Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

52 KAQ

Shipashkuna, Diospa kaqchö poqu cristiänakunapita yachakuyë

Shipashkuna, Diospa kaqchö poqu cristiänakunapita yachakuyë

“Warmikunapis [...] controlakuytam yachayänan y imëkachöpis confiakuypaqmi kayänan” (1 TIM. 3:11).

133 KAQ CANCION Jövin kënintsikchö Jehoväta sirwishun

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN? a

1. ¿Imatataq rurashwan Diospa kaqchö poqushqa cristiänu kanapaq?

 WAMRAKUNAQA rasllam o sasllam jatunyäriyan y poqushqa nuna këman chäriyan. Peru Diospa kaqchö poqushqa cristiänu kayänampaqqa kallpachakuyänanran (1 Cor. 13:11; Heb. 6:1). b Diospa kaqchö poqushqa cristiänu kayänampaqqa, Dioswan amïgu kayänampaqmi kallpachakuyänan. Dios munanqannö nuna kayänampaqqa santu espïritu yanapanantam wanayan, imëka rurëkunatam yachakuyänan y shamoq tiempuchö imëkatapis rurëta yachayänampaqmi kallpachakuyänan (Prov. 1:5).

2. ¿Imatataq Genesis 1:27 textu yachatsimantsik? Y ¿imatataq këchö yachakushun?

2 Jehovämi ollqutapis y warmitapis kamashqa (leyi Genesis 1:27). Y ollquwan warmiqa imëkachömi jukläya kayan. Këllaman pensarishun: Jehovämi ollqu kaqtapis y warmi kaqtapis jukläya jukläya rurëyoq kayänampaq patsätsishqa, y tsë rurayanqanta cumpliyänampaqqa tsë rurëtam yachayänan y allim kallpachakuyänan (Gen. 2:18). Tsëmi këchöqa yachakushun, shipash panikuna Diospa kaqchö poqushqa cristiäna këman chäyänampaq imata rurayänampaq kaqta. Y qateqninchönam yachakushun jövinkuna imata rurayänampaq kaqta.

JEHOVÄ MUNANQANNÖ KAYÄNËKIPAQ KALLPACHAKUYË

Diospa sirweqninkuna Rebëca, Ester y Abigailnö këta kallpachakurqa Diospa kaqchömi poqu cristiäna kanki. (Rikäri 3 y 4 kaq pärrafukunata).

3, 4. ¿Pikunapitataq shipash panikunaqa yachakuyanman Diospa kaqchö poqushqa cristiäna kayänampaq? (Rikäri fötutawan dibüjukunata).

3 Bibliachöqa willakun Jehovä Diosta mana dejëpa sirweq y kuyaq mëtsika warmikunapaqmi (jw.org päginachö leyiri “¿Qué aprendemos de las mujeres de la Biblia?” neq yachatsikuyta). Kë yachatsikuypa qallananchö textu ninqannöpis tsë warmikunaqa “controlakuytam” yachayaq y “imëkachömi confiakuypaq” kayaq. Capazchi congregacionnikichöpis Diospa kaqchö poqushqa cristiänakuna kayan y pëkunapitam yachakuyta puëdinki.

4 Congregacionnikichöqa, ¿pikunatan Diospa kaqchö poqushqa cristiänakuna kayan? Pëkunapitam yachakuyta puëdinki. Peru tsëpaqqa allim pensanëki imanö kayanqan gustashunqëkita y tsëpitanam pëkunanö kanëkipaq kallpachakunëki. Diospa kaqchö poqushqa cristiänakunaqa, ¿imanötan kayanman? Qateqnin kaq pärrafukunachömi kimallata yachakurishun.

5. ¿Imanirtan Diospa kaqchö poqushqa cristiänaqa humildi kanan?

5 Humildim kanan. Humildi warmiqa Dioswanmi alli amïgu y wakinkunawampis allim kawakun (Sant. 4:6). Këllaman pensarishun: humildi kar y Teyta Jehoväta kuyarmi congregacionta y familianta diriginampaq Jehovä churanqan nunakunata respetan (1 Cor. 11:3). c

6. ¿Imanötan shipash panikunaqa Rebëca humildi kanqampita yachakuyanman?

