Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

53 KAQ

Jövinkuna, Diospa kaqchö poqu cristiänukunapita yachakuyë

Jövinkuna, Diospa kaqchö poqu cristiänukunapita yachakuyë

“Imatapis mana mantsakuypa ruranëkipaqmi valienti kanëki” (1 RËY. 2:2).

135 KAQ CANCION “Yachaq kë wamrallä” nishunkim Jehovä

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN? a

1. ¿Imatataq bautizakushqa ollqukuna rurayanman llapan rurayanqampis allilla yarqunampaq?

 GOBERNANTI Davidmi Salomonta kënö nirqan: “Imatapis mana mantsakuypa ruranëkipaqmi valienti kanëki” (1 Rëy. 2:1-3). Llapan bautizakushqa ollqukunam kë consëjuta cäsukuyänan. Llapan rurayanqampis alli yarqunampaqqa, Jehovä mandakunqankunata y consëjunkunatam cada junaq cäsukuyänan (Lüc. 2:52). ¿Imanirtan jövin wawqikunaqa Diospa kaqchö poqu cristiänu kayänampaq kallpachakuyanman?

2, 3. ¿Imanirtan jövin wawqikuna Diospa kaqchö poqu cristiänu kayänampaq kallpachakuyanman?

2 Cristiänu ollqukunaqa, familiankunachö y congregacionchömi imëka rurëyoq kayan. Jövin karqa, capazchi tiempu pasanqanmannö imëkachö yanapakuyta munanki. ¿Pensarqunkiku precursor këta, siervu ministerial këta, anciänu këta, o casakuyta y wamrayoq këta? (Efes. 6:4; 1 Tim. 3:1). Tsëkunata logranëkipaq y llapan ruranqëkipis allilla yarqunampaqqa, Diospa kaqchömi poqu cristiänu kanëki. b

3 Peru ¿imaraq yanapashunki Diospa kaqchö poqu cristiänu kanëkipaq? ¿Ima rurëkunatataq alli yachakunkiman? ¿Imatataq kananllapitana yachakunkiman llapan ruranqëkipis allilla yarqunampaq?

¿IMARAQ YANAPASHUNKI DIOSPA KAQCHÖ POQU CRISTIÄNU KANËKIPAQ?

Jesuspita alli yachakurqa, Diospa kaqchömi poqu cristiänu kanki. (Rikäri 4 kaq pärrafuta).

4. ¿Mëchötan tarinkiman Diospa kaqchö poqu cristiänukunata? (Rikäri fötutawan dibüjukunata).

4 Diospa kaqchö poqu cristiänukunapita yachakuy. Tsëpaqqa Diospa sirweqninkunata cuidaq y Diosta kuyaq nunakunapaq Biblia willakunqankunapitam yachakunkiman. Familiëkichöpis y congregacionchöpis kayanchi Diospa kaqchö poqushqa cristiänukunaqa (Heb. 13:7). Jesuspitanäqa masran yachakuyta puëdinki (1 Pëd. 2:21). Pëkunapita yachakurqa, imanö kayanqanman alli pensë (Heb. 12:1, 2). Tsëpitana pëkunanölla ruranëkipaq kallpachakuy.

5. ¿Imatataq rurankiman alli pensëta yachanëkipaq, y imanirtan alli pensëta yachakunkiman? (Salmus 119:9).

