Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Imakunatataq rurankiman bautizakunëkipaq?

¿Imakunatataq rurankiman bautizakunëkipaq?

“Teyta Diosllä, munanqëkita rurarmi alläpa kushikurqü” (SALMU 40:8).

CANTICU: 51 Y 58

1, 2. (1) ¿Imanirtaq alleqraq pensanëki bautizakïta munarninqa? (2) ¿Imakunatataq alleq tantiyanëki manaraq bautizakurnin?

¿JÖVINKU kanki? ¿Y bautizakïtanaku munëkanki? Bautizakïqa manam imawampis igualantsu. Punta yachatsikïchö rikanqantsiknömi, bautizakunëkipaqqa alleqraq pensanëki. Bautizakurninqa rikätsikïkanki Jehovällatana sirwinëkipaq änikunqëkitam. Juk parlakïchöqa, llapan kawënikichö Diosta sirwinëkipaq y precisaqpaq churanëkipaqmi änikïkanki. Diosta änikanqëki alläpa precisaq kaptinmi manaraq bautizakurnin següru kanëki poqu nuna kanqëkita, shonqupita patsë Jehoväta kuyarnin bautizakïta munanqëkita y bautizakï ima ninan kanqanta musyanqëkita.

2 ¿Bautizakunëkipaq listuna këkanqëkitaku pensanki? Itsa tsënö pensëkaptikipis teytëkikunaqa niyäshunki ichik winanqëkiyaq y mas yachakunqëkiyaq shuyärinëkipaq. Tsënö niyäshuptikiqa ama qelanäritsu. Tsëpa rantinqa mas alliyëta procurë, tsënöpa prontulla bautizakunëkipaq. Kë yachatsikïmi creikïnikichö, rurënikikunachö y Jehoväpaq imata sientinqëkichö mas alliyänëkipaq yanapashunki.

CREINQËKIKUNA

3, 4. ¿Imatataq jövinkuna yachakïta puëdiyan Timoteupita?

3 Këkunata tapukï: “¿Imanirtaq Dios kanqanman creï? ¿Imanirtaq musyä Bibliaqa Diospa Palabran kanqanta? ¿Imanirtaq Satanaspa makinchö këkaq nunakunata wiyanäpa rantin Dios mandakunqankunata wiyakü?”. Kë tapukïkunata rurakunqëkim yanapashunki Pablu kënö consejakunqanta ruranëkipaq: “Tsënöpam kikikikuna musyayanki, Diospaq ima alli kanqanta, chaskinampaqnö kanqanta y rasumpa munënin ima kanqanta” (Romänus 12:2, NM). Kë textuqa rikëkätsishunki Jehoväta sirwi qampaq mas alli kanqanta kikiki cuentata qokunëkipaqmi. ¿Imanirtaq kikiki cuentata qokunëki precisan?

Timoteuqa kikinmi alleq pensarqan yachakunqankunaman, tsënöpam rasumpa kaqlla kanqanta musyarqan

4 Timoteu ruranqanman pensë. Mamänin y awilan yachatsishqa kayaptinmi Timoteuqa Diospa Palabranta alleq musyaq. Peru Pabluqa kënömi nirqan: “Llapan yachaconqequicho alli firmi tsaracunqui. Musyanquim yachaconqequicunaqa rasonpa cashqanta” (2 Timoteu 3:14, 15, noqakunam yanayätsiyarqö). “Musyanquim yachaconqequicunaqa rasonpa cashqanta” nirqa, Pabluqa rikätsikïkarqan tsë yachakunqankunaqa rasumpa kanqanman shonqupita patsë Timoteu creinqantam. Y ¿imanirtaq tsënöqa creirqan? ¿Mamanwan awilan rasumpa kaqmi niyashqa kaptinllaku? Manam. Sinöqa kikinmi alleq pensarqan yachakunqankunaman, y tsënöpam rasumpa kaqlla kanqanta musyarqan (leyi Romänus 12:1 *).

5, 6. ¿Imanirtaq precisan kanampitana ‘alleq pensëta’ yachakunëki?

5 Timoteu ruranqampita, ¿imatataq yachakïta puëdinki? Itsa qampis unëpitana Bibliapita yachakïkanki. Tsëqa, Timoteu ruranqannö rurë y creinqëkikunaman imanir creinqëkita alleq pensë. Imanir creinqëkita següru kaptikiqa, markäkïnikim mas sinchi kanqa. Jina estudiaq mayikikuna y wakin nunakuna imata niyäshuptikipis manam pëkunata creirinkitsu y munënikipis manam vencishunkitsu.