6 Kananqa Rebëcapaq parlarishun. Pëqa yachaq, ima rurëtapis mana mantsaq y imanö y imë ruranampaq kaqta musyaq warmin karqan (Gen. 24:58; 27:5-17). Y respetakoq y cäsukoq warmim karqan (Gen. 24:17, 18, 65). Qampis Rebëcanö humildi kaptiki y dirigimänapaq Jehovä churanqan nunakunata respetaptikiqa, congregacionchö y familiachöpis qampitam wakinkuna yachakuyanqa.

7. ¿Imatataq shipash panikuna Esterpita yachakuyanman?

7 Mëyaqlla rurëta puëdinqantam musyanan. Bibliaqa nimantsik humildi kanapaq y mëyaqlla rurëta puëdinqantsikta cuentachö katsinapaqmi. Kënömi nin: “Humildi nunaqa Teyta Dios yachaq kanqantam alli entiendin” (Prov. 11:2). Esterqa Teyta Diostam mana dejëpa sirwirqan y mëyaqlla rurëta puëdinqantam cuentachö katsirqan. Këllaman pensarishun: reina kanampaq churariyaptinqa, manam yachaq tukurqantsu ni puëdeq tukurqantsu. Tsëpa rantinqa, prïmun Mardoqueu consejanqantam wiyakurqan y ninqantam rurarqan (Est. 2:10, 20, 22). ¿Imatataq Esterpita yachakunkiman? Consëjutam mañakunëki y consejayäshunqëkinömi ruranëki (Tïtu 2:3-5).

8. ¿Imanötan shipash panikunaqa 1 Timoteu 2:9 y 10 textu ninqanta cäsukur shumaq vistikuyanman y altsapäkuyanman?

8 Esterqa wakinkuna pensayanqankunatapis respetarqanmi. “Pëqa buëna möza y shumaq shipashmi karqan”, tsënö karpis manam alabayänantaqa munarqantsu (Est. 2:7, 15). ¿Imatataq Esterpita yachakunkiman? 1 Timoteu 2:9 y 10 (leyi) textu ninqanta cäsukurninmi. Tsëchömi apostol Pabluqa warmi kaqkunata nin, wakinkunata respetar y alli juiciuwan vistikuyänampaq. Wakinkunata respetar nirqa nikan, wakinkuna imanö sientikuyanqanta cuentaman churarnin shumaq vistikuyänampaqmi. Biblia ninqanta cäsukur shumaq vistikoq panintsikkunapitaqa, ¡alläpam kushikuntsik!

9. ¿Imatataq Abigailpita yachakuntsik?

9 Alli tantiyaqmi kanan. Alli tantiyaq këqa alli juiciuyoq kënömi, ima alli kanqanta y ima mana alli kanqanta cläru musyanapaqmi yanapamantsik. Abigailman pensarishun. Abigailpa qowanqa o runanqa mana allitam decidirqan, y tsë decidinqampitam familian mana allichö ushanan karqan. Tsëta musyarmi Abigailqa familianta salvananrëkur alli juiciuwan imëkata rurarqan (1 Sam. 25:14-23, 32-35). Tsënöllam alli tantiyaq kanqantsikqa yanapamantsik imë parlanapaq o mana parlanapaq kaqta musyanapaq, y mana penqakatsillapa wakinkunata yanapanapaq (1 Tes. 4:11).

IMËKA RURËTA YACHAKUY

¿Imanötan yanapashunki leyita y qellqëta alli yachanqëki? (Rikäri 11 kaq pärrafuta).

10, 11. ¿Imanötan leyita y qellqëta alli yachanqëki yanapashunki? (Rikäri fötuta).

10 Cristiänakunaqa vïdankunachö yanapanampaq kaqkunatam yachakuyänan. Wamra kayanqëkipita yachakuyanqëkikunaqa, vïdata pasayänëkipaqmi yanapayäshunki. Wakinllata rikärishun.