5 Alli pensëta yachakuy y tsënö pensëta ama dejëtsu (Prov. 3:21). Alli pensëta yachaq nunakunaqa imatapis manaraq decidirmi alliraq pensayan. Tsëmi qampis kallpachakunëki alli pensëta yachanëkipaq y tsënö pensëta mana dejanëkipaq. ¿Imanirtan alli pensëta yachakunkiman? Diosnintsikta mana sirweq jövinkunaqa kikinkuna pensayanqannö y munayanqannöllam imatapis rurakuyan (Prov. 7:7; 29:11). Tsënöllam televisionta, pelïculakunata, o Internetchö imatapis rikanqëki o wiyanqëkiqa alli pensëta yachakunëkipaq yanapashunkitsu. Tsëqa, ¿imatataq rurankiman alli pensëta yachanëkipaq? Puntataqa, Bibliachö këkaq consëjukunatam yachakunëki y pensanëkim tsë consëjukunata qampaq Jehovä imanir qellqatsimushqa kanqanta. Tsënö pensarirnam, imata decidirpis tsë consëju ninqanmannö decidinëki. Tsënö ruraptikim Jehoväqa kushikunqa (leyi Salmus 119:9). Alli pensëta yachanqëkiqa yanapashunki, Diospa kaqchö poqu cristiänu kanëkipaqmi (Prov. 2:11, 12; Heb. 5:14). ¿Imakunachötan alli pensëta yachanqëki yanapashunki? Ishkëllata rikärishun. 1) Panikunata imanö tratanëkipaq y 2) imanö vistikunëkipaq y imanö altsapäkunëkipaq.

6. Alli pensëta yachaq jövinqa, ¿imanötan panikunata respetanqanta rikätsikunman?

6 Alli pensëta yachanqëkim panikunata respetanëkipaq yanapashunki. Këllaman pensarishun: capaz juk pani gustashunkiman y maslla reqita munankiman. Peru ¿respetakoq këtsuraq kanman tsë paniwan casakuyta mana pensashqa këkar enamorëpa parlapanqëki, mensäjikunata mandapanqëki o imatapis qarapanqëki? ¿Imataraq pani pensanqa? Pëwan casakuyta munanqëkitam pensanqa. Tsëmi casakuyta mana munëkarqa tsëkunata ruranëkitsu (1 Tim. 5:1, 2). O capaz juk paniwan parlashqa kankiman casakuyänëkipaq, peru ¿allitsuraq kanman ishkallëki puriyanqëki? Manam. Tsë panitam mana allichö quedëkätsinki. Tsëmi pitapis mayorta ninëki yanaqäyäshunëkipaq (1 Cor. 6:18).

7. Alli pensëta yachaq jövinqa, ¿imanötan vistikunman y altsapäkunman?

7 Jehovä pensanqannö pensaq kanqantaqa, juk jövin rikätsikun imanö vistikunqanwan y altsapäkunqanwanmi. Röpakunata ruramoqkunaqa manam Jehoväta respetayantsu y jukwan jukwanmi kakuyan. Tsëmi ollqukunapaq röpakunataqa, qarankunaman laqaraqta rurayämun warminö rikäkuyänampaq. Juk jövin poqu cristiänu kanampaq kallpachakuykarqa, Bibliachö consëjukunatam cäsukunan y congregacionchö alli vistikoq y alli altsapäkoq wawqikunapitam yachakunan. Kënömi tapukunan: “¿Kënö vistikurnin y altsapäkurninqa wakinkuna imanö sientikuyanqanta respetëkätsuraq? ¿Imanö vistikunqäwan y altsapäkunqäwanqa cläruku rikakun Diospa sirweqnin kanqäta?” (1 Cor. 10:31-33; Tïtu 2:6). Alli pensëta yachaq jövinkunataqa wawqi panikunam respetayan, y Jehoväpis kuyanmi.

8. ¿Imanötan juk jövin wawqi rikätsikunman confiakuypaq kanqanta?

8 Confiakuypaq kë. Confiakuypaq karqa, llapan mandayäshunqëkitam cumplinki (Lüc. 16:10). Jesuspita yachakuy. Pëqa manam ruranampaq kaqta dejarirqantsu. Tsëpa rantinqa, Teytan Jehovä llapan mandanqantam mana fäcil këkaptimpis cumplirqan. Nunakunatam kuyarqan, y masqa qateqninkunatam kuyarqan, y pëkunarëkur wanunampaqmi listu këkarqan (Juan 13:1). Qampis Jesusnömi kallpachakunëki llapan mandayäshunqëkita alli cumplinëkipaq. Mandayäshunqëkita rurëta mana yacharqa, humildim kanëki y yanapayäshunëkipaqmi mayor kaqkunata mañakunëki. Ama ichik ruranqëkikunallawanqa conformakuytsu (Rom. 12:11). Tsëpa rantinqa, llapan mandayäshunqëkita cumpli, ‘Teyta Jehoväpaqnö rurë y ama nunakunapaqnöqa’ (Col. 3:23). Y yarpänëkim jutsasapa kanqëkita, tsëmi humildi kanëki y imatapis pantarninqa manam jukkunataqa culpatsanëkitsu (Prov. 11:2).

