmi kënö nirqan: “Teytäqa kanankamayaqmi trabajarnin sïguishqa” (Juan 5:17). Teytantsik Jehovä llapan rurëkanqantaqa manam musyantsiktsu. Tsënö kaptimpis, Tsurin Jesucristuwan ciëluchö gobernayänampaq nunakunata akrëkanqantaqa musyantsikmi (2 Corintius 5:17). Cuidëkämanqantsikta y më tsëchö yachatsikunapaq yanapëkämanqantsiktapis musyantsikmi. Tsërëkurmi mëtsikaq nunakuna Diosnintsikta reqikäyan y juk shumaq Patsachö mana wanushpa kawakuyta shuyarëkäyan (Juan 6:44; Romänus 6:23).

6, 7. ¿Imanirtan musyantsik Jesus alli trabajador kanqanta?

6 Señornintsik Jesustapis gustanmi trabajë. Bibliachöqa nin, Patsata y ciëluta kamaptin Teytanta ‘yanapar’ Jesus këkanqantam (Proverbius 8:22-31; Colosensis 1:15-17). Patsachö këkarnimpis, Jesusqa imëkatam rurarqan. Jövin karqa sïllakunata, mësakunata, qerupita wayikunata rurëtam yachakurqan. Tsëkunata alli ruraptinmi, alli “carpintëru” kanqampita reqiyaq (Marcus 6:3).

7 Tsënö kaptimpis, Jesusqa Diospa Gobiernumpita yachatsikur y Teytampita yachatsikurmi masqa karqan. Kima wata y joqta killalla yachatsikunan kaptinmi, patsa waranqampita paqasyanqanyaq yachatsikurqan (Lücas 21:37, 38; Juan 3:2). Tsëmi, pï më nunakunata yachatsita munar karu markakunaman yachatsikoq ëwarqan (Lücas 8:1).

8, 9. ¿Imanirtan Jesusqa yachatsikur purirqan?

8 Jesuspaqqa, Teytan munanqanta rurëqa mikuynin cuentam karqan. Höraqa yachatsikunanrëkurmi mikunampaqpis tiempun kaqtsu (Juan 4:31-38). Imatapis rurëkar o mëchö këkarpis, Jesusqa Teytampitam nunakunata parlapärëkaq. Tsëmi Teytanta kënö nirqan: “Ruranäpaq nimanqëkitam rurëta usharqö, tsënöpam patsachö qamta alläpa precisaqpaq churarqoq” (Juan 17:4).

9 Jehoväwan Jesusqa kushishqam imëkatapis rurayan. Jehovänömi imatapis rurëta tïranantsik y señornintsik Jesucristupitam yachakunantsik (Efesius 5:1; 1 Pëdru 2:21). Pëkuna rurayanqannölla trabajanapaqqa alliraqmi kallpachakunantsik.

¿IMATATAN RURANANTSIK TRABÄJUNTSIK MANA GUSTAMASHQA?

10, 11. Trabäjuntsik mana gustamashqaqa, ¿imatatan yarpänantsik?

10 Jehovä Diospa sirweqninkunaqa kikintsikpaq y familiantsikta manteninapaqmi imëkachö trabajantsik. Trabäjuntsik mana gustamashqaqa, ¿imatan yanapamäshun trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq?

Imapaq trabajanqëkita musyarqa, ima trabäjuchöpis kushishqam kanki.

11 Trabäjuntsik imanö yanapamanqantsikman yarpanqantsikmi. Mëchö o ëka junaq trabajanapaq kaqta akrëta mana puëdirpis, kushishqalla trabajëtaqa puëdintsikmi. Jehoväqa, ollqukuna warminta y wamrankunata manteniyänantam shuyaran. Tsëta musyanqantsikqa, ima trabäjuchöpis kushishqa kanapaqmi yanapamantsik. Bibliachöqa nin, familianta mana manteneq nunaqa “markäkïninnaq nunapitapis mas” peor kanqantam (1 Timoteu 5:8). Familiayoq karqa, familiëkita manteninëkipaqchi imëkata rurëkanki. Trabäjuyki gustashuptiki o mana gustashuptikipis familiëkita mantenirqa, Teytantsik Jehovä munanqannömi rurëkanki.

12. ¿Imanötan yanapamantsik allita ruranqantsik y trabajador kanqantsik?