11 Leyita y qellqëta alli yachakuy. Wakin markakunachöqa, warmi kaqkuna leyita y qellqëta yachakuyänantaqa mana precisaqpaqmi churayan, peru cristiänukunapaqqa alläpa precisan (1 Tim. 4:13). d ¿Imakunachötan yanapashunki qellqëta y leyita yachanqëki? Trabäjutam fäcil-lla tarinki, tsë trabäjullachömi mas tiempupa kanki y wananqëkikunatam tarita puëdinki. Peru tsëpitapis masqa, Diospa Palabrantam estudianki, yachatsikunki, Diospa Palabranta leyirmi tsëman pensanki y Diosnintsikwanmi mas amïgu tikranki. Tsëmi qellqëta y leyitaqa imëkanöpapis yachakunëki (Jos. 1:8; 1 Tim. 4:15).

12. ¿Imatataq Proverbius 31:26 textupita yachakunkiman?

12 Wakinkunawan shumaq parlëta yachakuy. Alli parlëqa llapan cristiänukunapaqmi alläpa precisan. Santiägum kënö nirqan: “Llapëkim pitapis ras o sas wiyayänëki, peru manam rasllaqa parlayänëkitsu” (Sant. 1:19). Parlapäyäshuptiki shumaq wiyarninqa, respetakoq kanqëkitam rikätsikunki (1 Pëd. 3:8). Parlapëkäshunqëkita mana entiendirqa, respëtuwanmi tapurinkiman. Y tsëpitanam imata ninëkipaq kaqtapis alliraq pensanëki (Prov. 15:28). Kënömi tapukunkiman: “¿Rasumpa kaqtatsuraq parlashaq? ¿Ninqäqa yanapakunqatsuraq? ¿Respetakunqäta y kuyakoq kanqätatsuraq rikätsikunqa?”. Tsënö alli parlakunëkipaqqa, Diospa kaqchö poqushqa cristiänakuna wakinkunawan imanö parlayanqampitam yachakunkiman (leyi Proverbius 31:26). Imata y imanö parlayanqanta alli wiyë, tsëpitana pëkuna parlayanqannö parlanëkipaq yachakuy. Tsënö rurarqa, tiempu pasanqanmannömi wakinkunawan mas amïgu kanki.

Wayichö imëka rurëta yachaq warmikunaqa, familiampaq y congregacionpaqpis bendicionmi kayan. (Rikäri 13 kaq pärrafuta).

13. ¿Imanötan wayichö rurapakuykunata yachakunkiman? (Rikäri fötuta).

13 Wayichö rurapakuykunata yachakuy. Wakin markakunachöqa wayichö rurapakuykunataqa, masqa warmi kaqkunam rurayan. Capazchi mamëkita o Diospa kaqchö poqushqa cristiänata ninkiman, wayichö rurapakuykunata yachatsishunëkipaq. Cindy jutiyoq panim kënö nin: “Mamänïtaqa alläpam agradecikü alli trabajarnin kushishqa kanäpaq yachatsimanqampita. Cocinakuyta, limpiapakuyta, jirëta y rantipakuyta yachanqämi yanapamarqan, Jehoväta sirwinqächö maslla yanapakunäpaq. Tsënöllam mamänïqa yachatsimarqan, turi nanakunata o ñañakunata wayïman invitanäpaq. Tsënöpam mëtsikaq turi nanakunata reqirqö y pëkuna imanö kayanqampitam alli yachakurqö” (Prov. 31:15, 21, 22). Alli trabajaq, wawqi panikunata invitaq y wayichö imëka rurapakuykunata yachaq warmikunaqa familiankunachöpis y congregacionchöpis shumaq bendicionmi kayan (Prov. 31:13, 17, 27; Hëch. 16:15).

14. ¿Imatataq yachakunki Crystal jutiyoq pani ninqampita, y imamantan masqa pensankiman?

