Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

YACHAKUNAPAQ KAQ 14

¿Alliku cumplikantsik chaskinqantsik carguntsikta?

¿Alliku cumplikantsik chaskinqantsik carguntsikta?

“Alli willakïkunata musyatsikoq ruranqanta rurë, sagrädu rurënikita alleq cumpli” (2 TIM. 4:5).

57 KAQ CANCION Nunakuna salvakuyänantam Jehoväqa munan

KËPITAM YACHAKUSHUN *

Jesusqa kawarirninmi qateqninkunawan ëllukarqan, tsëchömi pëkunata mandarqan, qateqninkuna kayänampaq nunakunata yachatsiyänampaq. (Rikäri 1 kaq pärrafuta).

1. Llapantsikpis, ¿imatataq cumplita munantsik y imanir? (Jana qaranchö këkaq dibüjuta rikäri).

JESUSMI qateqninkunata kënö mandarqan: “Ëwayë y qatimaqnïkuna tikrayänampaq llapan nacionkunapita nunakunata yachatsiyë” (Mat. 28:19). Diospa sirweqninkunaqa llapantsikmi chaskinqantsik carguntsikta cumplita munantsik (2 Tim. 4:5). Tsëmi kananqa imapitapis mas urgenti rurëqa. Tsënö kaptimpis höraqa itsa fäciltsu kanman puëdinqantsikmannö Diospita yachatsikï.

2. ¿Imanirtaq höraqa puëdishwantsu Diospita chaskinqantsik carguntsikwan alleq cumplita?

2 Imëka rurënintsikkuna kaptinmi Diospa kaqta ruranapaqqa tiempuntsik y kallpantsik kannatsu. Itsa familiantsikta manteninapaq atska hörakuna trabajantsik o juk rurënintsikkuna kapamantsik. Jina qeshyëkantsik, depresion qeshyawan këkantsik o edäyërëkur nanapäkuntsik. Tsëkunapa pasëkarpis, ¿imatataq rurashwan Dios qomanqantsik carguta alli cumplinapaq?

3. Mateu 13:23 textuchö Jesus ninqanqa, ¿imatataq rikätsikun?

3 Munanqantsiknö Jehoväta mas sirwita mana puëdirninqa, ama llakikushuntsu. Jesusqa alleqmi musyarqan yachatsikunqantsikchö llapantsikpis igualpa rurëta mana puëdinqantsikta (leyi Mateu 13:23). Y Jehoväqa alläpam valoran pëta sirwinapaq llapan puëdinqantsikmannö kallpachakunqantsikta (Heb. 6:10-12). Peru itsa pensashwan mas yachatsikïta mana puëdinqantsikta. Tsëmi kananqa yachakushun, Diospita yachatsikïta mas puntaman churanapaq, kapamanqantsikllawan kawanapaq y mas alli yachatsikoq kanantsikpaq imata ruranapaq kaqta. Peru puntataqa, Diospita chaskinqantsik carguntsikta alli cumpli ima ninan kanqantam yachakushun.

4. Diospita chaskinqantsik carguta alli cumplinapaqqa, ¿imatataq ruranantsik?

4 Dios qomanqantsik carguwan alleq cumplinapaqqa llapan puëdinqantsikmannömi yachatsikoq yarqunantsik y estudiuta diriginantsik. Peru Jehoväqa manam pëpita yachatsikunqantsikchö ëka hörata ruranqantsikllatatsu rikan, sinöqa imanir yachatsikunqantsiktam. Diosta y nuna mayintsikkunata kuyarnin yachatsikurninqa, llapan kallpantsikwan y llapan shonquntsikwanmi yachatsikushun * (Mar. 12:30, 31; Col. 3:23). Peru tsëpaqqa alleqran kallpachakunantsik. Awmi, Diospita yachatsikïta alläpa valorarninqa llapan nunakunatam yachatsita tïrashun.

5, 6. Tiempuntsik mana kaptin Diospita yachatsikïta mana puëdirqa, ¿imatataq ruranantsik? Juk ejempluwan willakaramï.

5 Guitärrata toquëta gustaq jövinman pensarishun. Itsa tiempuwanqa semäna ushëkuna cafeterïachö tocanampaq niyanman. Peru tsëchö pagayanqan qellë mana tinkuptinmi, lünispita viernisyaq juk tiendachö trabajan. Tsë tiendachö mas tiempu trabajarnimpis, masqa guitärrata toquëmi gustan. Tsëmi guitärrata mas alli toquëta munar, tsëllaman dedicakïta munan. Tsënö kaptimpis, tiempun kanqan höram guitärrata tocanampaq provechan.

