Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

29 KAQ

Dirigimaqnintsik Jesucristuta wiyakushun

Dirigimaqnintsik Jesucristuta wiyakushun

“Diosmi ciëluchö y patsachö imëkata rikänäpaq autoridänï qomashqa” (MAT. 28:18).

13 KAQ CANCION Cristupita yachakushun

¿IMATATAQ YACHAKUSHUN? *

1. ¿Kanan witsankuna imata ruranantsiktan Jehoväqa munan?

 DIOSNINTSIKQA, Gobiernumpita alli noticiakunata entëru Patsachö willakunata munan (Mar. 13:10; 1 Tim. 2:3, 4). Jehovämi tsëta ruranapaqqa mandakun y tsë rurëchö dirigimänapaqmi kuyë Tsurinta akrashqa. Diospita yachatsikuychö Jesus dirigikämashqam, llapampis Jehovä munanqannö rurakanqa. Jehovä dispuninqan junaqyaqmi, llapampis pë munanqannö rurakanqa (Mat. 24:14).

2. ¿Imatataq këchö yachakushun?

2 Këchömi, Jehoväpita yachakunapaq y pëpita entëru Patsachö yachatsikunapaq ‘alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqwan’, Jesus dirigikämanqantsikta yachakushun (Mat. 24:45). Jina Jesusta y alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqta imanö yanapanapaq kaqtam yachakushun.

JESUSMI DIOSPITA YACHATSIKUNQANTSIKTA DIRIGIKAN

3. ¿Ima autoridätataq Jesus chaskishqa?

3 Jesusmi Diospita yachatsikunqantsikta dirigikan. ¿Imanötan tsëtaqa musyantsik? Ciëluta manaraq kutikurmi, Galilëapa juk jirkanchö qateqninkunata kënö nirqan: “Diosmi ciëluchö y patsachö imëkata rikänäpaq autoridänï qomashqa”. Y tsëpitanam kënö mandakurqan: “Ëwayë y qatimaqnïkuna tikrayänampaq llapan nacionkunapita nunakunata yachatsiyë” (Mat. 28:18, 19). Tsëmi Jesusqa, Diospita yachatsikunqantsikchö dirigimänapaqpis autoridäta chaskishqa.

4. ¿Imanirtan nintsik Diospita yachatsikunqantsikta kanan witsampis Jesus dirigikanqanta?

4 Jesusqa, “llapan nacionkunapita nunakunata” Diospita willanapaq y Pëta sirwiyänampaq yachatsinapaqmi nirqan. Jina qateqninkunatam, “llapan junaqkunam qamkunawan këkäshaq imëkapis imanö këkanqampa ushëninyaq” nirqan (Mat. 28:20). Tsënö ninqanmi, kanan witsanyaqpis Diospita yachatsikunqantsikchö Jesus dirigikämanqantsikta rikätsimantsik.

5. ¿Imanötan Salmus 110:3 ninqanchö Dios willatsikunqan cumplikänampaq yanapakuntsik?

5 Ushanan junaqkunachö Diospita yachatsikoqkuna mëtsikaq kayänampaq kaqtam Jesusqa següru këkarqan. Dios kënö nir musyatsikunqan cumplikänampaq kaqtam musyarqan: “Guërraman ëwanëkipaq willakatsiptiki soldädïkikuna jinallachömi ëllukäyanqa” (Sal. 110:3). Diospita alli noticiakunata willakurqa, Jesusta y alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqtam yanapëkanki. Jina Dios willatsikunqan cumplikänampaqpis yanapakuykankim. Peru ¿imakunarëkurtan Diospita yachatsikunantsikqa fäciltsu?

6. Diospita yachatsikunapaq michämaqnintsikkunapitaqa, ¿imatan jukqa?

6 Juk: chikimarnintsik michämanqantsik. Diospa contran churakashqakuna, gobiernukuna y mandakoq religiösukunam noqantsikpita mana rasumpa kaqta willakuyan. Familiantsikkuna, reqimaqnintsikkuna y trabajaq mayintsikkuna tsëta willakuyanqanta creirqa, itsapis Jehoväta sirwinata y pëpita yachatsikunata dejanapaq obligamënintsikta munayanqa. Wakin nacionkunachö chikimaqnintsikkunaqa amenazämantsik, maqamantsik, prësumantsik y hasta carcelmanmi llawitsimantsik. Tsënö pasakunqampitaqa, Jesus kënö nishqa kanqampitam espantakuntsiktsu: “Jutïrëkurmi llapan nacion nunakuna chikiyäshunki” (Mat. 24:9). Tsënö chikimanqantsikmi, Jesuspa qateqninkuna kanqantsikta y Jehoväpa rikëninchö allita rurëkanqantsikta rikätsimantsik (Mat. 5:11, 12). Tsënö chikimänapaqqa, Satanas Diablum imëkata rurëkan. Peru pëqa manam Jesuspita mas puëdeqtsu. Cristu yanapamashqam, Diospa Gobiernumpita willakunqantsikqa llapan nacion nunakunaman chëkan.