6 Kanantämi ‘alleq pensëta’ yachakunëki. Porqui kikiki ‘alleq pensëta’ yacharninqa estudiaq mayikikuna kënö tapuyäshunqëkikunatam contestëta puëdinki: “¿Imanirtaq següru këkanki Dios kanqanta? Dios kuyakoq këkarninqa, ¿imanirtaq mana allikuna pasananta jaqin? ¿Y pitaq Diostaqa kamashqa?”. Creinqëkikunaman alleq pensashqa kaptikiqa, tsë tapukïkunaqa manam pantatsishunkitsu, antis Bibliapita mas yachakïta munanëkipaqmi yanapashunki.

7-9. ¿Imanötaq jw.org päginachö këkaq yanapakï yanapashunkiman Bibliapita yachakunqëkikuna rasumpa kanqanta següru kanëkipaq?

7 Bibliata alleq estudiarninqa tapuyäshuptiki contestëta yachankim, alleqlla mana entiendinqëkikunatam entiendinki y creinqëkikunapitam mas següru kanki (Hëchus 17:11). Testïgunkunapaqa mëtsika publicacionkunam kapamantsik Biblia yachatsikunqanta alleq entiendinapaq. Tantiyarinapaq, mëtsikaq jövinkunatam yanapashqa El origen de la vida nishqan follëtu y ¿Existe un Creador que se interese por nosotros? nishqan libru. Jina mëtsikaqtam yanapashqa jw.org nishqan päginachö ¿Qué enseña realmente la Biblia?nishqan yanapakï. Këqa këkan ENSEÑANZAS BIBLICAS > JÓVENES nishqanchömi. Tsëchömi tarinki Biblia yachatsikunqanta mas entiendinëkipaq yanapakïkunata.

8 Itsa wakin tapukïkunapa respuestantaqa musyankina. Peru rasumpaku creinki tsë respuestakunaman. Tsëchö yachakunapaq yanapakïkunam yanapashunki wakin textukuna ninqanman alleq pensanëkipaq y creinqëkita qellqanëkipaq. Jina yanapashunkim wakinkunata imanö entienditsinëkipaqpis. Tsë yanapakïkunaman yëkïta puëdirninqa, tsëta alleq estudië yachakunqëkikunaman mas creinëkipaq.

9 Alläpam precisan kikiki musyanëki Bibliachö yachakunqëkikunaqa, rasumpa o mana rasumpa kanqanta. Tsëmi yanapashunki bautizakunëkipaq. Juk shipash Testïgum kënö nirqan: “Bautizakunäpaq manaraq decidirmi Bibliata kutin kutin estudiarqä, këkanqä religion rasumpa kaq kanqanta següru kanqäyaq”. Pëqa willakun, këkanqan religionqa rasumpa kaq kanqanta cada junaq mas següru këkanqantam.

RURANQËKIKUNA

10. ¿Imanirtaq juk bautizädu Testïgu markäkïninta rurëninwan rikätsikunanta shuyarashwan?

10 Bibliam nimantsik markäkïnintsikmannö mana kawashqaqa, tsë markäkï imapaqpis mana sirwinqanta (Santiägu 2:17). Tsëmi, rasumpa markäkur y creirqa rurënikikunawan rikätsikunëkita shuyaräyä. ‘Llapanchö limpiu kawakurnin y Diospa munëninta rurarllanam kawanëki’ nir Biblia ninqantachi ruranki (leyi 2 Pëdru 3:11 *).

11. ¿Ima ninantaq ‘llapanchö limpiu kawakïqa’?

11 ‘Llapanchö limpiu kawakïqa’, Dios munanqannö imëpis kawakïmi. Tantiyarinëkipaq kë pasaq killakunachö ruranqëkiman pensari. Tentacionkunapa pasanqëki höra, ¿cläruku musyarqëki ima alli y ima mana alli kanqanta? (Hebrëus 5:14). ¿Imatataq rurarqëki ima mana allitapis ruranëkipaq jövin mayikikuna obligayäshuptiki? ¿Imanötaq escuëlachö portakunki? ¿Estudiaq mayikikuna qampita burlakuyaptinku mantsar pëkuna niyanqanta ruranki? ¿O Jehovä mandashunqëkitaku ruranki? (1 Pëdru 4:3, 4). Awmi, llapantsikmi imallachöpis pantarintsik. Hasta atska watapana Jehoväta sirweqkunapis höraqa Testïgu kayanqanta willakïta penqakuyanmi. Peru Jehovällatana sirwiyänampaq änikoqkunaqa pëpa testïgunkuna kayanqampitam kushishqa sientikuyan y limpiu kawakoq kayanqantam rikätsikuyänan.

12. (1) ¿Ima rurëkunataq këkäyan “Diospa munëninta rurarllana” kawakïchöqa? (2) ¿Imanötaq rikankiman “Diospa munëninta rurarllana” kawakïta?