14 Kikiki mantenikuyta yachakuy. Diospa kaqchö poqushqa cristiänukunaqa manam wakinkunata gastakatsita munayantsu y tariyanqanllawanmi kushishqa kayan (Filip. 4:11). Crystal jutiyoq panim kënö nin: “Shipash karnin estudianqä witsanqa kikïmi ima cursutapis akrakuyta puëdirqä, peru teytäkunam niyämarqan mas yanapamänampaq kaqkunata akranäpaq. Papänïmi nimarqan contabilidadta yachakunäpaq y tsëta yachanqämi alläpa yanapamarqan” (Prov. 31:16, 18). Tarinqëkikunallawan kushishqa kar y pipapis jaqan mana yëkurqa, Jehoväta sirwinqëkichömi maslla yanapakuyta puëdinki (1 Tim. 6:8).

KANANLLAPITANA ALISTAKUY

15, 16. ¿Imanirtan soltëra panintsikkunaqa alläpa valorëpaq kayan? (Marcus 10:29, 30).

15 Jehovä munanqannö kanëkipaq kallpachakur y imëka rurëta yachakurqa, shamoq tiempupaqmi listu këkanki. Imakunata ruranëkipaq kaqta juk ishkëllata rikärishun.

16 Juk tiempupa soltërallaraq kanëkipaqmi decidita puëdinki. Jesus ninqannömi wakinkunaqa markankunachö nunakuna casakuyänampaq nikäyaptimpis, soltërallaraq kayänampaq decidiyan (Mat. 19:10-12). Tsënöllam wakinkunapis alli pensarirnin soltërallaraq quedanampaq decidiyan. Soltëra karqa, segürum kanëki Jehoväpis y Jesuspis alläpa valorayäshunqëkita. Mëtsë congregacionkunachömi soltëra panikunataqa alläpa valorayan. Kuyakoq kayaptin y wakinkunata yanapayaptinmi, nanankunatanö o ñañankunatanö, paninkunatanö y mamankunatanö rikäyan (leyi Marcus 10:29, 30; 1 Tim. 5:2).

17. ¿Imaraq shipash panikunata yanapanqa llapan tiempunkunawan Jehoväta sirwiyänampaq?

17 Llapan tiempuykiwanmi Jehoväta sirwita puëdinki. Entëru Patsachö Diospa Gobiernumpita yachatsikunqantsikchöqa, warmi kaqkunam masqa yanapakuyan (Sal. 68:11). ¿Qamqa llapan tiempuykiwan Jehoväta sirwita puëdinkimantsuraq? Capaz decidinkiman precursöra kanëkipaq, Diosta adoranqantsik wayikunata rurar yanapakunëkipaq o Betelchö yanapakunëkipaq. Peru ¿imatataq rurankiman tsëkunachö yanapakunëkipaq? Tsë asuntupaqmi Jehoväman mañakunëki, llapan tiempunkunawan yanapakoqkunawanmi parlanëki y imakunata ruranëki precisanqantam tapukunëki. Tsëpitanam tsë niyäshunqëkita apuntanëki y rurëta procuranëki. Llapan tiempuykiwan yanapakurqa, imëkachömi Jehovä Diosnintsikta sirwita puëdinki.

Casakuyta munarqa, majëkipaq kaqtam alli akranëki. (Rikäri 18 kaq pärrafuta).

18. Casakuyta munarqa, ¿imanirtan majëkipaq kaqta alliraq rikänëki? (Rikäri fötuta).

18 Casakunëkipaqmi decidita puëdinki. Imanö kanëkipaq y imakunata rurëta yachakunëkipaq, këchö yachakunqantsikkunam yanapashunki casakuptikiqa alli warmi kanëkipaq. Peru casakuyta decidirqa, majëkipaq kaqtam alli rikänëki. Pëwanmi wanukunqëkiyaq kawanki, y pëmi familiëkichöqa imatapis dirigimunqa (Rom. 7:2; Efes. 5:23, 33). Tsëmi kënö tapukunëki: “¿Tsë jövinqa Diospa kaqchö poqu cristiänuku? ¿Mas precisaqpaqku Diospa kaqkunata churan? ¿Imatapis alliku decidin? ¿Imatapis pantarqa tsapäkunku? ¿Warmikunata respetanku? ¿Yanapamanqatsuraq Diosta alli sirwinäpaq? ¿Wananqäkunapaq trabajamunqatsuraq? ¿Imanö sientikunqäta cuentachö katsinqatsuraq? ¿Ima carguchöpis karqa confiakuypaqku? ¿Imachötan congregacionchö yanapakun? Y ¿ruranampaq kaqta alliku ruran?” (Lüc. 16:10; 1 Tim. 5:8). Alli qowata o alli runata tarita munarqa, qampis alli warmi kanëkipaqmi kallpachakunëki.