7. ¿Imakunatan rikätsikun Revelacion 14:6 y 7 ninqan kanan witsan cumplikëkanqanta?

7 Ishkë: mëtsika idiömakuna kanqan. Apostol Juanta Jesus revelanqanchöqa, mëtsika idiömakunata nunakuna parlayanqan Diospita yachatsikunantsikta mana michäkunampaq kaqtam musyatsirqan (leyi Revelacion 14:6, 7). ¿Imatataq rurarquntsik tukuy idiömata parlaq nunakunata Diospita yachatsinapaq? Internetchö jw.org päginantsikman milpitapis mas idiömakunaman publicacionkunatam churarquntsik. Jina Testïgukunata Pushaqkunaqa, Bibliapita yachatsikunapaq yanapamaqnintsik Kushishqa kawakushun neq libruta 700 idiömakunapitapis masman tumatsinapaqmi permitimarquntsik. Jina sordukuna rikäyänampaq videukuna y mana rikaqkuna leyiyänampaq brailli idiömachö publicacionkunam kan. Tsë päginachö këkaqkunawanmi, unëpitapis mas mëtsikaq nunakuna Diospa Gobiernumpita alli noticiakunata yachakuyta puëdiyan. Dios willatsikunqankunaqa kanan witsanmi cumplikëkan: “ima idiömata parlaq karpis” nunakunaqa Diospitam rasumpa kaqta yachakuykäyan (Zac. 8:23; Sof. 3:9). Tsënöqa pasakuykan, Diospita yachatsikunqantsikchö Jesucristu dirigikämashqam.

8. ¿Imatataq Diospita yachatsikunqantsikwan kananyaq lograrquntsik?

8 Kanan witsanqa, 240 nacionkunachö y sitiukunachömi, 8 millonpitapis mas nunakuna Jehoväta sirwikäyan. ¡Y cada watam mëtsika waranqa nunakuna bautizakuyan! Peru mëtsikaq kanqantsikpitapis Diospita yachakoqkuna ‘imanö këninchö’ cambiashqa kayanqanmi, mas alliqa (Col. 3:8-10). Mëtsikaqmi rakcha o melanëpaq rurëkunata, maqanakuyta, wakinkunapaq mana alli pensëta y nacionninkunata kuyëta dejayashqa. Isaïas 2:4 ninqanmi cumplikëkan: “Guërrachö pelyayänanpaqpis manam alistakuyanqanatsu”. Imanöpis kanqantsikchö jukläya kanqantsikta rikarmi, nunakunaqa Diospita yachakuyta munayan y dirigimaqnintsik Cristupa qateqninkuna kanqantsikta rikätsikuntsik (Juan 13:35; 1 Pëd. 2:12). Y tsë llapanqa pasakun, Jesus yanapëkämashqam.

ALLI JUICIUYOQ Y MARKÄKÏPAQ SIRWIPAKOQTA JESUS CHURAN

9. Mateu 24:45 a 47 ninqannö, ¿ushanan junaqkunachö ima pasakunampaq kaqtataq Jesusqa nirqan?

9 (Leyi Mateu 24:45-47). Jesusqa, ushanan junaqkunachö Diospita yachatsimänapaq ‘alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqta’ churanampaq kaqtam nirqan. Tsë grüpu nunakunaqa, kë ushanan junaqkunachömi alli trabajëkäyänan karqan. Y tsënömi kananyaq rurëkäyashqa. Jesusqa tsë grüpu nunakunawanmi, Diosta sirweqkunata y Diospita yachakuy munaq nunakunata Biblia ninqanta entiendikätsiyashqa. Tsë nunakunaqa, manam Diosman wakinkuna ‘markäkuyanqanchö mandakoqkunatsu’ kayan (2 Cor. 1:24). Tsëpa rantinqa, ‘mandakuqninkuna y yachatsiqninkuna’ Jesucristu kanqantam yarpäyan (Is. 55:4).