12 ¿Ima rurëkunataq këkäyan “Diospa munëninta rurarllana” kawakïchöqa? Tsëkunaqa kayan: reunionkunaman ëwanqëki, Diospita yachatsikunqëki, Diosman mañakunqëki, Bibliata estudianqëki y maskunam. Jehovällatana sirwiyänampaq änikoqkunaqa manam këkunata rurayänan kaptinllatsu rurayan, tsëpa rantinqa kushishqam rurayan. Rey Davidnömi sientikuyan, pëmi kënö nirqan: “Teyta Diosllä, munanqëkita rurarmi alläpa kushikurqü, y shonqüpa rurinchömi leynikikuna këkan” (Salmu 40:8).

¿Cläruku imata munanqëkitapis Jehoväta willanki? ¿Jehoväta parlapanqëki rikätsikunku kuyanqëkita?

13, 14. (1) ¿Imataq yanapashunkiman “Diospa munëninta rurarllana” kawakunëkipaq? (2) ¿Imanötaq wakin jövinkunata tsë libru yanapashqa?

13 ¿Imataq yanapashunkiman “Diospa munëninta rurarllana” kawakunëkipaq? Tsëpaqqa yanapashunki Los jóvenes preguntan, volumen 2, nishqan librupa 308 y 309 kaq päginankunam. Tsëchö këkaq tapukïkunata contestë: “¿Cläruku imata munanqëkitapis Jehoväta willanki? ¿Jehoväta parlapanqëki rikätsikunku kuyanqëkita? ¿Ima publicacionkunapitataq japallëki estudianqëki höra yachakunki? ¿Teytëkikuna yachatsikoq mana yarquyaptimpis yachatsikoq yarqunkiku?”. Jina mañakïniki mas alli kanampaq, Bibliapita mas alleq yachakunëkipaq y mas alleq yachatsikoq kanëkipaq imata rurëta munanqëkita apuntëtapis puëdinkim.

14 Bautizakïta munaq mëtsikaq jövinkunam niyan kë libru alläpa yanapashqa kanqanta. Tilda jutiyoq shipashmi willakun rurëta munanqanta logranampaq tsë tapukïkuna imanö yanapashqa kanqanta. Kënömi nin: “Ichikllapa ichikllapam munanqäta cumplir qallëkurqä, y juk watataqa listunam këkarqä bautizakunäpaq”. Patrick jutiyoq jövinpis kënömi nin: “Noqaqa musyarqänam imata logrëta munanqäta, peru apuntanqämi yanapamashqa maslla sinchikunäpaq y logranäpaq”.

¿Jehoväta sirwikankillatsuraq teytëkikuna manana sirwiyaptimpis? (Rikäri 15 kaq pärrafuta).

15. ¿Imanirtaq Jehoväta sirwinëkipaqqa qamlla änikïta puëdinki?

15 Jina Los jövenes preguntan nishqan libruchöqa kë tapukïtapis tarinkim: “¿Jehoväta sirwikankillatsuraq teytëkikuna o amïguïkikuna manana sirwiyaptimpis?”. Jehovällatana sirwinëkipaq änikur y bautizakurqa, qammi Jehoväpa amïgun këta akrëkanki y manam juktsu. Tsëmi imata rurarpis kikiki Jehoväta cuentata qonki. Tsëmi Jehoväpaq ruranqëkikunaqa, teytëkikunapitatsu o juk nunakunapitatsu kanan. Sï kanampita patsëkush “llapanchö limpiu kawakurnin y Diospa munëninta rurarllana” kawakunki, tsëqa yachakunqëkikunata rasumpa creinqëkita y Jehovä mandakunqanta respetanqëkitam rikätsikunki. Tsënö karqa, bautizakïta puëdinkinam.

¿IMATATAQ JEHOVÄPAQ SIENTINKI?

16, 17. (1) Pipis bautizakïta y cristiänu këta munarqa, ¿imanirtaq Jehoväta kuyarnin ruranan? (2) ¿Imanötaq rikätsikuntsik Jesus wanunqampita agradecikunqantsikta? Juk igualatsikïwan entienditsikaramï.

16 Juk kutim Moises qellqanqan leyta alleq musyaq nuna, Jesusta tapurirqan mëqan ley mas precisaq kanqanta. Tsëmi Jesusqa kënö contestarqan: “Teyta Diosniquita cuyanqui llapan shonqiquiwan, llapan boluntaniquiwan y llapan yacheniquiwan” (Mateu 22:35-37). Rikanqantsiknömi, pipis bautizakïta munar y cristiänu këta munarqa Jehoväta rasumpa kuyarnin ruranan. ¿Imatataq ruranëki Jehoväta shonqupita patsë kuyanëkipaq? Juknöpaqa, noqantsikrëkur Jesus wanunqanmanmi alleq pensanëki (leyi 2 Corintius 5:14, 15 y 1 Juan 4:9, 19). Tsë precisaq qarëman pensanëkipaq tiemputa jorqarninqa entiendinkim Jehoväpa kuyakïninta y agradecikïtam munanki.

