Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Mana alli amïgu

Mana alli amïgu

Mana alli amïgu

Tsë “amïguykitaqa” jövin kanqëkipitam reqirqunki. Mas poquna sientikunëkipaq y amïguykikunanö kanëkipaqmi yanapashurqunki. Estresyoq kaptikiqa alli sientikunëkipaqmi yanapashurqunki, y imëkata pasarmi yanapashunëkita wanarqunki.

Peru tiempu pasaptinqa, pensanqëkipita jukläya kanqantam cuentata qokurqunki. Pëpa culpan wakin sitiukunachö melanëpaqtanö rikäyäshuptikipis, pëqa mëtsëtam qamwan ëwëta munan. Capazchi pëwan karqa mas poqunöna sientikurqunki, peru ichikllapa ichikllapam salornikita mana allita rurashqa. Manam tsëllatsu, qellënikitapis atskatam suwashurqunki.

Pëwan amïgu këta dejëta munaptikipis, pëqa manam dejashunkitsu. Kananqa patronnikinö tikrashqa kaptinmi, “ojalä imëpis reqïmantsu karqan” ninki.

ATSKAQ nunakunapaqmi cigärrupis tsë mana alli amïgu cuentalla. Earlineta pasanqampita parlarishun, pëqa cincuenta watapam cigärruta fumarqan. Pëmi kënö willakun: “Cigärruta katsirqa, jukkunawan kanqäpitapis mas allim sientikoq kä. Unëpita amïgutanömi rikaq kä, y höraqa manam pïnïpis kaqtsu, cigärrüllam kapamaq”. Tsënö kaptimpis, tiempu pasaptinqa, cigärruqa mana alli y mana llakipäkoq amïgunö kanqantam cuentata qokurqan. Earlinetapis kë willakuypa qallananchö willakunqannömi pasarqan. Peru cuerpuntsikta mana limpiu tikratsiptin, Diospa rikënimpaq mana alli kanqanta musyarmi, pëqa cigärru fumëta dejarqan (2 Corintius 7:1).

Frank jutiyoq nunapis Diospa rikëninchö alli këta munarmi, cigärruta dejanampaq decidirqan. Peru fumëta dejanqampita ishkë junaq pasariptinmi, wayimpa pïsun tablallapita kaptin, cigärrupa sobrankunata ashinampaq pïsun jawampa lätëpa yëkurqan. Pëmi kënö willakun: “Tsëmi imata rurëkanqäman pensatsimarqan. Patsachö unëpitana jitaräkoq cigärrupa sobrankunata ashikarmi melanar qallëkurqä. Manam yapëqa cigärruta fumarqänatsu”.

¿Imanirtan fäciltsu cigärru fumëta dejayänampaq? Masta musyapakoqkunam niyan këkunarëkur fumëta dejayänan mana fäcil kanqanta: 1) Tabäcupita imëkata rurayanqantaqa drögakunatanömi dejëta puëdiyantsu. 2) Cigärruta fumayaptinqa, siëti segundusllachömi nicotïna niyanqanqa peqankunaman o umankunaman chärin. 3) Nunakunaqa imëkata rurëkarnin o imëkapa pasëkarmi cigärruta fumayan: mikuykarnin, upuykarnin, parlëkarnin, estresyoq karnin y maskunapa pasarnin.

Imanö kaptimpis, Earline y Frank rurayanqanmi rikätsikun, nunakuna tsë mana alli viciuta dejëta puëdiyanqanta. Cigärru fumëta dejëta munaptikiqa, qateqninchö leyinqëkiqa capazchi jukläyana kawakunëkipaq yanapashunki.