12 Trabäjuntsikchö kushishqa kanapaqqa allitam ruranantsik y trabajadormi kanantsik (Proverbius 12:24; 22:29). Qellëta ni cösaskunata mana suwakushqaqa, patronnintsikqa noqantsikmanmi markäkunqa o yärakunqa. Qeläkunantsikpa rantinmi, trabäjuntsikchö empëñu empëñu imëkatapis rurapakuntsik (Efesius 4:28). Allita rurashqa y alli trabajador kashqaqa, Teytantsik Jehoväpis kuyamäshunmi. Y noqantsikqa, Diosnintsik munanqannö rurëkanqantsikta musyarmi “alli concienciayoq” kashun (Hebrëus 13:18; Colosensis 3:22-24).

13. ¿Imapaqtan yanapakun trabäjuntsikchö allita ruranqantsik?

13 Trabäjuntsikchö allikunata rurashqaqa, Jehovä Diospitam alli parlayanqa. Teytantsikpita alli parlayaptinqa kushishqam trabäjuntsikchö kashun (Tïtu 2:9, 10). Y höraqa trabajaq mayintsikkunapis, Bibliapita yachakuytam munayanqa (leyi Proverbius 27:11; 1 Pëdru 2:12).

¿LLUTALLAKU IMËKACHÖPIS TRABAJANANTSIK?

14-16. ¿Imamantan yarpänantsik trabäjuta manaraq akrar?

14 Bibliachöqa manam nimantsiktsu Diospa sirweqninkuna imachö trabajanapaq kaqta. Tsënö kaptimpis, alli trabäjuta akranapaqmi Bibliaqa yanapamantsik (Proverbius 2:6). Kë tapukuykunapaq Biblia ima ninqanta yachakushun.

¿Imanö trabäjutatan ashinantsik?

15 Kë trabäjuchöqa, ¿Jehovä Dios chikinqantaku rurashaq? Teytantsik Jehoväqa suwakuyta, llullakuyta y imëka mana alli rurëkunata chikinmi (Exodu 20:4; Hëchus 15:29; Efesius 4:28; Revelacion [Apocalipsis] 21:8). Tsëmi imachö trabajarpis, Teyta Dios mandamanqantsikta cäsukunantsik (leyi 1 Juan 5:3).

16 Kë akrëkanqä trabäjuchöqa, ¿imatatan rurashaq? Juk iglesia rurëchö trabajanëkipaq niyäshuptikiqa, ¿imataraq rurankiman? Wayikunata rurar trabajëqa allillam. Tsënö kaptimpis, iglesiachö mana allikunata yachatsikuyanqanta y santukunata adorayanqantaqa musyankim. Tsëqa, ¿allitsuraq kanman iglesia rurëchö trabajanqëki? Manam. Jehovä Diosqa mana alli religionchö yanapakunqëkitanömi rikanqa (Revelacion 18:4).

17. ¿Imatan yanapamäshun trabäjuta alli akranapaq?

17 Bibliachö yachakunqantsiknö rurarqa, alli yarpëkurmi imatapis rurashun. “Tantiyakoq këninkunata imëpis inshir alli yachatsishqata katsirnin, alli kaqta y mana alli kaqtapis” ruraq nunakunanömi kashun (Hebrëus 5:14). Kënömi tapukunëki: “Këta rurarnin trabajaptïqa, ¿imataraq juk nunakuna niyanqa? ¿Majäta y wamräkunata dejëkurtsuraq karu markata o nacionta ëwakushaq? ¿Imanöraq familiä kanqa?”.

¿IMATATAN PUNTAMAN CHURANANTSIK?

18. ¿Imanirtan Diosnintsikta sirwita puntaman churëqa fäciltsu?

18 Kë “ushanan junaqkunachöqa”, manam fäciltsu Teytantsik Jehoväta sirwita puntaman churëqa (2 Timoteu 3:1). Familiantsikta manteninantsik kaptimpis, Diosnintsikta sirwitam puntaman churanantsik. Tsëmi alli trabäjuta tarinanqa fäciltsu. Manam kapoqyoq o qellëyoq këllatatsu ashinantsik (1 Timoteu 6:9, 10). Diospa sirweqninkunaqa, Teytantsik Jehoväta sirwitam puntaman churantsik y familiantsikta manteninapaqmi kallpachakuntsik (Filipensis 1:10).

19. ¿Imatan yanapamäshun trabäjullaman mana yarparäkunapaq?