IMËKA RURËTA YACHAKUY

9. ¿Imanirtan jövin wawqikunaqa imëka rurëta yachakuyanman?

9 Diospa kaqchö poqu cristiänu këta munarqa, imëka rurëtam yachakunëki. Tsëkunata yachanqëkim yanapashunki congregacionchö yanapakunëkipaq, gastuykikunapaq trabäjuta tarinëkipaq, tsë trabäjullachö atska tiempu kanëkipaq, familiëkita manteninëkipaq y wakinkunawan alli kawakunëkipaq. Wakinllata rikärishun.

Qellqëta y leyita alli yachakunqëkiqa kikikitam yanapashunki y wawqi panikunatapis yanapankim. (Rikäri 10 y 11 kaq pärrafukunata).

10, 11. ¿Imanirtan qellqëta y leyita yachanqanqa kikin jövinpaq y congregacionpaqpis alli kanqa? (Salmus 1:1-3; rikäri fötuta).

10 Leyita y qellqëta alli yachakuy. Diospa Palabranta cada junaq leyeq y tsë leyinqanman pensaq nunaqa, kushishqa kanqanta y llapan ruranqampis alli yarqunqantam Bibliachöqa nin (leyi Salmus 1:1-3). Diospa Palabranta leyirmi Jehovä imanö pensanqanta musyan, y tsëmi yanapanqa imata rurëta munarpis alliraq pensanampaq (Prov. 1:3, 4). Tsënö pensëta yachaq ollqukunatam congregacionchöqa wanantsik. ¿Imanir?

11 Congregacionchö wawqi panikunaqa yachatsiyänanta y Bibliawan consejayänantam wanayan (Tïtu 1:9). Tsëmi leyita y qellqëta yacharqa shumaq yachatsikuyta puëdinki, reunionkunachö parlakuyta puëdinki y wakinkunatam Jehoväman mas markäkuyänampaq o yärakuyänampaq yanapëta puëdinki. Tsënöllam estudiarpis, reunionkunachö y asamblëakunachö yachatsikayämuptimpis apuntëta puëdinki. Tsëmi yanapashunki Jehoväman mas markäkunëkipaq, y wakinkunatapis yanapanëkipaq.

12. ¿Imaraq yanapashunki wakinkunawan shumaq parlanëkipaq?

12 Wakinkunawan shumaq parlëta yachakuy. Ollqu kaq cristiänukunapaqqa wakinkunawan shumaq parlëta yachayänanqa alläpam precisan. Parlapäyaptinmi shumaq wiyayänan, imata pensayanqanta y imanö sientikuyanqantam entiendiyänan (Prov. 20:5). Tsëmi wakinkunawan parlarqa imanö parlapäshunqëkita, cäran imanö këkanqanta y cuerpunta imanö kuyutsinqanta alkäbu kanëki. Tsëtaqa yachakunki pëkunawan mas tiempu parlakurninmi. Peru Internetllapa, celularllapa o mensäjillapa parlaparninqa, manam imata pensayanqanta ni imanö sientikuyanqanta musyëta puëdinkitsu. Tsëmi kikinkunawan tinkur parlanëkipaq kallpachakunëki (2 Juan 12).

Vïdata pasanëkipaqqa ima rurëllatapis yachakunëkim. (Rikäri 13 kaq pärrafuta).

13. ¿Ima mastataq jövin wawqikuna yachakuyanman? (1 Timoteu 5:8; rikäri fötuta).