17 Këta juk igualatsikïwan entiendirishun. Yakuman ishkirinkiman y yarqïta mana puëdir wanunëkipaqna këkankiman. Y tsëna juk nuna salvarishunkiman. ¿Imataraq rurankiman? ¿Tsë salvashoqnikita “gracias” mana nishpatsuraq ras cambiakoq ëwakunkiman? Manachi. Alläpachi agradecikunkiman y manachi imëpis qonqankimantsu. Tsë cuentam noqantsikpis jutsapa y wanïpa culpanrëkur, yakuman jeqarkur yarqïta mana puëdir wanïkaqnöna karquntsik, peru Jehoväwan Jesusmi alläpa kuyamarnintsik tsëpita salvamarquntsik. Tsërëkurmi juk shumaq patsachö mana wanushpa imëyaqpis kawakïta shuyarantsik. Tsënö këkaptinqa, ¿manaku Jehoväta alläpa agradecikïta munantsik?

18, 19. (1) ¿Imanirtaq mantsanantsiktsu Diosllatana sirwinapaq änikïta? (2) ¿Imanirtaq nintsik bautizakuptikiqa kawëniki mas alli kanampaq kaqta?

18 ¿Jehovä qampaq ruramunqampita agradecikunkiku? Agradecikoq kanqëkitaqa, Diosllata sirwinëkipaq änikurnin y bautizakurninmi rikätsikunki. Yachakunqantsiknömi, Diosllatana sirwinapaq änikïqa imëpis pë munanqanllata ruranapaq änikï. Peru manam mantsanëkitsu sirwinëkipaq änikïta. Porqui Jehoväqa alli kawakunëkitam munan, y wiyakuptikiqa bendicishunëkipaqmi änishunki (Hebrëus 11:6). Diosllatana sirwinëkipaq änikur y bautizakurqa, ¡mas kushishqam kawakunki! 24 watayoq juk Testïgum kënö nir willakun alläpa jövinllaraq këkarnin bautizakunqampita: “Bautizakunäpaq ichik mas watakunata shuyashqa karninqa, masllachi entiendïman karqan imata rurëkanqäta. Peru bautizakunqämi imëka mana allikunapita tsapämarqan”.

Satanasqa chikishunkim y manam kushishqa kawakunëkita munantsu

19 Yachakurinqantsiknömi, Jehoväqa munan kushishqa kawakunëkitam. Peru Satanasqa chikishunkim y manam kushishqa kawakunëkita munantsu. Pë munanqanta ruraptikiqa, manam ni ima allitapis qoshunkitsu. Pëqa manam nunakunapaq alli willakïta katsintsu, ni shumaq kawakïta qoyta puëdintsu. ¿Imanöraq tsëkunata qoshunkiman kikimpis ushakärinampaqna këkarqa? (Apocalipsis 20:10).

20. ¿Imaraq yanapashunki Jehoväta sirwita akranëkipaq y bautizakunëkipaq? (Rikäri “Dioswan amïgu kënikita mas alliyätsinëkipaq yanapakïkuna” neq recuadruta).

20 Diosllata sirwinëkipaq akrarqa kawënikichö mas alli kaqtam akrëkanki. ¿Listunaku këkanki tsëta ruranëkipaq? Listuna karqa, tsëta rurëta ama mantsëtsu. Peru manaraq listu karqa, kë yachatsikïchö consëjukuna ninqanta rurë. Filïpus congregacionchö cristiänukunatam Pablu nirqan, Diospa kaqchö poqur sïguiyänampaq (Filipensis 3:16, NM). Qampis kë consëjuta wiyakurninqa, listum këkanki Jehoväta sirwita akranëkipaq y bautizakunëkipaq.

^ par. 4 Romänus 12:1 (NM): “Tsëmi Dios kuyakoq kanqanrëkur, wawqikuna y panikuna, cuerpïkikunata qoyë kawëkaq sacrificiutanö limpiuta, Dios munanqantanö; alleq pensëkur sirwiyë”.

^ par. 10 2 Pëdru 3:11 (NM): “Tsënö imëkapis ushakänan këkaptinqa, ¡imanö nuna kayanqëkita rikätsikuyë, llapanchö limpiu kawakurnin y Diospa munëninta rurarllana[!]”.