19 Teytantsik Jehoväman markäkushun o yärakushun (leyi Proverbius 3:5, 6). Teytantsikqa kuyamantsikmi y llapanchömi yanapamäshun (Salmus 37:25; 1 Pëdru 5:7). Palabranchömi nimantsik: “Imanöpis kawayanqëkichöqa qellë kuyë katsuntsu, y kayäpushunqëki cösaskunallawan kushishqa kayë”. Y këtam änimantsik: “Manam ni imëpis jaqirishqëkitsu, y manam ni imëpis qampita witikurishaqtsu” (Hebrëus 13:5). Mëtsika kuti sirweqninkunata yanapashqa karmi, Jehovä Diosqa munantsu familiantsikta imanö manteninapaq kaqllaman yarparäkunata (Mateu 6:25-32). Trabäjuyoq kar o mana trabäjuyoq karpis Bibliapita yachakuyta, yachatsikoq yarquyta y reunionkunaman ëwëtaqa manam dejanantsiktsu (Mateu 24:14; Hebrëus 10:24, 25).

20. ¿Imatan yanapamäshun Diosta sirwi puntachö kanampaq?

20 Jehovä Diosnintsikta sirwim puntachö kanan (leyi Mateu 6:22, 23). Qellërëkur, imëkayoq kanantsikrëkur y tsëllaraq yarqamoq cösaskunayoq këta munarqa, Teytantsikta sirwitam juk kuchuman churarishwan. Tsëqa, ¿imatan yanapamäshun Diosta sirwita puntaman churanapaq? Pipapis jaqan mana kanqantsikmi. Jaqayoq karqa imëkanöpam pagakunantsik. Imëkayoq këta ashirlla kakushqaqa, manam tiempuntsik kanqanatsu Bibliata leyinapaq, Diosman mañakunapaq y yachatsikoq yarqunapaqpis. “Mikï y röpa kapamashqaqa, tsëkunallawan imëpis kushishqa” këtam yachakunantsik (1 Timoteu 6:8). Trabajëkarnin o mana trabajëkarnimpis, Teytantsik Jehoväta mas sirwinapaqmi kallpachakur këkänantsik.

21. ¿Imatatan puntaman churanantsik?

21 Diosta sirwim puntachöqa kanan. Jesusmi kënö nirqan: “Diospa Gobiernunta [...] puntata ashir sïguiyë” (Mateu 6:33). Jehovä Diosta sirwinapaqmi tiempuntsikta, kallpantsikta y qellënintsikta masqa utilizänantsik. Estudiullachö y qellëta ashirlla kakushqaqa, manam Diosnintsik munanqannö sirwita puëdishuntsu. Cada junaq imakunata ruranqantsikchömi, imakunata puntaman churëkanqantsikta rikätsikushun.

¿IMA RURËTATAN PUNTAMAN CHURANANTSIK?

22, 23. (1) ¿Ima rurëtatan puntaman churanantsik? (2) ¿Imatan yanapamäshun trabäjuntsikchö kushishqa kanapaq?

22 Teytantsik Jehovällatam sirwinantsikqa. Juknöpaqa tsëta rurantsik, Gobiernumpita yachatsikurmi (Mateu 24:14; 28:19, 20). Jesucristu ruranqannöllam, llapan puëdinqantsikmannö yachatsikuyta munantsik. Mëtsikaq wawqi panikunaqa juk markakunatam yachatsikoq ëwayashqa, y wakinkunanam juk idiöma parlëta yachakuyashqa. Diosnintsikta mas sirwita munarqa allichi kanman pëkunawan parlakurinqëki, pëkunaqa mas alli y mas kushishqa kayanqantam willayäshunki (leyi Proverbius 10:22).

Teytantsik Jehoväta sirwim puntachö kanan.

23 Höraqa juk trabäjuchö kar o atska trabäjuchö karpis, familiantsikta manteninapaq tinkullam taripakuntsik. Teytantsik Jehoväqa llapan ruranqantsiktam rikëkan y manam japallantsikta dejamäshuntsu. Imachö trabajarnimpis, Jehoväwan Jesus rurayanqannölla alli trabajador kashun. Y ama këta qonqashuntsu: Teytantsik Jehoväta sirwi y Gobiernumpita yachatsikuymi puntachöqa kanan. Tsëkunata rurarllam rasumpa kushishqaqa kashun.