13 Kikiki mantenikuyta yachakuy. Diospa kaqchö poqushqa cristiänukunaqa manam wakinkuna manteniyänanta shuyaräyantsu y kikinkunam familiankunatapis manteniyan (leyi 1 Timoteu 5:8). Wakin nacionkunachö jövinkunaqa imëka rurëtapis papäninkunapita o wakin familiankunapitam yachakuyan. O wakinkunaqa rurëta gustayanqankunatam juk ishkë wata estudiariyan. Imanö kaptimpis, wananqëkikunapaq tarinëkipaqqa ima rurëllatapis yachakunëkim (Hëch. 18:2, 3; 20:34; Efes. 4:28). Alli trabajë y ruranëkipaq kaqkunataqa ushanqëkiyaq rurë, ama ichik ichik rurapärirllaqa dejaritsu. Tsënöpam wakinkunaqa alli trabajaq nunatanö reqiyäshunki, trabäjutapis mas rasmi tarinki y manam qarquriyäshunkitsu. Këchö imanö kanëkipaq y imakunata ruranëkipaq yachakunqantsikkunam yanapashunki, warë warantin imata rurarpis alli cumplinëkipaq. ¿Imakunachötan yanapashunki? Rikärishun.

KANANLLAPITANA ALISTAKUY

14. ¿Imaraq juk jövin wawqita yanapanqa Jehoväta llapan tiempunwan sirwinampaq?

14 Jehovätam llapan tiempuykiwan sirwita puëdinki. Kanan witsan Diospa kaqchö mëtsikaq poqushqa cristiänukunaqa, jövin kayanqampitam precursor regular kayarqan. Precursor karninqa, tukuyläya wawqikunawanmi trabajëta yachakunki y qellënikitapis manam llutaqa gastankitsu (Filip. 4:11-13). ¿Imanirtan precursor auxiliar kankitsu? Tsëmi yanapashunki precursor regular kanëkipaq. Y precursor regular karnam juk rurëkunachöpis llapan tiempuykiwan yanapakuyta puëdinki. Capaz yanapakunkiman Diosnintsikta adoranantsik wayikuna rurëchö o Betel wayikunachö.

15, 16. ¿Imatataq juk jövin wawqi ruranman siervu ministerial o anciänu kanampaq?

15 Siervu ministerial o anciänu këtam puëdinki. Bautizakushqa llapan ollqukunam kallpachakuyänan congregacionchö anciänu kayänampaq. Anciänu karnin wawqi panikunata yanapayänampaq kallpachakoqkunapaqqa Bibliachö nin, ‘alläpa alli rurëta’ rurëkäyanqantam (1 Tim. 3:1). Anciänu kanëkipaqqa puntataqa siervu ministerialnam kanëki. Siervu ministerialkunaqa anciänukunatam imëka rurëchö yanapayan. Anciänukuna y siervu ministerialkunaqa wawqi panikunatam humildäwan yanapayan y Diospitam gänas gänaslla yachatsikuyan. Juk jövinqa, siervu ministerialkunapaq Biblia ninqanta cumplirqa, 17 o 19 watayoqlla këkarpis siervu ministerial këtam puëdin. Y siervu ministerialkunanam 20 watayoqlla këkarpis anciänu këta puëdiyan.

16 Siervu ministerialkuna y anciänukuna imanö kayänampaqqa Bibliachömi willakun. Bibliachö mandakunqantaqa cumpliyänan, masqa Jehoväta, familiankunata y wawqi panikunata kuyarmi (1 Tim. 3:1-13; Tïtu 1:6-9; 1 Pëd. 5:2, 3). Siervu ministerial o anciänu këta munarqa, pëkunapaq Bibliachö imata mandakunqantam cada ünuta entiendinëki y mëqantapis cumplita mana puëdirqa yanapashunëkipaqmi Jehoväta mañakunëki. c

Casädu wawqi, Jehoväqa munan warmikita y wamrëkita kuyanëkitam, imëkachöpis alli cuidanëkita, alli sientikatsinëkita y Diospa kaqchö yanapanëkitam. (Rikäri 17 kaq pärrafuta).

17. ¿Imanötan jövin wawqikunaqa alistakuyanman alli qowa y familianta alli dirigeq kayänampaq? (Rikäri fötuta).