10. Fötukunachö këkaq librukunapita, ¿mëqantan Diospita yachakunëkipaq yanapashurqunki?

10 Jesus churanqan nunakunaqa, 1919 watapitam Bibliapita yachatsikoq publicacionkunata rurëkäyämushqa. 1921 watachömi, El Arpa de Dios neq libruta ingles idiömachö rurayämurqan Bibliata maslla entiendinapaq. Tiempu pasanqanmannömi, juk librukunatapis rurayämushqa. ¿Mëqan libruwantan Diospita yachakurqëki? Itsa këkunapita mëqanwampis yachakurqëki: “Sea Dios veraz”, La verdad que lleva a vida eterna, Usted puede vivir para siempre en el paraíso en la Tierra, El conocimiento que lleva a vida eterna, Rasumpëpaqa, ¿imatataq Biblia yachatsikun? O ¿Imakunatataq Biblia yachatsimantsik? O itsa Kushishqa kawakushun neq libruta estudiëkanki. Tsë librukunaqa, Jesuspa qateqninkuna kayänampaq nunakunata yachatsinapaqmi yanapamarquntsik y llapampis tiempunchömi rurakämushqa.

11. ¿Imanirtan Diospita yachakunapaq publicacionkunata wanantsik?

11 Manam Bibliapita tsëllaraq yachakuykaqkunallatsu Diospita mas yachakuytaqa wanayan. Rasumpa kaqchöqa, llapantsikpis masmi yachakunantsik. Apostol Pablum, “chukru mikïqa poqushqa nunakunapaqmi” nir qellqarqan. Jina Diospita yachakunqantsik “alli kaqta y mana alli kaqtapis” cläru musyanapaq yanapamänapaq kaqtam nirqan (Heb. 5:14). Kanan witsan imëkapis mas mana alliman chäkuykaptinmi, Jehovä mandakunqanta willakuyqa fäciltsu kanman. Peru Jesusqa alli tsarakunapaqmi, Bibliapita yachatsikoq publicacionkunata rurëkätsimun. Jesus dirigiptinmi, alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqqa, publicacionkunata ruramun y llapantsikpaq apatsimun.

12. ¿Imatataq rurarquntsik Jesusnölla Diospa jutinta respetanqantsikta rikätsikunapaq?

12 Noqantsikqa Jesus ruranqannömi, Diospa jutinta respetanqantsikta rikätsikuntsik (Juan 17:6, 26). Këllata yarpärishun: 1931 watam Jehoväpa testïgunkuna nir reqishqa kanapaq jutita churakurqantsik. Tsënömi rikätsikurqantsik, Teytantsik Jehoväpa jutimpa reqimänata munanqantsikta (Is. 43:10-12). Y tsë wata octubri killallachömi, ingles idiömachö Täpakoq revistapa qallanan kaq päginanchö Diospa jutin yarqamur qallëkurqan. Y Mushoq Patsachö Kawaqkunapaq Diospa Palabran Bibliamanmi, llapan yurinqan sitiukunaman Diospa jutinta churayashqa. Y tsëtaqa, manam cristiänu tukoq religionkuna rurayantsu. Pëkunaqa rurayanqan Bibliakunapitam, Jehoväpa jutinta jorqayashqa.

QATEQNINKUNA IMANÖ YANAPANAKUYÄNAMPAQ KAQTAM JESUS PATSÄTSIN

13. ¿Imatan rikätsimantsik ‘alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqta’ Jesus dirigikanqanta? (Juan 6:68).

13 Jehoväta mas atskaq nunakuna adorayänampaqmi, ‘alli juiciuyoq y markäkïpaq sirwipakoqwan’ qateqninkuna imanö yanapanakuyänampaq Jesus patsätsishqa. Diosta entëru Patsachö sirwiyänampaq shumaq patsätsishqa këkaq nunakunapitaqa, ¿imatan ninki? Itsapis Jesusta apostol Pëdru ninqannölla qampis ninki: “¿Pimanraq ëwayäshaq? Qamtaq imëyaqpis kawëta qokoq palabrakunataqa katsinki” (Juan 6:68). Jehoväta sirweq nunakunata mana reqishqa karqa, ¿mëchöraq këkashwan karqan? Cristuqa dirigimaqnintsik nunakunatam yanapan Diospita yachatsimänapaq y Diospita alli yachatsikoqkuna kanapaq. Jina Jehovä kushishqa kanampaqmi, ‘imanöpis kënintsikta’ cambianapaq yanapamantsik (Efes. 4:24).