6 Jina tsënöllam noqantsikpis Diospita yachatsikïtaqa alläpa munantsik. Tsënö kaptimpis, manam llapan tiempuntsikwan yachatsikïta puëdintsiktsu. Peru llapan puëdinqantsikmannömi Diospa Gobiernumpita nunakunata entienditsita procurantsik. Itsa imëka rurëyoq karnin kënö tapukuntsik: ¿Imataq yanapamanqa Diosta sirwita mas puntaman churanapaq?

VÏDANTSIKCHÖ DIOSPITA YACHATSIKÏTA MAS PUNTAMAN CHURASHUN

7, 8. ¿Imatataq Jesuspita yachakuntsik?

7 Jesusqa Diospa Gobiernumpita yachatsikïtam mas puntaman churarqan, tsëmi pëpita yachakïta puëdintsik (Juan 4:34, 35). Jesusqa karu sitiukunatam purirqan nunakunata Diospita yachatsinampaq. Y tiempuntam alleq provecharqan wayinkunachö y cällikunachö nunakunata parlapänampaq. Awmi, Diospita yachatsikurninmi imëpis ocupädu karqan.

8 Mëchö këkarpis Jesusnölla Diospita nunakunata parlapëta tïrashun. ¿Listuku këkantsik tranquïlu y shumaq kawakunqantsikta jaqirïkur Diospita mas yachatsikunapaq? (Mar. 6:31-34; 1 Pëd. 2:21). Congregacionchö wakin wawqintsikkuna y panintsikkunaqa, precursor especial, precursor regular o auxiliarmi kayan. Wakinnam juk idiömata yachakuyashqa y yanapakïta wanayanqan sitiukunata Diospita yachatsikoq ëwayashqa. Tsënö kaptimpis Diospita yachatsikïchöqa masqa yanapakuyan congregacionchö këkaq wawqintsikkuna y panintsikkunam. Diospita yachatsikïchö alläpa rurëta mana puëdirnimpis, pëkunaqa alläpam kallpachakuyan. Peru Jehoväqa manam rurëta mana puëdinqantsikkunataqa mañamantsiktsu. Porqui pëqa Gobiernumpita yachatsikurnin kushishqa kanantsiktam munan (1 Tim. 1:11; Deut. 30:11).

9. (1) Trabajanampaq kaptimpis Pabluqa, ¿imanötaq Diospita yachatsikïta mas puntaman churarqan? (2) Hëchus 28:16, 30, 31 textu ninqannöpis, ¿imanötaq Pabluqa rikarqan Diospita yachatsikïta?

9 Jina apostol Pablupitapis yachakïtam puëdintsik. Corintu markata yapë watukanqanchömi Pabluqa carpa wayikunata rurarnin trabajarqan, porqui qellëninqa manam alläpatsu karqan. Peru manam tsë trabäjuntaqa puntamantsu churarqan. Sinöqa trabajanqanmi yanaparqan tsë markachö nunakunata Diospa Gobiernumpita yachatsinampaq. Porqui manam shuyararqantsu wakinkuna manteniyänanta (2 Cor. 11:7). Trabajanan kaptimpis Diospita yachatsikurmi mas ocupädu karqan y cada säbadum yachatsikoq. Y manana trabajarqa, apostol Pabluqa “masraq Diospa palabrampita yachatsikur qallëkurqan, y judïukunatam alleq cläru musyatsirqan Jesus Cristu kanqanta” (Hëch. 18:3-5; 2 Cor. 11:9). Tsëpita Römachö ishkë watapa wayinllachö prësurëkarmi, watukaq ëwaqkunata Diospita yachatsirqan y Bibliachö këkaq cartakunatam escribirqan (leyi Hëchus 28:16, 30, 31). Manam permitirqantsu Diospita yachatsikïta imapis michänanta. Y kënömi nirqan: “Tsëmi [...], kë sagrädu rurëta qoyämashqa kaptin, imëpis tsarakïkäyä” (2 Corintius 4:1). Apostol Pablunö trabajanantsik kaptimpis Diospita yachatsikïtam puntaman churanantsik.

Imëkanöpam Diospita yachatsikïta puëdintsik. (Rikäri 10 y 11 kaq pärrafukunata).

10, 11. Qeshyëkarnimpis, ¿imanötaq Dios qomanqantsik carguntsikwan alleq cumplita puëdintsik?