19. ¿Imanirtan yanapakoq këqa alläpa shumaq?

19 Bibliachöqa nin, casäda warmikunaqa qowankunapa o runankunapa yanapaqninkuna kayanqantam (Gen. 2:18). Tsënö nirqa manam warmikunata despreciëkantsu, tsëpa rantinqa alläpa kushikuypaq kanqantam nikan. Bibliachöqa, Jehoväpaqpis yanapakoq kanqanta nin (Ex. 18:4; Heb. 13:6). Juk casäda warmiqa qowantam imëkachö yanapan y familiampaq allikunata decidinampaqmi yanapan. Tsënöllam Jehoväta kuyaq warmiqa alli portakurnin qowanta penqakatsintsu (Prov. 31:11, 12; 1 Tim. 3:11). ¿Imatataq rurankiman casakuyta pensarqa? Kananllapitanam Jehoväta mas kuyanëkipaq kallpachakunkiman, y wayikichöpis y congregacionchöpis masllam yanapakunkiman.

20. ¿Imanötan juk mamä familianta yanapanman?

20 Wamrayoq këtam puëdinki. Casakurqa, capazchi wamrayoq karinki (Sal. 127:3). Tsëmi kananllapitana kallpachakunëki alli mamä kanëkipaq. Diosnintsik munanqannö warmi kanëkipaq y imëkata rurëta yachakunëkipaq, këchö yachakunqantsikmi yanapashunki alli mamä kanëkipaq. Familiëki kushishqa kanampaq, wamrëkikuna alli winayänampaq y kuyanqëkita sientiyänampaqqa kuyakoq kanqëki, alli kanqëki y pacienciayoq kanqëkim yanapakunqa (Prov. 24:3).

Mëtsikaq jövinkunam Bibliachö consëjukunata cäsukurnin Diospa kaqchö poqu cristiäna tikrayashqa. (Rikäri 21 kaq pärrafuta).

21. ¿Valorankiku shipash panintsikkunata y imanirtan valoranki? (Rikäri jana qaranchö këkaq fötukunata).

21 Panilläkuna, Jehoväpaq y sirweqninkunapaq imëkata rurayanqëkikunapitam alläpa kuyayaq (Heb. 6:10). Qamkunaqa Jehovä munanqannö warmi kayänëkipaq, Jehoväta kushishqa sirwiyänëkipaq y wakinkunata yanapayänëkipaq y warë warätin imëkachö yanapakuyänëkipaqmi imëka rurëta yachakuykäyanki. Shipash panilläkuna, ¡cada ünutam alläpa kuyayaq!

137 KAQ CANCION Jehoväta kuyaq warmikuna

a Shipash panintsikkunataqa llapantsikmi kuyantsik y valorantsik. Peru ¿imatan yanapanqa Diospa kaqchö poqushqa cristiänakuna kayänampaq? Kananllapitana Dios munanqannö warmi këta y imëka rurëta yachakuyanqanmi. Tsënöpam Jehovä Diosnintsikta kushishqa sirwiyanqa.

b MASLLA ENTIENDINAPAQ: Diospa kaqchö poqu cristiänaqa kë munduchö yachaq nunakuna niyanqanta cäsukunampa rantinmi, Diospa espïritun yanapananta permitin, Jesus ruranqantam qatin, Jehoväpa amïgun kanampaq kallpachakun y wakinkunata llapan shonqunwan kuyan.