14. COVID-19 muyakoq qeshya kanqan witsanqa, ¿imanötan Jehoväta sirweqkunapita kanqëki yanapashurqunki?

14 Jesusqa mana alli tiempukuna kanqan witsanmi dirigimantsik. Tsëqa mas cläruran rikakarqan, muyakoq o shukukoq COVID-19 niyanqan qeshya yurimunqan witsanmi. Mëtsikaq nunakunam ima rurëtapis musyayarqantsu. Peru Jesusqa dirigimaqnintsikkunawanmi musyatsimarqantsik, imanö cuidakunapaq kaqta. Atska nunakuna kayanqan sitiukunachö mascarïllata utilizänapaq y pimampis alläpa mana witipänapaqmi nimarqantsik. Wawqi panikuna pishipakuyanqanta rikäyänampaq y qayarnin shumaq parlapar yanapayänampaqmi, cristiänukunata dirigeq anciänukunata yarpätsiyarqan (Is. 32:1, 2). Y Testïgukunata Pushaqkuna willakayämunqanchömi, cuidakunapaq y tsarakurnin sïguinapaq imakunata ruranapaq kaqta nimarqantsik.

15. Kë muyakoq qeshya kanqan witsanqa, ¿ima masta ruranapaqtan nimarquntsik, y imanötan tsëta ruranqantsikchö yarqapakurquntsik?

15 Muyakoq qeshya kanqan witsanqa, reunionkunata imanö ruranapaq y Diospita imanö yachatsikunapaqmi nimarqantsik. Reunionnintsikkunata y asamblëantsikkunatam Internetpa juklla rurar qallëkurqantsik, y cartakunata rurarnin y telëfonupa qayakurninmi, Diosnintsikpita yachatsikurnin qallëkurqantsik. Jehovämi tsë llapanta ruranqantsikpita bendicimarquntsik. Mëtsika Betel wayikunapitam, Diospita yachatsikoqkuna mas atskayanqantsikta willakayämushqa. Awmi, kanan witsankunam Diospita yachatsikuyanqanchö mëtsikaq wawqi panikuna shumaq yarqapakuyashqa (“ Yachatsikunqantsikchömi Jehovä bendicimantsik” neqta rikäri).

16. ¿Imapitataq següru këkantsik?

16 Itsa wakin wawqi panintsikkunaqa, cuidakunapaq dirigimaqnintsikkuna nimanqantsikqa alläpanöna kanqanta rikäyarqan. Peru nimanqantsikkuna allipaq kanqantaqa kutin kutinmi rikarquntsik (Mat. 11:19). Alläpa kuyamarnintsik Jesus imanö dirigïkämanqantsikman pensarqa, shamoq tiempuchö ima pasakunan kaptimpis, segürum këkantsik Jehoväwan kuyë Tsurin shumaq cuidamänapaq kaqta (leyi Hebrëus 13:5, 6).

17. ¿Imanötan sientikunki llapan ruranqantsikchö Jesus dirigimanqantsikpita?

17 Imata ruranqantsikchöpis Jesus dirigikämanqantsikpitaqa, ¡alläpam kushikuntsik! Më nacionpita kar, ima costumbriyoq kar o ima idiömata parlarpis, Diosta juk familianölla sirweqkunawan juntum këkantsik. Diospita yachakunapaq y pëpita yachatsikunapaqqa, imëkam kapamantsik. Y llapantsikmi Dios munanqannö kanapaq y wakinkunata kuyanapaq kallpachakurnin sïguintsik. Jesucristu dirigimaqnintsik kanqampitaqa, ¡alläpam kushikuntsik!

16 KAQ CANCION Tsurimpita Jehoväta alabashun​

^ Mëtsika millon ollqukuna, warmikuna y wamrakunam Diospita alli noticiakunata kanan witsan kushishqa willakuykäyan. Qampis tsëta rurëkaptikiqa, Señornintsik Jesucristu mandakunqantam rurëkanki. Diospita kanan witsan yachatsikuykanqantsikta Jesus dirigikanqantam këchö yachakushun. Këchö yachakunqantsikman pensarqa, Cristu dirigimarnintsik yanapëkamanqantsikta musyarmi Jehoväta masraq sirwita munashun.