10 Salornintsikrëkur o edänintsikrëkur wayin wayin yachatsikoq yarqïta mana puëdirninqa, ¿imatataq ruranantsik? Juknöpapis yachatsikïta puëdintsikmi. Por ejemplu apostolkuna kawayanqan witsanchö cristiänukunaqa nunakuna kanqan sitiukunachö, wayin wayin, nunakuna mas puriyanqa sitiukunachö y mëchö tsëchö këkarnimpis Diospitam yachatsikuyaq (Hëch. 17:17; 20:20). Purita alläpa mana puëdirninqa, itsa nunakuna mas puriyanqan sitiuchö jamëkur nunakunata parlapashwan. Jina telëfunupa, cartawan y mëchö tsëchö këkarpis yachatsikïta puëdintsikmi. Mëtsikaq cristiänu mayintsikkunam salorninkunarëkur wayin wayin yachatsikïta mana puëdirpis, imëkanöpa yachatsikuyänampaq kallpachakuyanqampita alläpa kushishqa sientikuyan.

11 Rikanqantsiknöpis qeshyëkarnimpis Dios qomanqantsik carguntsiktaqa alleq cumplitam puëdintsik. Kënömi apostol Pablu nirqan: “Dios kallpata qomaptinmi imëkapaq kallpä kan” (Filip. 4:13). Congregacionkunata watukanampaq viajanqanchömi Pabluqa qeshyakurkurqan, tsëmi Diosnintsik yanapëkunanta wanarqan. Y Gälatas cristiänukunatam kënö nirqan: “Qamkunaqa musyayankim punta kaq kutichöqa qeshyanqärëkur qamkunata alli willakïkunata willayënikita puëdishqa kanqäta” (Gäl. 4:13). Itsa noqantsikpis qeshyëkarnimpis wakinkunata Diospita parlapëta puëdishun. Por ejemplu doctorkunata, enfermërukunata y wakin trabajaqkunata parlapëta puëdishun. Pëkunataqa manam tarintsiktsu wayin wayin yachatsikurnin porqui trabäjunkunachömi këkäyan.

¿IMANÖTAQ WANANQANTSIKLLAWAN KAWAKUSHWAN?

12. ¿Ima ninantaq Mateu 6:22 textu?

12 Jesusmi kënö nirqan: “Nawiqa cuerpupa chiwchinmi. Tsëmi nawiki alli kaqllata rikaptinqa, entëru cuerpïki chipapanqa” (Mat. 6:22). ¿Ima ninantaq kë textu? Kapamanqantsikllawan kawakunapaqmi parlëkan, tsënöpa Diosta sirwirninlla mas ocupädu kanantsikpaq. Jesusmi tsëchöqa alli ejemplu karqan, porqui pëqa manam jaqirqantsu Diospa munëninta ruranampaq imapis pantatsinanta. Jina Discïpulunkunatapis Jehovällata sirwiyänampaq y gobiernunta puntaman churayänampaqmi yachatsirqan. Tsënöllam Jesuspa ejemplunta qatita munarqa, “Diospa Gobiernunta y pëpa rikëninchö alli kaq rurëkunata puntata ashir” sïguinantsik (Mat. 6:33).

13. ¿Imataq yanapamäshun Diospita yachatsikurnin mas ocupädu kanapaq?

13 Jina Diospita yachatsikunqantsikchö mas ocupädu kanapaqqa, mana precisaq rurëkunapitam tiempuntsikta rakinantsik. Tsënöpam Diosta reqiyänampaq y kuyayänampaq nunakunata yanapanapaq. * Y itsa tsëpaqqa ¿manatsuraq mas wallka tiempulla trabajarishwan Diospita mas seguïdu yachatsikoq yarqunapaq? O ¿manatsuraq gustamanqantsikkunata rurar alläpa tiemputa pasanqantsikkunachö cambiukunata rurarishwan?

14. Juk wawqiwan warminqa, ¿imatataq rurayarqan Diospita yachatsikurnin mas ocupädu kayänampaq?

14 Elïas jutiyoq anciänu y warmin imata rurayanqanta rikärishun. Kënömi nin: “Manam precursor këta puëdiyarqätsu, tsëmi nunakunata Diospita mas yachatsiyänäpaq cambiukunata rurayänä karqan. Por ejemplu alläpa mana gastayänäpaqmi decidiyarqä. Jina rurëta gustayämanqankunachö mas tiemputa pasayanqätam rikäyarqä, tsëchöpis cambiukunatam rurariyarqä. Y trabäjükunachöpis juk horariuchö trabajayänäpaqmi mañakuyarqä. Tsë cambiukunata rurayanqämi yanapayämashqa Diospita mas yachatsikoq yarquyänäpaq, y mas estudiukunata dirigiyänäpaq. Jina juk killachömi pullan semäna, ishkë kuti yachatsikoq yarqïta puëdiyaq kayä. Tsënö rurayanqäkunapitam alläpa kushishqa sientikuyarqä”.

¿IMANÖTAQ MAS ALLI YACHATSIKOQ KASHWAN?