17 Casakuyta y familiëkipaq alli dirigeqnin këtam puëdinki. Jesus ninqannöpis wakin wawqikunaqa soltërullaraq këtam decidiyan (Mat. 19:12). Peru casakuyta decidirqa, alli qowa o runa y familiëkita alli dirigeq kanëkipaqmi kallpachakunëki (1 Cor. 11:3). Jehoväqa shuyaran qowakuna warminkunata kuyayänanta, wanayanqankunapaq trabajayänanta, kushishqata sientikatsiyänanta y Diospa kaqchö yanapayänantam (Efes. 5:28, 29). Këchö yachakurinqantsiknömi, alli qowa o runa kanëkipaq y familiëkita alli diriginëkipaqqa yanapashunki, alli pensëta yachanqëki, warmikunata respetanqëki y confiakuypaq kanqëki.

18. ¿Imanötan juk jövin wawqi kananllapitana alli papä këta yachakunman?

18 Wamrayoq këtam puëdinki. Casakuptikiqa, capazchi wamrëkipis karinqa. Tsëmi alli papä kanëkipaqqa, Jehovä imanö kanqampita yachakunqëki yanapashunki (Efes. 6:4). Jehoväqa manam penqakurqantsu Tsurin Jesusta, “këmi kuyë Tsurï, pëpaqmi alläpa kushikü” nita (Mar. 1:11). Papä karqa yachakunëkim wamrëkikunata “kuyaqmi” nita, y allikunata rurayanqampitam felicitänëki. Jehovä imanö kanqampita yachakoq papäkunaqa wamrankunatam yanapayan Diospa kaqchö poqu cristiänu kayänampaq. ¿Imanötan kananllapitana yachakunkiman alli papä kanëkipaq? Familiëkita y wawqi panikunatam kuyanëki y kuyanqëkitam rikätsikunëki y valoranëkim (Juan 15:9). Tsënö kuyakoq kanqëkiqa manam casakuptikillatsu ni wamrayoq kaptikillatsu yanapashunki, tsëpa rantinqa kananllapitanam Jehoväqa imëkachöpis yanapakunëkita permitishunki y familiëkipaq y congregacionpaqpis juk bendicionmi kanki.

KANANLLAPITANA RURAR QALLË

Mëtsikaq jövinkunam Bibliachö consëjukunata cäsukurnin Diospa kaqchö poqu cristiänu këman chäyashqa. (Rikäri 19 y 20 kaq pärrafukunata).

19, 20. ¿Imatataq juk jövin wawqi ruranman Diospa kaqchö poqu cristiänu kanampaq? (Rikäri jana qaranchö këkaq fötukunata).

19 Jövin, manam watakuna pasaptinllatsu poqu cristiänu këman chanki. Tsëpaqqa, poqu cristiänukunapitam alli pensëta, confiakuypaq këta y imëka rurëta yachakunëki. Y imëka carguchö yanapakunëkipaqmi kananllapitana alistakunëki.

20 Capazchi llapan ruranëkipaq kaqkunaman pensarqa, rurëta mana puëdinëkipaq kaqta pensanki. Peru ama qelanäkuritsu, ¡logrëta puëdinkim y Jehovämi yanapashunki! (Is. 41:10, 13). Congregacionchö wawqi panikunapis yanapayäshunëkipaqmi listu këkäyan. Jehovä munanqannö nuna karqa, imëpis kushishqam kawakunki. Jövin wawqillä, alläpam kuyayaq y poqu cristiänu kanëkipaq llapan kallpachakunqëkichö Jehovä bendecïkushunëkitam munayä (Prov. 22:4).

65 KAQ CANCION Mas alli yachatsikoq kashun

a Congregacionkunachö yanapakuyänampaqmi, Diospa kaqchö poqushqa cristiänukunata wanantsik. Këchömi yachakushun, jövin wawqikuna poqushqa cristiänu këman chäyänampaq imata rurayänampaq kaqta.

b Rikäri punta kaq yachatsikuychö “Maslla entiendinapaq” neqta.