Cristiänunö Kawakunapaq y Yachatsikunapaq reunionnintsikchö yachakunqantsiknölla ruranqantsikmi mas alli yachatsikoq kanapaq yanapamäshun. (Rikäri 15 y 16 kaq pärrafukunata). *

15, 16. 1 Timoteu 4:13, 15 textu ninqannö, ¿imatataq ruranantsik Diospita mas alli yachatsikoq kanapaq? (Rikäri “ Dios qomanqantsik carguntsikta alli cumplinapaq yanapakïkuna” neq recuadruta).

15 Jina Dios qomanqantsik carguntsikta alleq cumplinapaqqa, mas alli yachatsikunapaqmi kallpachakunantsik. Por ejemplu wakin profesionyoq nunakunataqa mas yachakur sïguiyänampaqmi niyan, tsënöpa trabäjunkunata mas alli rurayänampaq. Tsënöllam noqantsikpis mas alli yachatsikoq këta procuranantsik (Prov. 1:5; leyi 1 Timoteu 4:13, 15).

16 ¿Imanötaq mas alli yachatsikoq kashwan? Cristiänunö Kawakunapaq y Yachatsikunapaq reunionchö yachatsikayämunqankunata alleq wiyakurninmi. Porqui tsë reunionchömi mas alli yachatsikoq kanapaq yachakuntsik. Jina demostracionta rurashqa kaqkunata imata consejayanqanta atentu wiyakushun. Y yachatsikoq yarqurninqa, yachakunqantsiknölla rurëta tïrashun. Jinamampis yachatsikunapaq grüputa rikaq anciänuta nirishwan yanaparamänata o pëwan predicanapaq. Jina experienciayoq wawqikunawan panikunawan, precursorkunawan o congregacionkunata watukaq wawqiwan yachatsikoq yarqunapaq nirishwan. Tsëkunata ruranqantsikmi yanapamäshun yachatsikunantsikpaq publicacionkunata mas alli utilizänapaq. Tsënöpam mas kushishqa sientikushun Diospita yachatsikurnin y estudiuta dirigirnin.

17. Dios qomanqantsik carguntsikta alleq cumplirninqa, ¿imanötaq sientikuntsik?

17 Jehoväpa minkankuna o yanapaqninkuna këqa alläpa kushikïpaqmi y manam imawampis igualantsu (1 Cor. 3:9). Tsëmi ‘mas precisaq cösaskunapita segurakunantsik’, y chaskinqantsik carguta puntaman churanantsik. Porqui tsëta rurarqa kushishqam Jehoväta sirwishun (Filip. 1:10; Sal. 100:2). Y Jehoväta sirweqkunaqa segürum këkantsik ima pasakuptimpis chaskinqantsik carguntsikta cumplinapaq pë yanapamänapaq kaqta (2 Cor. 4:1, 7; 6:4). Puëdinqantsikmannö llapan kallpantsikwan Jehoväta sirwirninqa, mas kushishqam sientikushun (Gäl. 6:4). Dios qomanqantsik carguntsikta alli cumplirninqa, Jehoväta y nuna mayintsikta kuyanqantsiktam rikätsikuntsik. Bibliam kënö nin: “Tsëta rurarmi kikikita salvakunki y wiyashoqnikikunatapis salvanki” (1 Tim. 4:16).

58 KAQ CANCION Yamë kawakïta munaqkunata ashishun

^ par. 5 Diospa Gobiernumpita alli willakïkunata musyatsikunapaq y qateqnin tikrayänampaq nunakunata yanapanapaqmi Jesusqa mandamarquntsik. Ima problëmakunapa pasëkarnimpis Diospita chaskinqantsik carguntsikwan alleq cumplinapaqmi kë yachatsikïchö yachakushun. Jina yachakushunmi mas alli yachatsikoq kanapaq y Diospita yachatsikur kushishqa kanapaq imata ruranantsikpaq kaqta.

^ par. 4 MASLLA ENTIENDINAPAQ: Jehoväta sirwi o sagrädu rurënintsikqa këkunam kayan: yachatsikoq yarqunqantsik, estudiu Biblicuta diriginqantsik, salonkunata rurëchö y altsapakïchö yanapakunqantsik y desgraciakuna pasakuptin yanapakunqantsikmi (Hëch. 11:29; 2 Cor. 5:18, 19).

^ par. 13 Rikäri 2016 wata juliu killa kaq Täpakoq revistapa 8 kaq päginachö këkaq “Wananqantsikllawan imanö kawakunapaq” neq recuadruta.

^ par. 62 FÖTUKUNATA MAS ENTIENDINAPAQ. Juk panim watukaq kutinapaq kaq demostracionta reunionchö rurëkan. Tsëpitanam reunionta dirigeq anciänu consejakunqanta, Yachatsikunapaq neq follëtunchö escribikan. Y semäna ushënam reunionchö yachakunqannölla yachatsikïkan.